Aloitettiin IT-palvelu- ja teknologiayritys Reaktorin seuranta hiljattain Inderesillä Joni Grönqvistin toimesta. Reaktor listautui pörssiin ihan tässä muutamia kuukausia sitten, ja tällä videolla totta kai keskustellaan yhtiöstä sijoituskohteena, liiketoiminnasta syvemmin ja siitä, miksi Joni aloitti nyt seurannan lisää-suosituksella. Pistäkää Reaktorin yhtiösivu seurantaan, ja analyysi löytyy videon alta sekä totta kai yhtiösivulta. Joni. Millainen yhtiö saatiin pörssiin?

Kyllähän me saatiin sieltä sellainen mielenkiintoinen, erilainen, mutta erinomainen ja odotettu kärkiosaaja tuohon listalle.

No jos lähdetään siitä liikkeelle sitten, että mistä Reaktorin liiketoiminta koostuu? Eikö jollain tasolla sitä voi verrata, tai etenkin sitä ydintä, IT-palveluyhtiöihin? Mutta sitten taas, kuten sanoit, niin myös hyvin erilainen yhtiö. Joo, kyllä se just näin on, että sieltähän tuo teknologiaratkaisuliiketoiminta, joka on yhtiön suurin liiketoiminta, niin tämä on se, joka on lähimpänä kaikkia muita listattuja verrokkeja. Siellä on kahdeksan toimialaa, mihin tämä teknologiaratkaisuliiketoiminta on fokusoitunut. Nämä muut sitten ehkä tekevät samalla tästä mielenkiintoisen kokonaisuuden myöskin.

Jos lähdetään ehkä siitä tuoreimmasta liiketoiminnasta eli ohjelmistotuoteliiketoiminnasta. Vaikka sieltä on, minä sanotaan, tuore tuore, niin onhan tätä kehitetty yli 10 vuotta. Mutta sanotaanko, että liiketoimintaa ei ole nykyisessä muodossaan ollut oikeastaan juurikaan, vaan tätäkin alettiin raportoimaan vasta tästä vuodesta. Mutta niin kuin nimikin jo kertoo, eli tämä on enemmän ohjelmistotuotteisiin ja tämmöiseen lisenssiliikevaihtoon rinnastettavaa liiketoimintaa. Yhtiöllä on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet tästä, ja hyvät näytöthän tänä vuonna on saatu jo, mutta totta kai me kaivataan jatkossa myös lisää näyttöä. Tämä on etenkin NATO-yhteensopivia puolustusohjelmistoja tällä hetkellä, mutta on myös muita tämmöisiä vertikaaleja tulossa tai kehittymässä tuolla koneistossa.

Ja sitten kolmantena ehkä yksi, mikä on oikeastaan aika hyvinkin erottava malli. Ja itse ainakin, mitä mä kuvailin tuossa raportissa, niin näen sen hyvin tämmöisenä VC- rahastotyyppisenä liiketoimintana, jolla on kylläkin paljon synergioita näihin muihin ja erityisesti teknologiaratkaisuliiketoiminnan kanssa. Eli tämä ekosysteemi-venture-liiketoiminta. Siellä on paljon yhtiöitä, 45 taisi olla silloin vuodenvaihteessa. Nyt siellä tapahtuu hieman konsolidaatiota ja niin poispäin. Mutta tämä on semmoisia yhtiöitä, mihin Reaktor Group on lähtenyt pääosin tai useimmiten vähemmistöomistajana mukaan perustajien kanssa rakentamaan jotain mielenkiintoisia nichejä ja kehittämään niitä yhdessä perustajien kanssa. Pienellä pääomalla pääsee mukaan, ja tämän takia se on mielenkiintoista, kun ehkä kohta päästään enemmän siihen, että Reaktor on kuitenkin kärkiosaaja ja houkuttelevimpia työpaikkoja Suomessa, ja sen takia sen maine on ollut hyvä. Sen takia Reaktorilla on hyvät lähtökohdat myös löytää ne parhaat osaajat näihin pieniin. Ekosysteemistartupeihin silloin, ja sitä kautta pääsee pienellä investoinnilla sisään.

Ja niin kuin historia on näyttänyt tässä näin, niin hyvin kannattavaahan se liiketoiminta on tullut, ja siellähän on tämmöisiä lähtöjä kuin Frans Suomisen seuraama Bittiumkin on kehittynyt tätä kautta. Niin paljon hyviä esimerkkejä. Mielenkiintoinen, erilainen, muihin listattuihin verrattuna erottava liiketoiminta. Millä on hyvät lähtökohdat jatkaa tuota hyvää arvonluontia? Mitä se on tehnyt historiassa? Mun mielestä tähän lyhyeen tiivistykseen sellainen erottava tekijä sektorilta. Niin tuo Suomi versus kansainvälinen liiketoiminta: Suomi noin 60 pinnaa liikevaihdosta, kansainvälinen bisnes noin 40 prosenttia.

Onko se? Se on just tässä.

Teknologiaratkaisuissa se.

On ohjelmistoliiketoiminta.

Joo joo. Ja ohjelmistoliiketoiminta. Joo, eli nämä, ne. No voidaan käydä myöhemmin läpi, mutta ne on ne, jotka näkyy siellä liikevaihdossa. Nämä ekosysteemit näkyvät vasta siellä liikevoiton alapuolella. Eli tuloksessa pelkästään, että nämä ei näy siellä ylärivillä. Mutta se kv-bisnes. Niin, mikä tekee siitä erikoista? Se on täysin orgaanisesti kasvatettu, ja tuohon kokoluokkaan ei tuosta listatusta kentästä löydy samanlaista onnistujaa.

