Tervehdys Inderes TV:n katsojat. Sitowise julkaisi tuossa aamulla Q2-lukunsa, ja mulla on sen tiimoilta yhtiön väliaikainen toimitusjohtaja Jannis Mikkola haastattelussa. Morjesta, Jannis! Kiitos, kiitos. Kuvailisitko ihan alkuun, miten kvartaali ja ehkä ensimmäinen vuosipuolisko sujui Sitowisen näkökulmasta?

Kyllä mä oikeastaan uskallan olla kohtuullisen tyytyväinen siihen, miten me ollaan suoriuduttu tässä markkinanäkymässä. Vuoden alussahan me laitettiin yhtiössä aika paljon varsinkin johtoa uusiksi, ja maaliskuussa julkistettiin uusi strategia. Ehkä sitten kakkoskvartaalilla me ollaan tehty käytännön toimenpiteitä sen perusteella. Ensinnäkin tietysti, varmaan tullaan puhumaan jonkin verran siitä, että me ollaan Ruotsista luovuttu, tekninen konsultointi Ruotsissa myyty. Sen lisäksi me ollaan täällä Suomessa myynnin organisointia muutettu, eli me ollaan siirretty sitä lähemmäksi meidän liiketoimintaa.

Ja totta kai sitten ehkä kolmas asia vielä, niin meillä teknologiamurros on maailmassa ympärillä tulossa ja me halutaan panostaa siihen. Ja me ollaan nyt sitten oikeasti panostettu siihen. Me ollaan kerätty osaajat yhteen, me ollaan rekrytoitu lisää osaajia siihen ympärille, ja se on sitten meidän kolmas sellainen kakkoskvartaalin asia. Ja nyt ehkä mä vielä sen haluan sanoa. Ennen kuin jatkan. Kyllä mä sanon, että tämä markkina, joka ei ole meitä mitenkään tukenut, niin silti me ollaan päästy sitten tässä meidän jatkavassa liiketoiminnassa yli 7 %:n tavoitteeseen, niin kyllä mä suhteellisen tyytyväinen siihen olen. Ja tietysti pitkällä tähtäimellä me tavoittelemme edelleen sitä yli 10:tä prosenttia, ja sinne me ollaan matkalla.

Kyllä, tosiaan mainitsitkin tuossa kvartaalin ehkä pääuutisena oli tuo Ruotsin tytäryhtiön myynti, niin voisitko avata vielä sijoittajille vähän logiikkaa kaupan taustalla?

Mä luulen, että se on monelle aika itsestäänselvää, mikä siinä logiikka on. Varsinkin kun nyt te pystytte laskemaan kaikki luvut ihan tarkastikin, niin sehän ei ole ollut mitään huippubisnestä meille. Ja ehkä me haluttiin näin. Me nähtiin se, että nyt me pannaan panokset sinne, missä me nähdään, että pitkällä tähtäimellä se leipä meille parhaiten tulee, mitä me parhaiten osataan ja mikä nykyinen muotisana on. Mikä on se paras arvontuotto meille? Eli keskitytään siihen mitä osataan, pannaan johdon fokus siihen eikä sitten yritetä hoitaa sitä, mikä on mennyt vähän huonommin.

Kyllä, kauppahinta oli kolme miljoonaa euroa ja sitten siinä oli se kahden miljoonan euron earnout. Niin voitko olla tähän kauppahintaan tyytyväinen?

Jos kauppa syntyy, niin eikö silloin yleensä kumpikin osapuoli ole tyytyväinen kaupan ehtoon? Eli lyhyesti sanottuna itse olen siihen ihan tyytyväinen kyllä.

Jos mennään sitten noihin teidän Q2:n tapahtumiin ja liiketoimintoihin, niin taloliiketoiminnassa korjausrakentaminen on näyttänyt ensimmäisen vuosipuoliskon jo pieniä elpymisen merkkejä. Jatkuuko tämä toisella kvartaalilla?

Yleisesti vastaan vähän niin kuin poliitikot, eli vastaan vähän laajemmin ja sitten yritän palata kuitenkin siihen oikeaankin kysymykseen, eli näen talosektorilla. Tässä on varmaan moni toimija, me mukaan lukien, puhunut jo pitkän aikaa, että nyt ollaan saavutettu pohja, mutta nyt näkyy sillä tavalla, että se perusmarkkina on aika stabiili. Sitten meillä on siellä tiettyjä valopilkkuja. Ehkä korjausrakentaminen on semmoinen pikku valopilkku, jossa näkyy niitä, ja sitten meille tulee muitakin asioita, joista isoimpana on datakeskukset. Mutta. Ehkä voisi sanoa, että suhteellisen stabiili, ja lyhyellä tähtäimellä me ei nähdä perusmarkkinalla mitään muutoksia. Mutta sitten on näitä asioita, jotka kasvavat kyllä.

