Suomen kesä on jäämässä keskimääräistä koleammaksi, mutta Nesteen kyyti ylös pohjilta ei taatusti ole jättänyt ketään kylmäksi. Ennen kuin aloitetaan, pikaisena muistutuksena jättäkää videolle tykkäys ja pistäkää Neste seurantaan Inderes.fi:ssä. Petri. Mitä ihmettä tässä on oikein tapahtunut? Jos otettaisiin pikkuisen pidempi perspektiivi tähän, niin osake on yli nelinkertaistunut pohjista. Okei, tässä on nyt tapahtunut Lähi-idän konfliktia, mikä on aiheuttanut energiakriisin, ja käytännössä kysynnän ja tarjonnan tilanne on lähestulkoon keikahtanut aivan päälaelleen siitä, missä oltiin vielä jokunen aika sitten. Tilanne on lähestulkoon keikahtanut aivan päälaelleen siitä, missä oltiin vielä jokunen aika sitten. Mutta ehkä se kysymys kuuluu, että nyt tämä marginaalijuhla, mitä on nähty, niin onko tämä kestävällä pohjalla vai mikä on se uusi normaali?

No, tuohon suora vastaus on, että tuntuu, että kukaan ei tiedä. Siis onhan tuo ihan älytöntä tuo markkinameininki ollut. Sanotaan, että siellä marginaalit ovat 3,5-kertaistuneet sieltä heikoimmasta jaksosta. Kurssi on about saman verran. Silloin toki jossain määrin, kun tavallaan niihin heikentyneisiin näkymiin myytiin, niin se meni vähän yli, se paniikki osakemarkkinoilla. Kun fundamentit heiluvat näin, niin osakemarkkinat menevät vähän enemmän molempiin suuntiin. No jos miettii nyt tuota uusiutuvien tuotteiden marginaalia, joku 1 200 dollaria tonnilta, mitä se oli Q2:lla, niin ei tule olemaan kestävä.

Ei olla ikinä nähty noin korkeita marginaaleja.

Niin. Niin, ja siis se on niin. Siinä käytännössä printtaat rahaa sillä jalostamolla. Niin, sehän me tiedetään talouden lainalaisuuksista, että sehän tulee vetämään investointeja. Siis jos tuo on jatkunut riittävän pitkään, niin siihen investoi kohta kaikki taas, kuten kävi aikoinaan. Ei tarvinnut olla näin korkealla, kun sinne lähti investoimaan kaikki, ja sitä kautta voin sanoa, että ei tule jatkumaan. Kysymys on siitä, että miten kauan jatkuu. Ja kolmanneksi, että jos me katsotaan tästä, kun menty viisi vuotta eteenpäin, verrataan viittä vuotta taaksepäin, niin mikä se keskiarvo on ollut? Mihin se on about asettunut? Mä sanon asettunut, vaikka sehän nyt ei näytä asettuvan yhtään mihinkään, kun se menee koko ajan kovaa johonkin suuntaan. Mutta mikä on se ns. pitkän aikavälin tavanomainen taso? Millä perusteella Nestettä hinnoitellaan, millaisilla marginaaleilla? No tämä on uusiutuvissa tuotteissa, tämä mitä mä äsken kuvailin, mutta käytännössä öljytuotteissa ihan sama juttu.