Okei, mennään siihen kohta lisää. Ja mikä tekee mielenkiintoisina, nämä kaikki kolme ovat tärkeitä tekijöitä tässä yhtiössä. Sijoitustarinassa.

Kyllä, niissä on kaikissa linkki toisiinsa. Ekosysteemiliiketoiminta tarjoaa alihankintaa pääosin tuohon teknologiaratkaisuliiketoimintaan, mutta myös osaamista tuonne ohjelmistotuoteliiketoimintaan voi tuoda. Ja ohjelmistotuoteliiketoiminta, sieltä on osin lähtöjä sieltä teknologiaratkaisuliiketoiminnasta. Tai oikeastaan ne on pääosin lähtöjä sieltä, kun sitten taas ekosysteemiliiketoiminnassa voi olla lähtöjä teknologiaratkaisuliiketoimintaan, mutta myös ihan muita ideoita, mitkä yhtiön sisällä kehkeytyvät. Tällaista osaamista pitäisi olla. Ja sitten sitä alettiin rakentamaan, ja sitä ostetaan sitten alihankintana. Niin kaikilla näillä voi sanoa, että on selvät synergiat keskenään.

Mutta mennään näihin nyt ensin yksitellen ja aloitetaan siitä isoimmasta. Ja siitä ytimestä, teknologiaratkaisuista. Jos lähdetään ihan siitä liikkeelle, minkälaisille asiakkaille Reaktor Group tekee töitä, ja sanoitkin jo tuossa maantieteellisestä jakaumasta. Mutta vaikka vedät tässä sitä tarkentaen toimialoittain, ja mitä muuta toisit esiin?

No joo, siinä on kahdeksan toimialaa. Siinä nyt periaatteessa on. On monet näistä. Sanottakoon ehkä se, mikä erottaa muihin, niin se on pääosin enemmän yksityispainotteinen ja vähemmän julkista sektoria. Mitä yhtiö tekee. Se erottaa yhtiön, mikä ei otettu alustuksessa. Että jos miettii tuota arvoketjua, niin yhtiö on aivan siellä arvoketjun kärjessä, eli siellä on paljon, jos palvelutarjoamaa miettii, niin paljon neuvonantoa. Yhtiö on vähän samalla tavalla kuin Gofore on julkisella sektorilla mukana neuvomassa asiakkaita projektien katsauksissa ja ostoissa, niin samaa Reaktor tekee: he pitchaavat asiakkaalle, että tällaista kannattaisi tehdä, ja ovat mukana siellä alustavaiheessa suunnittelemassa sitä projektikokonaisuutta. Ja mikä tuo sen, että yhtiö on myöskin usein sitten ehkä ainoa tai tekee itse koko sen toteutuksen, ja silloin se hintapistekin on sen mukainen, ja sitä kautta yhtiö on rakentanut tuota. Ehkä osittain myöskin rinnastaisin sen samalla tämmöiseen.

Jos mietitään, mitä me ollaan monilla videoilla puhuttu tästä. IT-palvelusektorin evoluutiosta, että 10 vuotta sitten ei tarvinnut kilpailla, vaan kysyntä riitti, ja tarjonta, että kaikki teki vähän kaikkea. Viisi vuotta sitten alettiin erikoistua. Gofore, Etteplan. Reaktor on erikoistunut näihin kahdeksaan toimialaan, joista siellä ehkä. Raportissa voi katsoa tarkemmin niitä, mutta siellä on ehkä kolme, neljä kuitenkin kärkitoimialaa. Milloin iso osa liikevaihdosta, ja sitten siellä on muutama tämmöinen. Näissäkin toimialoissa yhtiö on mennyt aika syvälle. Osaamisen osalta tuota, ja sillä tavalla erikoistunut toimialojen sisällä. Ja sitten ehkä niin kuin. Jos mietitään viime vuosina, mikä on ollut, niin sitten alettu rakentamaan tai tuotteistamaan näitä ratkaisuja. Mikä on. Mihin Reaktor vastaa tuolla ohjelmistotuoteliiketoiminnalla sitten? Niistä on tullut tuotteita, ja tämä on hyvin, hyvin. Nämä, jotka ovat pärjänneet sektorilla viime vuosina, niin strategian elinkaari on ollut tämän suuntainen ja kuvastaa myöskin tuota Reaktorin rakennetta ja hintapistettä. Miksi yhtiö on siellä, niin.

Tuo on mielenkiintoinen pointti, tuo tuotteistaminen. Monethan pörssissäkin olevista yhtiöistä ovat pyrkineet rakentamaan tuoteliiketoimintaa, mutta harva siinä on onnistunut. Niin minkä takia Reaktor on onnistunut tässä tuotteistamisessa?

No sanotaanko, että yhtiön. En vielä sano, että yhtiö on täysin onnistunut. Yhtiöllä on hyvät ensiaskeleet, eli. Ensimmäiset myöskin Suomen ulkopuoliset NATO-maiden kanssa kolme sopimusta tehtynä siellä, ja tämä on hyvä aloitus. Yhtiö on tehnyt tätä 2015 lähtien, tehnyt tämäntyyppistä liiketoimintaa. Puolustusteollisuuteen ohjelmistoratkaisuja kehittänyt. Veikkaan, että Suomen puolustusvoimien kanssa tämä on sellainen hyvä tai helppo arvaus, kenen kanssa näitä on kehitetty. Ja sitten tietenkin Naton myötä. Niin tämä avaus avautui. Tai Suomen NATO-jäsenyyden kautta tietenkin avautui sitten ovet myöskin muihin NATO-maihin, ja pystytään paremmin viemään. Markkinapotentiaalihan on. Nyt me ollaan saatu alustavia näyttöjä tässä puolustushaarassa, missä yhtiöllä on kolme tällaista tuotetta. Voiko sitä nyt sanoa perheeksi, mitä yhtiö tällä hetkellä myy? Niin, kunnianhimoiset tavoitteet. Niin mä tuossa kerroin, sanoin. Hyvät näytöt, mutta kyllä tämä on samalla se, missä kaivataan vielä näyttöjä ja parannetaan. Palataan varmaan tähän, että mitä se vaikuttaa ennusteisiin ja arvostukseen sitten myöhemmin. Mutta mutta. Mielenkiintoinen, niin.