Voisitko vielä kuvailla, kuinka merkittävä tuo korjausrakentaminen tuolle talon liiketoiminnalle on. Ja puhuit myös tuosta datakeskuksista yhtenä valopilkkuna, niin kuinka merkittävä se on tälle liiketoiminnalle?

Joo, jos meillä on. Jos meillä voisi sanoa, että yli 25 % tulee sieltä korjausrakentamisen puolelta suunnilleen, niin onhan se nyt merkittävää meille.

Kyllä, sitten infrassa se on kehittynyt varsin positiivisesti. Olette voittanut siellä viime vuoden ja tämän vuoden alun aikana myös ratapuolella useita hankkeita, niin näetkö, että olette voittanut siellä markkinaosuutta?

No joo. No. Infrassahan meillä on tehty pitkäjänteistä työtä ja meillä on mennyt tosi mukavasti jo pitempään. Ja me ollaan tosiaan tänä vuonna onnistuttu niissä hankkeissa, mitä on ollut. Mitä me kutsutaan must-win-hankkeiksi, niin me ollaan tosi hyvin onnistuttu kotiuttamaan niitä ja ollaan selvästi kasvettu markkinaa nopeammin, ja se on tapahtunut kokonaan orgaanisesti, niin kyllähän sitten siinä tapauksessa markkinaosuuskin on kasvanut.

Kyllä. Miltä? Jos miettii esimerkiksi sitä ratapuolta, niin miltä se hankeputki siellä näyttää? Onko siellä vielä saavutettavissa sitten kasvua?

Joo, no ehkä. Sanotaan, että semmoisia uusia projekteja ei enää niin kuin esivaiheeseen lähiaikoina ole näkyvissä. Mutta toisaalta on semmoisia hankkeita, joissa on nyt tehty yleissuunnitelmaa tai muuta, jotka ovat siirtymässä toteutusvaiheeseen. Julkisuudessahan on puhuttu tietysti varsinkin näistä hankeyhtiöhankkeista. On tuota Länsirataa Turkuun Helsingistä ja sitten taas lentorataa tuosta tuonne pohjoiseen. Näissä hankkeissa odotamme, että ne tulevat siirtymään myös toteutusvaiheeseen, ja sehän meitä sitten tulee työllistämään. Me ollaan oltu niissä hankkeissa kaikissa vaiheissa alusta lähtien, ja tällä hetkelläkin ollaan mukana.

Kyllä, sitten negatiivisella puolella. Niin näkymissä nostettiin tuossa. Kuntasektorin hiipunut kysyntä, niin näetkö, että sillä on vaikutusta sitten tuohon infran kehitykseen? H2:lle ehkä siitä eteenpäin.

No ehkä. Ehkä se oli vähän sellainen pidemmän tähtäimen sanominen, että lyhyellä tähtäimellä meillä on näitä isoja kuntien aluekehityshankkeita, raidehankkeita ja ratikkahankkeita käynnissä, jotka turvaavat sen työllisyyden lähitulevaisuudessa. Mutta kyllähän nähdään, että julkisella sektorilla on paine. Ja ehkä kunnilla se menee niin, että kun ei rakenneta uusia asuntoja, niin kunnat eivät keskity. Kunnat eivät tietenkään rakenna niitä alueita valmiiksi odottamaan sitä, vaan vasta sitten kun se tulppa aukeaa, niin sitten kunnat rupeavat rakentamaan. Eli kyllä meillä markkina koetetaan pitää omalta osaltamme stabiilina, ja kasvua haetaan sitten enemmän yksityiseltä puolelta, kuten esimerkiksi datakeskus-, vihreän siirtymän hankkeet, energiahankkeet sekä tie- ja turvallisuuskriittiset hankkeet.

Kyllä, jos pysytään vielä julkisella puolella pikaisesti, niin kysyn. Kysyn tuosta kilpailutuksesta. Sitä on kuvailtu kireäksi, niin onko se pysynyt kireänä ja miten näet sen?

Kireää on. On se pysynyt kireänä, ja ehkä julkisella puolella voisi vielä jakaa sen kahtia, että julkisella puolella on paljon puitesopimushankkeita. Sopimuksia, joissa tehdään puitesopimus, mutta ei varsinaisesti vielä päätetä, mitä sillä hankitaan, jotka kestävät tyypillisesti kahdesta neljään vuoteen, tai sitten tämmöisiä kertahankkeita. Voisi sanoa, että kilpailu on kireää kaikissa, mutta sanotaan, että se on siedettävää vielä tämmöisissä. Tilataan yksi hanke kerrallaan, mutta nämä puitesopimukset rupeavat olemaan sillä tasolla jo, että välillä miettii, että onko tässä järkeä ja mikä semmoisen hankintamuodon tulevaisuus pitkällä tähtäimellä tulee olemaan, jos se kilpailutetaan aivan kuralle, koska sinä päivänä kun se nousu tulee, niin kukaan ei halua tehdä niitä sopimattomia puitesopimustöitä enää. Eli tällä hetkellä haetaan vain varastoon ikään kuin odottavaa tilauskantaa vähän tiukemmallakin hinnalla. Ja se aiheuttaa sen todella kovan hintakilpailun näissä puitesopimuksissa.