Siellä toki, koska se markkina ei kasva juurikaan, niin se ajuri on nyt ollut enemmän tämä Lähi-idän kriisitilanne. Lähi-idän kriisitilanne ja toisaalta se, että sitä jalostuskapasiteettia on koko ajan vähentynyt. Sinne ei kukaan halua investoida, kun ne tietävät, että se kysyntä ennen pitkää sieltä loppuu. Ja nämä ovat sellaisia investointeja, että näiden takaisinmaksuajathan ovat pitkiä, niin silloin jos on heikko kysyntänäkymä pitkässä juoksussa, niin eihän kukaan tee sinne pitkän takaisinmaksuajan omaavaa investointia. Eli tavallaan siinä mä uskon, että rakenteellisesti se marginaali on pikkuisen parempi myös tulevaisuudessa kuin mitä se on ollut, just siitä syystä, että siellä on ollut niukkuutta, ei investoida, ja entisestään Venäjällä on tuhoutunut aika paljon kapasiteettia. Lähi-idässä on tuhoutunut jonkun verran kapasiteettia. Aito kysymys, mihin en osaa vastata. Korjaavatko ne Venäjän jalostamot tai kapasiteetin, mitä on tuhottu, koska riski on se, että tuhotaan uudestaan? Ja tässä on. Tässä on useampi tekijä, joka tukee sitä, että jonkun aikaa se marginaali on siellä vahvempi. Se, milloin se voi lähteä happanemaan, on sitten kun kysyntä riittävästi laskee siihen nykyiseen kapasiteettiin nähden. Silloin kun riittävästi kulkee sähköautoja niin kevyessä kuin raskaassa liikenteessä. Milloin tämä on? Joskus ensi vuosikymmenellä. En tiedä. Aika näyttää.

Ja. Ja sitten. Uusiutuvissa tuotteissa se kysyntä on nyt kasvanut odotettua voimakkaammin. Se muuttui tuossa paljon matkan varrella, kun nähdään marginaaleista ja kurssista. Nyt näyttää siltä, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ehkä vuosikymmenen loppuun asti. Se toki vaan, tällainen taitoskohta, se vuosikymmenen loppu, ei kukaan tiedä, missä kohtaa se tarkemmin on, koska tässä koko ajan voi elää. Varmasti alkaa. Jossain kohtaa tulee taas lisää investointeja. Se, paljon niitä tulee, määrittää sen, että miten pitkään näitä juhlia jatkuu. Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Siellä on nämä ns. vähän rakenteellisemmat tekijät. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta nyt, mutta sitten myös tämä geopoliittinen tilanne. Jos geopoliittinen tilanne hellittää, marginaalit tulevat varmasti jonkin verran alas. Edelleen ne ovat hyvät. Ja sitten mietitään sitä kysynnän ja tarjonnan suhdetta.

Niin, mä voisin oikeastaan tuohon geopoliittiseen tilanteeseen tarttua. Tiedetään, että Hormuzinsalmen läpi on kulkenut noin viidennes maailman raakaöljystä. Niin, jos se Lähi-idän konflikti nyt hellittäisi ja sieltä hanat taas aukesivat, niin millaisia vaikutuksia sillä on, kun tiedetään, että noiden fossiilisten hinnat tavallaan peilautuvat myös niihin uusiutuviin hintoihin?

Kyllä, kyllä, ja enemmänkin kuin se raakaöljyn saatavuus, niin se on se jalostuskapasiteetti. Eli sitä on pikkusen lähtenyt pois sieltä. Niin tavallaan vaikka sä saisit sinne jalostamolle öljyä. Jos se sun jalostamo ei skulaa niin, että sä saat tavallaan sitä polttoainetta ulos. Eli mä en ole hirveästi kuullut sitä, että tavallaan öljyn saatavuudessa olisi ollut hankaluuksia, eikä jos katsoo öljyn hintaa, niin nythän ollaan oltu. No tuossa kun näytti siltä, että tuli rauha, niin käytiin ehkä 70 taalassa, nyt on oltu jossain satasessa tai vähän sen alle ehkä viime aikoina. Niin sehän ei vielä huuda sitä, että öljystä olisi pulaa. Että jos mennään jonnekin pitkälle yli sadan dollarin, niin sitten alkaa olemaan. Että ollaan enemmän siinä, että se jalostuskapasiteetti, ja siksi on kysymys siitä, että millä aikavälillä sitä kapasiteettia korjataan ja miten. Toisaalta kyllä sekin tietysti vaikuttaa, että sieltä Lähi-idästä ei tule sitä lopputuotettakaan sitten samassa määrin, että lopputuote ja jalostuskapasiteetti ovat tällä hetkellä ennemmin se kysymysmerkki kuin se öljy.