No joo, mennään kohta lisää ohjelmistoliiketoimintaan, mutta teknologiaratkaisuissa. Sanoit, että Reaktorin hinnat ovat Suomen kärkeä, ja nostitkin vähän syitä, mutta minkä takia Reaktorille maksetaan enemmän kuin jollekin kilpailijalle?

Se on se arvoketjuasema. Niin kuin sanoin siellä, että he tuovat ne ideat, pitchaavat ne. Yleensä ne on kärkiosaajia. Siis jos miettii, musta kymmenen vuotta sitten, niin kyllähän Reaktor ja Futurice oli niitä, mitkä ottivat paljon, ja oli muitakin, mutta olihan he semmoisia silloin listaamattomassa kentässä. Semmoisia staroja olleet jo siitä lähtien, ja Reaktor on hyvin pystynyt pitämään tämän aseman tai jopa ehkä kasvattamaan sitä myöskin suuremmassa kokoluokassa, mikä on ehkä semmoinen. Hyvä suoritus. Onhan siellä, jos katsoo sitä mitä yhtiö sanoi, niin onhan se aika senioriosaamista myös, jos katsoo sieltä jotain kauan sektorilla olleita. Ja ihmiset viihtyvät myös pitkään Reaktorilla, mikä tarkoittaa sitä, että vaihtuvuuden kautta se osaaminen on kehittynyt siellä ja toimialaosaaminenkin, niin yhtiö on pystynyt pitämään myös paljon näitä kärkiosaajia talon sisällä, mikä tietenkin edesauttaa sitä.

Entäs miten tämä teknologiaratkaisujen liikevaihto on kehittynyt orgaanisesti, ja millainen kasvupotentiaali tästä nyt eteenpäin on jo lähivuosina?

Se on kehittynyt raportoidusti, jos 2015 viimeisen 10 vuoden aikana 11 prosenttia kasvanut orgaanisesti keskimäärin vuositasolla. Mutta sitten meidän mielestä. Laskisin mukaan tuohon myöskin periaatteessa tuon ekosysteemiliiketoiminnan keskimääräisen omistusosuuden kautta, mikä sen vaikutus on Reaktorin lukuihin, ja silloin ollaan jo 16 prosentin keskimääräisessä orgaanisessa kasvussa, mikä on tosi vahva ja kuvastaa sitä, että yhtiö tekee oikeita asioita. Myöskin ottaen huomioon, että tämä pitää sisällään koko tämän sektorin tai markkinan. Haastavammat nämä viimeiset 3–4 vuotta, vai mikä tässä nyt alkaa olla jo takana, niin ohjelmistoliiketoiminta on myös syntynyt tavallaan tätä kautta. Kyllä, eikö niin? Entäs sitten, jos yhtiö tavoittelee 8–12 prosentin kasvua tässä teknologiaratkaisuliiketoiminnassaan ja 10–12 prosentin kannattavuutta liikevoittotasolla? Eikö nämä tavoitteet kuulosta aika kunnianhimoisilta kyllä tässä IT-palvelusektorikontekstissa? Mitä mieltä olet?

Kyllä mä sanoisin, että tuo orgaaninen kasvu erityisesti, tai se on kunnianhimoisempi kuin kannattavuus. Onhan yhtiö historiassakin päässyt molemmilla mittareilla, mutta nykymarkkinatilanteessa kyllä tuo kasvu on vaikeampi, haastavampi saavuttaa. Tässä markkinatilanteessa kannattavuus, ei olla kovin kaukana tuosta, ja yhtiöllä on paljon realistisemmat ja helpommat mahdollisuudet päästä siihen. Hyvin kannattavuustavoite ei ole mahdoton, mutta meidän ennusteet on molemmat vähän alle noita yhtiön tavoitteita sekä kasvun että kannattavuuden osalta. IT-palvelusektorilla globaalisti, niin kuin Suomessakin, osakekurssit ovat romahtaneet. Samaten ohjelmistosektorilla, ja pääsyinä voisi sanoa, että on tekoälyn nopea kehitys, ja sijoittajat pelkäävät sitä, että mitä tekoäly tekee IT-palveluyhtiöiden tuntilaskutteiselle mallille. Yhtä äkkiä kun aikaisemmin maksettiin resursseista, niin nyt tekoäly kymmenkertaistaa, satakertaistaa tehokkuuden, niin miten sitä pystyy laskuttamaan asiakkailta? Ja itsekin nostit tekoälyn totta kai raportissa yhdeksi riskitekijäksi tässä Reaktorin kannalta. Kun heillä on tällainen malli, että heillä on kovimmat osaajat ja korkeimmat hinnat, niin mitä näet itse, että onko Reaktor voittaja vai häviäjä tässä tekoälykilpajuoksussa?