Kapasiteetista puheen ollen, Nesteelle on ensi vuonna valmistumassa Rotterdamiin lisäkapasiteettia. Vuosi sitten puhuttiin vielä, että nyt on poikkeuksellisen huono hetki suunnitella lisäkapasiteettia markkinaan, jossa oli muutenkin jo ylitarjontaa. Markkinaan, jossa oli muutenkin jo ylitarjontaa. No nyt tilanne ei ole enää niin hassumpi laisinkaan.

Just näin. Eli silloin tavallaan näytti siltä, että ylitarjontaan vain lisätään, ja toisaalta silloin oli tosi kova velkaantuneisuus taseessa, ja sitten nyt se on kääntynyt siihen. Kun tässä on mennyt hyvin tuloksellisesti, niin tasekaan ei ole kovin kummoisessa asemassa, vaikka investoidaan paljon. Ja sitten toisaalta sitä kysyntää on enemmänkin kuin on tulossa tarjontaa. Ja tuossa just Nestekin päivitti tuloksen yhteydessä niitä kysynnän ja tarjonnan ennustettuja pylväitä. Keskipitkällä aikavälillä ne olivat muuttuneet ihan täysin, koska silloin kun oli vaikea markkina, niin investoinnit pantiin jäihin. Ja siitä hetkestä, jos nyt katsotaan vaikka 2024:ää, niin siellä taas kun sijoittujilta tuli siinä kysynnän kasvunäkymässä vähän takapakkia. Nyt on itse asiassa parantunut, eli tavallaan kysyntä ja tarjonta. Molemmat ovat menneet siihen asentoon, että markkina on Nesteen kaltaiselle toimijalle, jolla on ihan reippaasti kapasiteettia tulossa lisää, mennyt parempaan suuntaan.

Eräänlainen uusi aikakausi koitti myös tuossa, oliko se 24. lokakuuta, kun Heikki Malinen aloitti Nesteen toimitusjohtajana. Lokakuussa, kun Heikki Malinen aloitti Nesteen toimitusjohtajana. Miten Neste on muuttunut sinun silmissä yhtiönä? Siellä on ainakin tämä tehostusohjelma edennyt varsin mallikkaasti. Jos suunnitellut säästöt olivat käyttökatteen tasolla 350 miljoonaa euroa tämän vuoden loppuun mennessä, nyt ollaan jo melkein 600 miljoonassa eurossa. Miten tämä sun silmissä on vaikuttanut Nesteeseen sijoituskohteena? Mä olin sen aikakausi.

No, mä olin sen tavallaan historian tietäen. Hänhän on tavallaan ollut semmoisissa liiketoiminnoissa, missä marginaalit ovat olleet aika ohuet, ja se vaatii silloin, että vedetään kustannukset tiukalle ja tavallaan keskitytään ydinasioihin eikä rönsyillä yhtään, jos miettii tällaista toimitusjohtajaprofiilia. Ja sitten Nesteen sitä taustaa, missä se oli, kun Malinen tuli sinne, niin Nesteellähän oli mennyt tosi pitkään tosi hyvin, ja yleensähän se johtaa siihen, että jos sulla on taskut täynnä rahaa, niin sitähän ehkä vähän tippuu helpommin joka suuntaan kuin silloin, jos sulla on tyhjät taskut. Niin Nestehän oli siinä asemassa, että varmasti se tavallaan kynnys käyttää rahaa oli ollut aika pitkään aika matala. Ja sitten kun sinne tulee toimitusjohtaja profiililla, joka on tottunut siihen, että se kynnys on aika korkealla ja sitä myös hilataan korkeammalle, niin sehän sopii yhteen hyvin. Siis kuin nenä päähän. Ja kyllä se kertoo. Tuo summa, mitä sä sanoit, että sieltä on tehty tulosparannusta, niin onhan se ihan järjetön määrä säästöpotentiaalia. Sitä alkaa miettiä silleen, että miten sitä on voinut edes olla näin paljon.

Niinpä.