No kyllä me ollaan lähdetty tässä siitä, että yhtiö on edelleenkin voittajasektorilla. Eli jos miettii sitä kautta, että yhtiöllä on just nämä kärkiosaajat ja ne tuntee myöskin, niillä on todella syvät asiakassuhteet. Sitähän ei ole muuten ehditty sanoa tuossa. No sehän on ollut muissakin yhtiöissä, mitä me ollaan sanottu, että jos sä tunnet asiakkaat, osaat soveltaa tekoälyä, ja kun Reaktor on näissä molemmissa huippu, niin kyllä tämä kombinaatio tekee sen, että se tekoälyn disruptioriski on pienempi. Ja toinen näkökulma tähän on se, että jos mietitään sitä, mitä se tällä hetkellä, kun disruptio on tehostanut enemmän tämmöistä. Ohjelmistokehitysdokumentaatiota. Tällaisia vaiheita se on tehostanut. Nämä on kuitenkin Reaktor Groupille hyvin pieniä osa-alueita, mitä yhtiö ei tee niin paljon, niin siinä mielessä se disruptioriski on kuitenkin suhteellisesti pienempi kuin monilla muilla verrokeilla. Mennään ohjelmistoliiketoimintaan, joka vaikuttaa hyvinkin. Ehkä voisi sanoa jopa mielenkiintoiselta optiolta tietyssä mielessä. Tässä kommentoit, että tällä hetkellä liikevaihto tulee parista tuotteesta. Niin miten? Miten sä haarukoit tätä? Minkälainen optio tämä on? Kyllä.

No kyllä mäkin mietin eka optiota, mutta optio ei suoraan. Se on vähän liian semmoinen positiivinen. Mutta jos arvostusta. Kun me katsottiin, ja me ollaan tehty osien summa -laskelma tästä auki, niin kyllä se vaikuttaa tällä hetkellä, että markkina arvostaa. Tai jos mietitään eka sitä kautta, että ratkaisuliiketoiminta on suhteellisen stabiilia bisnestä. Se on suhteellisen helppo tai suoraviivainen. Määrittää se arvo. Ekosysteemiliiketoimintakin on suhteellisen stabiili ja helppo määrittää sen arvo toteutuneilla luvuilla, mitkä on paperissa jo. Sitten on tämä ohjelmistotuoteliiketoiminta, missä on vielä aika pienet näytöt, että miten se. Tänä vuonna oli isompi sopimus, mistä tuli. Tänä vuonna ensimmäinen vähän isompi tulo. Kyllä, isompi tuloutus, ja tavoitteet on kovat meidän. Niin kuin sanoin aikaisemmin jo, meidän ennusteet on selvästi alle yhtiön tavoitteiden, ja näilläkin, jos voi sanoa silleen maltillisilla ennusteilla, niin tuo arvostetaan puoleen hintaan tällä hetkellä markkinalla. Mikä tarkoittaa sitä, että jos yhtiö. Ja ehkä tämä on samalla se tärkein muuttuja, joka heilauttaa tuota osakekurssia seuraavien parin vuoden aikana. Eli miten? Miten tuon ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehitys menee?

Mutta kyllä se on juuri näin. Niin kuin sanoit tuossa, että tuossa on yksi iso lisenssikauppa ja muutama pienempi. Tämän vuoden ajan luvuissa meillä on ennusteissa keskimäärin, onko se 1–2. Tuollaista lisenssikauppaa tulisi lähivuosina, mutta sitten tuo ohjelmistotuki. Se ei ole pelkkä lisenssikauppa, että me ollaan kuvailtu tuossakin niin. Tyypillisesti se on yksi lisenssiosuus, joka tulee ensimmäisenä vuonna, ja sen jälkeen tulevina vuosina karkeasti 30 prosenttia tulee erinäisistä palveluista, palveluliikevaihtoa, ylläpitoliikevaihtoa vuosittain sen jälkeen. Eli se on myöskin semmoista jatkuvaluonteista liiketoimintaa siinä. Mutta kyllä se nyt riippuu siitä, että paljonko yhtiö saa näitä uusia lisenssikauppoja. Joko tämä puolustusvetää, tai todennäköisemmin ehkä tällä strategiakaudella tätä ohjelmistotuoteliiketoimintaa vetää puolustusohjelmistot, ja sitten ehkä seuraavalla, 2030-luvulla, kun on todennettu näitä muita vertikaaleja tai uusia ohjelmistotuotteita. Mutta se helpoin ja ymmärrettävin tällä hetkellä on tuo puolustus ja NATO-yhteensopivuus, ohjelmistoratkaisuperhe.

Tavoite on 60–90 miljoonaa liikevaihtoa vuonna 2030, ja sinä ennustat tällä hetkellä 37 miljoonaa liikevaihtoa vuodelle 2030. Mihin nämä sinun oletukset perustuvat? Mitä se vaatii? Jos sitä miettii konkreettisten sopimusten ja näiden ohjelmistotuotteiden kautta.

Tämä oli just se, että 1–2 NATO-sopimusta tulevina vuosina ja samantyyppinen rakenne, niin kuin äsken kuvailin, 30 prosenttia siitä. Sillä päästään tuohon, ja sitten taas yhdellä. Siellä oli myöskin tulostavoite, ja tällä tuolla rakenteella. Ja mitä me tuohon, pakko sanoa, on rajoitettu. Tuohonhan liittyy epävarmuutta. Ensinnäkin, mikä se kasvuprofiili on ja mikä se kannattavuusrakenne on? Eli tuollahan me päästään sillä ennustetulla rakenteella, että lisenssit on hyvin kannattavia, palveluliiketoiminta ja ylläpito on katerakenteeltaan selvästi lähempänä IT-palvelun katerakennetta. Mutta tuolla yhdellä liikevaihtomixillä me päästään sellaiseen vajaaseen 50 prosentin liikevoittomarginaaliin, millä me ollaan selvästi alle yhtiön. Tuosta tavoitteesta strategiakauden lopulla.

Sitten vielä kysymyksenä, totta kai kunnianhimo on korkealla, ja ainakaan tällä hetkellä se ei näy tuossa 177 miljoonan markkina-arvossa. Tämä on, että sijoittajat sitä hinnoittelisivat, että onnistuu nämä tavoitteet, mitä tässä yhtiö tavoittelee. Mutta onko? Minkä takia joku NATO-maa ostaa tämmöiseltä pieneltä suomalaiselta toimittajalta eikä vaan joltain kansainväliseltä puolustusjätiltä?

No siihen on pari syytä. Eurooppa. Tai jos miettii eurooppalaista ratkaisua tässä poliittisessa ympäristössä, se on yksi semmoinen, joka helposti voi sulkea pois muutamia. Yhtiö on kehittänyt tätä jo 10 vuotta. Se ei ole, vaikka yhtiö on pieni. Yhtiö on ollut paljon tämän toimialan sisällä. Ja yhtiö on kehittänyt tätä yhteistyössä näissä NATO-harjoituksissa. Eli yhtiö on ollut siellä hyvin syvällä mukana kehittämässä tätä. Mikä tuo vähän sellaisen luonnollisen ja ehkä pakollisen kriteerin. Ja eihän tuonne, tuommoisiin. Yhteistöihin tai harjoituksiin ei kuitenkaan päästä. Se on aika harva, joka pääsee, niin samalla se kilpailu siellä kentässä ei välttämättä ole yhtä kova, kun sä olet jo sisällä siinä ekosysteemissä.

Ekosysteemistä puheen ollen, me mennään tähän ekosysteemitoimintaan tarkemmin. Ja kuten sanoin, niin esimerkiksi vaikka nyt Bittiumista Reaktor omistaa edelleen noin 20 prosenttia, joka on nykyään ollut pörssissäkin nelisen vuotta, niin entäs sitten jatkossa? Mikä Reaktorin strategia täällä on? Millaisia yhtiöitä? Reaktor lähtee jatkossa mukaan, ja ehkä sitten taas sijoittajat saavat käsityksen. Kun vertasit tätä venture capital -rahastoon, niin miten tämä Reaktorin toiminta eroaa tällaisesta pääomasijoittajan toiminnasta? No siinä on muutama semmoinen keskeinen. Eli ehkä se, että ei ole semmoista lopullista aikajaksoa, että milloin yhtiö haluaa irtautua näistä. Tämä on ehkä yksi niistä keskeisimmistä vähemmistöomistajana. Mukana siellä on mukana hyvin aktiivisesti kehittämässä, ja ehkä se synergiapolku myöskin. Sitä kautta sen pystyy kuvailemaan.

Eli Reaktorin muut liiketoiminnatkin sitten antavat. Vähän semmoista alkutukiapua tai miten se nyt haluaa nähdä, mutta alihankinnan kautta ja myyntiapua ja niin poispäin. Niin tämmöistä, tämmöinen. Ja sitten tämä on se yksi, sitten toinen asia, se mikä jo tuossa aluksi mainitsin. Yhtiöllä on kuitenkin monia ehkä tämmöisiä venture capital -yhtiöitä houkuttelevampi tavallaan yhteistyökumppanuus Reaktorin kanssa kuin esimerkiksi VC:n kautta. Nämä enemmän mainittuna, kun sillä on niin hyvä työnantajabrändi, se pystyy paremmin houkuttelemaan näitä perustajia näihin ekosysteemeihin mukaan. Joo, onko se usein, että nämä perustajat ovat vaikka olleet Reaktorilla töissä valmiiksi ja sieltä lähtevät? Ei välttämättä, ei välttämättä. Ja se on ihan mielenkiintoista myös, että ei ne lähde välttämättä. Tämä ei ole semmoinen, että jos on lähdössä Reaktor Groupilta, niin automaattisesti tarjotaan sitten, että hei, mitä jos. Monilla huippuosaajilla on, että ne alkavat ehkä haluta perustaa sitten oman yhtiön. Niin ei ole pelkästään, vaan myöskin silleen, että Reaktorilla tai perustajaorganisaation sisällä huomataan. Hei, tämmöistä liiketoimintaa meillä ei ole vielä, mutta tämmöistä tarvitsisi rakentaa. Niin sitten katsotaan, että kuka olisi tässä, ja sitten yhdessä he miettivät ja sijoittavat tähän ja alkavat kehittää sitä yhtiötä.

Mutta sitten palaten siihen osaan sun alkukysymyksestä, eli mitä tätä kehitetään, niin pääosinhan tämä on ollut tätä. Tämä on ollut oikeastaan aikaisemmin käytännössä pelkästään Suomen liiketoimintaa. Mutta nythän tuossa loppukesästä. Voiko se alkusyksy. No niin. Niin. Yhtiö perusti sitten Hollantiin toisen tämmöisen hubin ekosysteemihommissa. Kun lähdetään kehittämään tai hakemaan näitä, niin Hollannin hubi toimii koko Keski-Eurooppaan, että sieltä sourcataan tätä tai haetaan tätä, ja se on nyt. Hollanti tuli sen takia, koska se on toiseksi suurin Reaktorin henkilöstön toimipiste tällä hetkellä. Tai Suomen ulkopuolella suurin toimipiste, niin sitä kautta tämä vetää, ja Keski-Euroopan läheisyyden takia niin se on se. Noin muuten on Japani ja Jenkit semmoisia isoja kv-liikevaihtomaita.