Vaikka siis puhutaan jo isosta yhtiöstä, jonka tulos on useampi miljardi, niin onhan se käsittämätöntä, että sieltä voidaan säästää ja tehostaa tuon verran. Okei, kaikki ei tule puhtaasti kulusäästöinä, vaan siellä on myös tehdään asioita paremmin -tyyppisesti, mutta onhan se silti, kun ei pääse katsomaan jokaista yksittäistä asiaa. Enkä mä sano, että siellä on tavallaan huonosti johdettu tai että jotenkin olisi ollut piittaamatonta. Mutta onhan se. Voi miettiä. Absoluuttisesti se 600 miljoonaa tuntuu vähän hassulta.

Niinpä. Tuolla foorumilla joku nosti esille sellaisen huolen, että voiko tässä nähdä riskinä sitten sen, että vedetään liian tiukalle kulukuuria, ettei sitten taas investoida. Näetkö sitä riskinä?

Ehdottomasti, ehdottomasti. Jos mietitään raskasta teollisuutta. Tiedetään. Ei siis Nesteestä, mutta monesta yhtiöstä historiasta. Kun on ollut vaikeaa, aletaan säästää investoinneissa, ja jossain kohtaa se voi osua näpeille. Eli voi tulla sitä, että on säästetty ylläpitoinvestoinneista. Laitteet prakaa, voi säästää henkilöstöresursseista koko organisaation tasolla. Miten se vaikuttaa hyvinvointiin ja toimintaan? Siis joo, siinä on riskinsä. Sitä pitää pystyä tietyllä tapaa ajamaan. Aika sellaista kultaista keskitietä. Ei ole helppoa.

Näinpä. Tietyllä tapaa näihin investointeihin liittyen nyt on tulossa noita huoltoseisokkeja Porvoossa, Rotterdamissa, Singaporessa, Singaporessa vähän normaalia pidempi. Siellä päivitetään teknologiaa käsittääkseni sen takia, että pystyttäisiin paljon laajemmin hyödyntämään erinäköisiä raaka-aineita. Kuten tiedetään, niin näiden raaka-aineiden saatavuus voi olla vähän tiukalla. Tai onkin. Ja tulevaisuudessa, jos markkinan pitäisi kasvaa, niin se saattaa muodostaa jonkinlaisen pullonkaulan. Niin miten sä näet tuon? Teknologiapäivitykset. Päivitykset. Parantavatko nämä Nesteen kilpailukykyä? Parantavatko ne katteita? Mihin ne valuvat?

Joo, no siis ensinnäkin tämä on tämmöistä tavanomaista tehokkuuden parantamista, mitä Neste on tehnyt kautta historian, joka kuuluu tällaiseen liiketoimintaan. Eli yhtiökin sanoo, että jalostamojen käyttöaste ei ole ihan riittävän korkealla. Ei olla tyytyväisiä, pitää poistaa pullonkauloja, saada kykyä tai laajentaa sitä raaka-aineen hyödyntämismahdollisuuksia. Eli tavallaan saada halvempaa ja heikkolaatuisempaa raaka-ainetta putkesta läpi. Tätä on tehty kautta historian, ja onnistuessaan tietysti jos osaat yhden jalostamon käyttöastetta 75:stä 80:een tai 90:een, niin sehän tuo jo tehokkuutta ja tavallaan nostaa tuottoja. Ja toisaalta, jos sä pystyt sitten entistä heikompaa, vähemmän haluttua raaka-ainetta prosessoimaan ja tekemään siitä uusiutuvaa polttoainetta, niin todennäköisesti se hinta on halvempi. Siellä sulla on enemmän mahdollisuuksia tavallaan optimoida niiden eri raaka-aineiden hintojen mukaan, niin taas lisää tehokkuutta, lisää tulosta. Eli kyllähän nämä ovat tavallaan yhtiön kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta hyvin olennaisia, ja tätä tehdään pikkuhiljaa koko ajan. Singaporessakin uutta linjaa on ajettu nyt vähän pidempään. Varmasti on opittu siitä, että tästä kun vähän muutetaan tätä palapeliä, niin homma toimii taas paremmin. Ihan tavanomaisia kuluja raskaassa teollisuudessa.

Näetkö, että Neste olisi yhtään kilpailijoita edellä tässä kehityskulussa?