Sanoit, että oli 45 yhtiössä osuuksia. Entäs mitä tämä tarkoitti? Liikevaihto- ja tulostasolla? Joo, kyllä joo. Se on tietenkin tärkeä. 200 miljoonaa liikevaihtoa, 8 miljoonaa käyttökatetta. 33 prosentin keskimääräinen omistusosuus. Että sitä kautta. Onko tämä se? Tämä on se Reaktorin omistusosuuden mukainen liikevaihto. Ei ole, kun se on kaikkien näiden. Ja siinä 33 prosenttia, niin sitä kautta me ollaan silloin laskettu se liikevaihto, orgaaninen liikevaihtovaikutus ja niin poispäin. Ja arvonmäärityksessä myöskin käytetään tuota kautta. Okei. Vai noilla parametreilla? Niin.

No arvonmäärityksestä puheen ollen. Reaktor itse, tai siis heidän ulkopuolisen arvonmäärittäjän arvion perusteella, niin tämä oli 47 miljoonaa. Salkun arvo listautuessa, ja sä arvostat 34 miljoonaan. Kyllä. Minkä takia sä olet varovaisempi? Ja ehkä toisaalta, miten sä arvostat tätä jättikokonaisuutta? Minkä takia olen varovaisempi? En osaa sanoa, koska en näe kaikkea sen ulkopuolisen määrittäjän parametreihin ja miten he ovat. Vaikka listautumisesitteessä oli aika hyvin laitettu eri lokeroihin, mutta ei sitä kautta pysty kuitenkaan näkemään ja kertomaan, että minkä takia. Mutta se mitä mä voin kertoa, että millä tavalla me ollaan määritetty, niin me ollaan määritetty tuo tavallaan kahdella tapaa. Toinen on arvostuskertoimien kautta eli liikevaihto- ja käyttökatekertoimien kautta, ja sovellettu niitä tuohon ekosysteemiliiketoimintaan. Ja sitten luonnollinen listaamattomuusalennusprosentti siihen. Se on yksi näkökulma, ja toinen näkökulma on kassavirtojen kautta, ja diskontatut kassavirrat, ja näiden kahden arvostusmenetelmän keskiarvona. Me ollaan käytetty sitä tuossa ekosysteemiliiketoiminnan arvostuksessa tai arvonmäärityksessä.

Pääomasijoittamisessa, kuten kaikenlaisessa sijoittamisessa, aina se historiallinen track record on tosi tärkeä, ja sen perusteella sitten usein sijoittajat arvioivat, että haluaako se sijoittaa tulevaisuudessa myös uuteen rahastoon. Vaikka näin, mites Reaktorin tapauksessa? Miten arvioisit tätä ekosysteemiä? Historiallista track recordia. Niin no, kyllähän se, jos miettii tuota alkuperäistä kirjanpitoarvoa, mikä siellä on ollut, niin kyllähän se kertoo, että tämä on ollut hyvä sijoitus tai hyvää liiketoimintaa. Ja tavallaan, jos miettii niitä syitä, minkä takia tuo luultavasti on ollut noin onnistunutta liiketoimintaa, niin kyllä ne samat syyt on edelleenkin siellä, että minkä takia yhtiö voisi pärjätä jatkossakin. Ihan sen takia. Kyllä tuo on jatkossakin mielenkiintoinen toiminta ja kokonaisuus. Ja eikö nämä euromääräiset investoinnit, mitä Reaktor näihin laittaa, ole ainakin aika pieniä? Alle puoli miljoonaa. Ja se voi tapahtua rahoituksena tai sitten lainojen kautta. Ja sitten konvertoidaan tuohon niin kuin tuohon. Löytyy eri mekanismeja ja eri tilanteisiin, eli eri. Ja sitten kaikkea. Ei tietenkään kerralla, vaan voi sitten ensin vähän ja sitten vielä sijoittaa jatkossa lisää.

No Reaktor sitten taas näiden ekosysteemiyhtiöiden lisäksi ei ole tehnyt yritysostoja tähän omaan ytimeensä historiassa. Sun laskelmien mukaan kassan ja kassavirran ja velan avulla yhtiöllä olisi varaa 100 miljoonan yritysostoihin, ja ne on nyt siellä strategiassa mukana, niin miksi ne ovat nyt siellä strategiassa mukana? Ja toisaalta, millaisia kauppoja Reaktor voisi tehdä? Joo, no tota, lähdetään ehkä ensiksi siitä, että kaikkia noita varoja ei tulla varmasti käyttämään yritysostoihin, että yhtiö on orgaanisesta investoinnista puhunut myös, että kaikkea ei tulla luultavasti käyttämään yritysostoihin, tuota kassaa ja kassavirtaa ja mahdollista velkavipua, vaan sillä tullaan jatkamaan myös orgaanisia investointeja. Se on yksi asia. Toinen asia. Joo, yhtiö ei ole tehnyt yritysostoja aikaisemmin tai semmoisia. Mä sanoisin, että ekosysteemiliiketoiminnalla yhtiö on tehnyt vaikka kuinka paljon yritysjärjestelyjä. Siinä mielessä yhtiöllä on pienessä mittakaavassa semmoista kokemusta, mutta yhtiöllä ei ole isommassa mittakaavassa semmoista yritysostokokemusta, ja varsinkin ehkä se, että ostaa joku, ja millä tavalla integroida se tuohon Reaktorin kokonaisuuteen. Integroidaanko vai eikö, ja millä tavalla?

Ja tavallaan tuossa, ehkä tässä me oikeastaan ehkä nyt vasta tullaan ensimmäistä kertaa. Myöskin ottaisin tähän nyt jo mukaan tämmöisen riskielementin. Ja mitä me nähdään, kun me ollaan nähty, että Reaktorissa se vahvuus. On se osaaminen ja kulttuuri. Tämä on perinteisesti IT-palvelusektorilla oikeastaan kaikissa yhtiöissä puhuttu, mutta tämä on ehkä Reaktorin tilanteessa vielä entistä tärkeämpi, koska se on niin olennainen osa tätä kokonaisuutta. Se kulttuuri, se kärkiosaaminen. Ja sitten jos sieltä tuleekin joku suhteellisen iso yritysosto kulttuurista, jos ne ei sovikaan niin yhteen ja niitä kuitenkin halutaan integroida, niin silloin se riski tietenkin. Korostuu tai on korkeampi, että se sitten heikentää tätä olemassa olevaa, ja tämän takia se tulee olemaan mielenkiintoista. Sitten nähdä, että missä ja miten nämä kaupat tehdään. Luultavasti yritysostot ehkä tehdään. Tai luultavasti ne tehdäänkin enemmän sitten ulkomailla, ja silloinhan se on ehkä vähän kauempana tätä ydintä. Ja silloin. Siinä mielessä, vaikka me aina periaatteessa sanotaan, että yritysostot ulkomailla, niin riski on suurempi. Mutta ehkä tässä tilanteessa se ei välttämättä ole, koska on kuitenkin niin tärkeää varjella tätä ydintä. Siinä mielessä se ei välttämättä ole yhtä iso. Mutta vastauksena siihen osioon, että missä näitä tehdään näitä yritysostoja, niin kyllä. Se luultavasti on ulkomailla, ja vahvistetaan, saadaan sieltä sellaista jalansijaa asiakkaisiin, ja olisi just tässä teknologiaratkaisuliiketoiminnassa eikä ohjelmistossa. Kyllä, kyllä, kyllä se on enemmän sitä teknologiaratkaisuliiketoimintaa ja sitä kautta asiakkaita. Asiakkaita haetaan. Mutta kyllä siellä varmasti pitää olla jotain omaakin. Sellaista ydinosaamista, muutakin muutakin, ja suhteellisen integroitavissa. Miten sen nyt? Tämä on todella vaikea määrittää, mutta silleen, että jollain tavalla integroitavissa tuohon Reaktorin kokonaisuuteen myöskin.

Niin no henkilöstön merkityksestä puhuen, tosiaan nostit raportissaan riskillisistä voisi sanoa kärkeen just kulttuurin ja työnantajamielikuvan heikkenemisen. Ja ehkä kuulijalle, joka ei seuraa IT-palvelusektoria, niin tämä ei välttämättä hahmotu niin selkeästi, mutta just Reaktorin tapauksessa se tuntuu, että se ehkä kylläkin korostuu todella, todella paljon. Mutta entäs nyt sitten? Yhtiöstä tulee pörssiyhtiö. Tai siis tuli pörssiyhtiö, ja nyt sitten myös esimerkiksi ensimmäiset luovutusrajoitukset päättyvät joulukuussa, ja historiassa osakkeiden myyminen on ollut varmaan tosi vaikeaa, ja siellä on ollut tosi pitkään omistajia mukana, ketkä ovat olleet töissä ja vanhoja omistajia. Nyt yhtiön ulkopuolella, niin mitä näet? Mitä tämä listaus muokkaa yhteen? Tilannetta?

No kyllä mä sanoin, että on semmoinen yksi sellainen riski tavallaan. Mutta pari näkökulmaa tuohon. Ja yhtiöhän, Reaktor, on huhuttu jo todella monta vuotta listoille, eli he ovat sisäisesti jo käsitelleet tätä asiaa vuosien ajan. Eli se on tavallaan ehtinyt vähän marinoitua, tämä listalle tulo. Nämä työntekijät ovat jo ehtineet valmistautua henkisesti osin siihen. Niin, se ehkä vähän helpottaa sitä. Mutta totta kai tämä riski aina on. Jos miettii henkilöstön vaihtuvuuden näkökulmasta eka, niin Q2:lla ei vielä näkynyt vaihtuvuutta. Yhtiöhän rekrytoi, tai netto rekrytoi, eli siellä. Kasvatettiin henkilöstömääriä, eli sitä kautta ei vielä ole merkkejä. Nythän yhtiöllä tulee. Ensi viikon keskiviikkona tulee Q3-raportti. Niin tämä on yksi asia, mitä esimerkiksi silloin kanssa tarkastellaan, miten henkilöstömäärä on kehittynyt, mutta siitä ei vielä. Mutta on ehkä osin samalla vähän semmoista luonnollista, että sitä tulee olemaan jonkin sorttista vaihtuvuutta.

Ja etenkin tähän toiseen osaan sun kysymystä, että kun sanoit näistä luovutusrajoituksista. Niin kuin ehkä kaikissa tämmöisissä asiantuntijaorganisaatioissa, joissa asiantuntijat ovat isoja osakkeenomistajia, mikä näkyy osin meidänkin Inderesin osakkeissa ja listautumisen jälkeisessä tilanteessa. Mutta ehkä Reaktor hoiti tätä tavallaan niin kuin meilläkin. Mikael on vähän sanonut jälkiviisaasti, niin mä sanoisin sitten, että Reaktor Group. Tai Mikael ei sanonut tätä, mutta että me oltaisiin voitu tehdä se eri tavalla. Mutta Reaktor teki siinä mielessä mun mielestä fiksusti, että jo listautumisannissa yhtiö oli kerännyt jo henkilöstöltä tai silloiselta henkilöstöltään sellaisia, jotka halusivat myydä, että pääsi sen listautumisannin yhteydessä irtautumaan tai myymään ainakin osan osakkeistaan. Ja sillä tavalla se vähän puhdisti sitä pajatsoa tai sitä myyntipainetta, mikä tulisi sen listautumisen jälkeen. Mutta tietenkin tässä on listautumisen myötä paljon sellaisia, jotka ovat olleet Reaktorin osakkeenomistajia, mutta eivät enää ole yhtiöllä töissä olleet, ja sen takia eivät voineet myydä listautumisessa vaan vasta annin jälkeen, niin tämä voi tietenkin sitten aiheuttaa semmoista lyhytaikaista ja mun mielestä luonnollista myyntipainetta osakkeeseen. Niin ja sitten tietenkin likviditeetti on aina semmoinen asia, joka hankaloittaa, että jos on matala likviditeetti, niin sehän on sitten myöskin asia, mikä pitää huomioida.