No onhan sitä, jos miettii sitä yhtiön etumatkaa ja puhtaasti sitä, miten on globaalisti raaka-aineiden hankintaverkostot rakennettu, mikä on tavallaan se kokemuspohja yhtiössä näiden jalostamoiden operoinnissa, niin totta kai siellä on kilpailuetua. Sitten jos mennään ihan teknologioihin ja tavallaan jalostamisen yksityiskohtiin, voiko se olla jotain kestävää? Niin en ole ihan vakuuttunut siitä. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla erittäin hyvää liiketoimintaa.

Hypätään sitten regulaatioon, mikä nyt on Nesteen kohdalla varsin merkittävä tekijä ainakin kysynnän puolella. Miten sinä näet tuolla Yhdysvalloissa edenneen RVO-jakeluvelvoitteen, Euroopassa RED III -direktiivin? Näetkö, että kulissien takana olisi kytemässä jotain uusia, mitkä voisivat kiihdyttää tätä kysyntää? Tai toisaalta onko riskejä, että jossain määrin otettaisiin takapakkia?

No tämähän on nyt silleen tuoreita nämä sun mainitsemat muutokset, että en usko, että nyt ihan suoranaisesti jotain täysin näitä muuttavaa olisi tulossa. Mutta sitten puhutaan aina siitä, että mitä Euroopassa vaikka tehdään aasialaisen tuonnin suhteen ja miten eri tullit joka suuntaan, niin kuin tässä elää. Kyllähän tämä markkina tulee varmasti elämään jatkossakin. Muistetaan sieltä koronan jälkeiset ajat, kun polttoaineen hinta nousi tosi paljon, niin Ruotsi esimerkiksi yhtäkkiä laski velvoitetta. No, ollaan taas siellä alueella, että polttoaine on ollut vähän hintavampaa. Jos se tästä nousee riittävästi, niin tuleeko tuollainen muutos taas? Voi hyvin tulla. Ei välttämättä SAFin osalta. Eli siis tuon uusiutuvan lentopolttoaineen osalta on puhuttu siitä, että tavallaan jo liian kunnianhimottomat ne tavoitteet. Pitäisikö tehdä jotain? Toisaalta puhutaan siitä, että nostaa lentämisen kustannuksia. Lentoyhtiöiden ei ole mahdollista noudattaa niitä, kun niitä ei ole saatavilla jne. jne. Eli koko ajan on mahdollisuus, että ne elävät yksittäiset asiat suuntaan tai toiseen. Mutta edelleen iso trendi siellä alla on se, että päästöjä pitää vähentää, ja sitä kohti mennään. Kysymys on siitä, että otetaanko nyt kaksi askelta eteenpäin ja sitten kohta yksi taaksepäin ja sitten taas jatketaan eteenpäin vai miten tämä poukkoilee? Ja kun siellä on poliitikot isossa roolissa päättämässä ja ne tarvitsevat äänestäjiä, niin poukkoilua tulee varmasti kyllä jatkossakin.

Isossa kuvassa varmasti edetään oikeaan suuntaan, mutta kysytään: näetkö sä jotain sellaista riskiä tällä hetkellä Nesteen kohdalla, mitä markkinat eivät ehkä ihan täysin ymmärrä tai hinnoittele osakkeeseen sisään? Että nythän kun osakekurssi on lähtenyt hinnoittelemaan jo varsin ruusuista tulevaisuutta, niin onko jotain riskiä, mikä voisi vetää ihan täysin tuolta sijoituskeissiltä maton jalkojen alta?

Viime vuosista oppineena.

On.