No, likviditeetti kyllä kasvaa, jos yhtiö etenee kohti tavoitteitaan. Se siitä. Mä voin antaa kyllä lupaakin sijoittajille, mutta entäs itse: aloitit lisää-suosituksella ja 8,3 euron tavoitehinnalla, kirjoitit, että arvostus on vähintäänkin houkutteleva ja ohjelmistoliiketoiminnan mahdollinen upside tulee nykykurssilla puoleen hintaan. Ja täytyy sanoa, että arvostuskertoimet nyt täällä. EV/EBIT 7 tänä vuonna ja ensi vuonna 6,6 kertaa, niin ne näyttävät aika matalilta. Niin. Miksi lisää eikä osta?

Joo, mä sanon ensiksi tuon, että minkä takia toi EV/EBIT, tai mitä pitää huomioida tuossa EV/EBITissä tai EV:ssä, pitää huomioida se, että se ei sisällä nyt ekosysteemiliiketoiminnan arvoa, ja se on tavallaan poistettu tuosta EV:stä. Sen takia myöskin, koska se tulos tulee vasta liikevoiton alle. Eli onko yritysarvo, eli siitä on. Siihen on lisätty nettokassa, tai siis vähennetty nettokassa markkina-arvosta, ja myös tämän ekosysteemin sinun määrittämä käypä arvo. Juuri näin. Juuri näin. Silloin tämä on niin kuin me verrataan omenoita omenoihin. Otetaan. Tai noihin tuloksiin tuloksen kanssa, että EV/EBIT on silloin vertailukelpoinen myöskin muihin yhtiöihin. Mutta se pitää huomioida just se, että ekosysteemi ei ole silloin mukana siinä. Eli tämä on sitten. Tämä on ohjelmistotuote, tuo EV. Tavallaan ohjelmistotuote- ja teknologiaratkaisuliiketoiminnan hinnoittelu. No okei, eli tota sitten se toinen. Mutta joo, absoluuttisestihan se on ja suhteellisesti silloin matala arvostus.

Ja vastauksena tuohon, kun sanoit, että puoleen hintaan tuo ohjelmistotuoteliiketoiminta, ja me sanottiin myös, että sehän osien summa -mallin kautta pystyy laskemaan auki, että tavallaan jos olettaa, että me ollaan tuo teknologiaratkaisuliiketoiminta ja ekosysteemiliiketoiminta, että me ollaan siinä oikealla pallokentällä arvostettu, niin silloin se tarkoittaa, että meidän ennusteilla tuo ohjelmistotuoteliiketoiminta on arvostettu niin kuin meidän. Niin kuin mä en halua sanoa matalilla, mutta selvästi alle yhtiön tavoitteiden ennusteilla, niin se on arvostettu tuohon puoleen hintaan. Tämä kääntäen tarkoittaa sitä, että se, mikä tätä osaketta luultavasti tulee liikuttamaan tai tulisi liikuttaa, niin on tuo ohjelmistoliiketoiminnan kehitys lähivuosina, jos sen näytöt jatkuvat ja pystyy tekemään periaatteessa jo tämän vuoden tulostasolla. Jos yhtiö pystyisi kasvamaan tai pitämään ohjelmistotuoteliiketoiminnan tämän vuoden tason, niin se olisi jo. Se on iso, halpa kokonaisuus tämä. Eli arvostus olisi matala. Jos ohjelmistotuoteliiketoiminnassa saadaan pidettyä tämän vuoden sun ennustama tulos- ja liikevaihtotaso yllä, niin sanotko vielä, mitä se tarkoittaa? Siis euroissa se, mikä on se tämän vuoden taso? Joo, no se on semmoinen rapiat 15, ja ensi vuodelle ne on 20 miljoonaa. Karkeasti tuo liikevaihtoennuste, ja siihen semmoinen noin 40 prosentin marginaali. Eli me ollaan sellaisena seitsemän, kahdeksan hujakoilla siellä liikevoittotasolla, jos semmoista tasoa pystyttäisiin pitämään.

Ja vielä ehkä tarkennuksena tuohon, että nuo uudet NATO-maat, niin jotain 2–3 NATO-maata alkuvuosina. Nyt odotetaan, että kaksi NATO-maata tulisi lisää, ja strategiakauden loppupuolella olisi kolme uutta NATO-maata. Mutta sitten ennusteriskien takia olet lisää- etkä osta-puolella. No just näin, että pitää vähän varovaisena. Tuossa on turha vielä lähteä nyt yli-innokkaasti mukaan, koska tuo ohjelmistotuote kuitenkin, sanotaan joo, se saadaan puoleen hintaan. Meidän ennusteilla tällä hetkellä, mutta kuitenkin se on aika uusi liiketoiminta, ja kilpailukyky. Hyvät näytöt siitä on vielä, mutta että se olisi laajempi kaupallinen menestys, niin siihen me halutaan vielä vähän lisää näyttöä. Kiitos Joni tästä keskustelusta, ja pistäkää Reaktor seurantaan, ja linkki tuohon raporttiin löytyy videon alta ja yhtiösivulta totta kai. Kiitos katselusta!