On niitä varmasti, vaikka en niitä osaa tässä sanoa. No siis jos miettii tuota nykyistä arvostusta, niin. Jos katsoo jotenkin niin, että kun Neste saa sen Rotterdamin uuden jalostamon tuotannon markkinoille ja miettii sitä, että se on mun mielestä ihan tavallaan perusteltu oletus siitä marginaalista, niin siihen 2028:n tulosennusteeseen nähden tuo arvostushan ei ole kovin korkea. Ja mun mielestä siinä on nousuvaraa. Mietin itse, että se ehkä heijastelee sitä, että silloin jokunen vuosi sitten tavallaan hinnoiteltiin sitä tosi ruusuista tulevaisuutta tästä hamaan tappiin asti. Aika moni on polttanut näppinsä ja oppinut näitä. On aika paljon riskejä, niin ei ole tavallaan sellaista luottoa siihen pitkään peliin, ja sitä ei hinnoitella yhtä kovalla luottamuksella kuin aikaisemmin. Että mun mielestä nyt on tavallaan terveempää tasapainoilua sen suhteen, että aika epävarma se tulevaisuus on. Että hinnassa ei ole mitään täysin pelkkiä taivaanrannanmaalauksia, ruusuisia laseja ja katteettomia ennusteita.

Mitä sitten? Tietysti kaikki riskit, ihan lähtien siitä, että miten sääntely kehittyy niin negatiiviseen kuin positiiviseen suuntaan. Ja yksi, mikä ei ole siis noin iso riski, mitä tuossa sanoit. Mutta kyllähän tässä pikkuhiljaa alkaa miettiä, että miten ensi vuonna se Rotterdamin uuden tuotantolinjan ylösajo etenee, kun muistetaan ne Singaporen haasteet, tulosvaroitukset, laiterikot jne. jne. Ei muuta yhtiön tulevaisuutta, jos yksi vuosi menee penkin alle, mutta varmasti näkyy kurssissa, jos menee penkin alle.

Just näin. No entäs sitten kolikon kääntöpuolena, voisiko olla jotain niin merkittävää positiivista katalyyttiä? Mikä sitten saisi kurssin ampaisemaan ihan uudelle tasolle, mitä markkinat ei ehkä vielä täysin hinnoittele sisään? Ja ehkä myös, jos pystyt sivuamaan vaikka sitä SAFin potentiaalia, milloin se on aidosti sellainen tuloskasvuajuri.

Ja positiivisessa mielessä. Mä mietin sitä, että jos tulisi sellaisia uutisia, että tavallaan nämä. Mikä tavallaan lisäisi uskoa siihen. Nämä nykyiset marginaalitasot pitävät. Eli jos jalostamokapasiteettia fossiilisissa hajoaisi yhtäkkiä lisää ja paljon. Ja kävisi ilmi, että niitä ei muuten korjata tässä lähitulevaisuudessa. Joo, uusiutuvissa tuotteissa, jos se tavallaan markkinan kasvunäkymä edelleen kiihtyisi eikä kukaan lähtisi investoimaan siltikään, koska poltettiin näpit niin pahasti aikaisemmin. Niin joo, mutta ovatko nämä kovin todennäköisiä? Ei mun mielestä. Joo, ehkä jotain tuommoista, mutta. En nyt äkkiseltään tunnista. Se ei siis tarkoita sitä, etteikö. Voisi olla, mutta en tunnista semmoisia tekijöitä, että miksi nämä marginaalit jäisivät kestävästi tälle tasolle ja markkina sitä jo hinnoittelisi.

Mutta yhteenvetona, nähdään osake kuitenkin tällä hetkellä tarpeeksi houkuttelevana, mikä puoltaa tätä meidän lisää-suositusta.

Joo, kyllä vaan. Siinä mun mielestä se, mitä tuossa äsken sanoin siitä, että siihen muutaman vuoden päähän kun katsoo sitä tuloskuntoa, niin siihen suhteutettuna ei ole lainkaan pahasti hinnoiteltu, ja sen myötä meidän mielestä se tuotto-riski-suhde taipuu sinne positiiviselle puolelle.

Hyvä hei. Kiitos Petri näistä kommenteista, lopetellaan tähän. Kiitos myös kaikille videon katsojille ja oikein mukavaa kesänjatkoa tässä kohtaa kaikille! Toivottavasti sieltä saataisiin vielä vähän lämpimämpiä kelejä tänne Suomenkin ylle. Mutta lukekaa analyysiä, tehkää hyvä osakepoiminta ja.