Kyllä, sitten jos mennään digitaalisiin ratkaisuihin, niin siellä markkinanäkymää hieman laskitte, niin voisitko vähän tämän kehityksen taustalla olevia asioita avata?

No jos yritän lyhyesti sanoa, niin tällä hetkellä on kaksi yhtäaikaista murrosta, jotka koskevat digiä. Ja toinen on se, että tämä teknologinen murros, jossa asioita tehdään uudella tavalla, on nopeinta digipuolella. Eli se, miten ohjelmistoja kehitetään ja kaikkea. Se toimii ihan eri logiikalla tulevaisuudessa kuin se on toiminut menneisyydessä. Ja sitten samaan aikaan julkisen puolen investoinnit, sanotaan, että ne ovat hidastuneet, ja sitten toisaalta niitä on osin jopa peruttu. Nämä yhdistetään yhteen, niin se on tehnyt siitä markkinasta vaikean. Mutta toisaalta me ollaan ehkä ihan viimeisiä toimijoita, jotka ovat joutuneet tekemään sopeutustoimenpiteitä tässä markkinassa.

Kyllä. Sitten mennään tuohon markkinan yhteen kasvusegmenttiin, datakeskuksiin. Niin teillä on ehkä suunnittelijana aika hyvä näkyvyys. Niin mikä on teidän näkemys tällä hetkellä? Niin tuosta datakeskusrakentamisen investointisyklin vaiheesta Suomessa?

No, itse uskon, että me ei olla saavutettu vielä. Huippua. Nythän tehdään tosi paljon tämmöisiä selvitysvaiheen juttuja, ja investointipäätöksiä on toki olemassa, mutta niitä on odottamassa vielä iso määrä. Eli uskon, että emme ole saavuttaneet sitä huippua. Toisaalta uskon, että kaikki hypehän jossain vaiheessa tasaantuu, mutta koen, että Suomi on sitten siinä kuitenkin isolla tasolla voittaja. Me sijaitaan ilmastollisesti oikeassa paikassa, jäähdytys on helppoa. Meillä on kohtuullisen hyvät, tai oikeastaan oikeastikin hyvät, energiansiirtoverkot. Meillä on mahdollisuus kasvattaa meidän energiatuotantoa, ja sitten me ollaan aika stabiili yhteiskunta. Sen takia uskon, että Suomi ei ole se, jossa ensimmäiseksi rupeaa tasaantumaan tämä.

Kyllä. Pystytkö avaamaan esimerkiksi tilauskannasta, kuinka merkittävä osuus tällä hetkellä tuosta datakeskuspuolelta tulee?

Mehän ei ihan tarkkoja lukuja tästä anneta, mutta jotta päästään suuruusluokkiin, niin meidän henkilöstöstä tänä vuonna 250 ihmistä on osallistunut datakeskushankkeisiin. Meillä on tällä hetkellä kymmeniä datakeskushankkeita menossa. Meillä on tarjouskannassa kymmeniä datakeskushankkeita. Kyllä se ison osan, ja ehkä vielä sen sanon, että talopuolen uusista hankkeista tämän ensimmäisen vuosipuoliskon aikana lähes puolet siitä uudesta tilauskannasta on tullut datakeskuspuolelta.

Kyllä, ehkä jatkokysymyksenä tuohon, niin miten teidän näkökulmasta tuo datakeskusliiketoiminta jakautuu sitten infraan ja talopuolelle?

No meillä on semmoinen, että. Johtuen siitä, että nyt ollaan siirrytty siellä investoinneissa enemmän toteutusvaiheeseen, niin se talopuolen osuus on kasvanut, että viime vuonna vielä infra oli isompi ja tänä vuonna sitten talopuolella tehdään enemmän. Kummatkin on kasvaneet.

Kyllä. Mites sitten, jos miettii kilpailuetuja, markkina on kuuma. Onko sun näkemyksen mukaan Sitowisella joku kilpailuetu, millä noita datakeskushankkeita voitatte?

No meillä on varmaan ehkä muutamia kilpailuetuja. Yksi on se, että meillä on todella laaja palveluvalikoima. Me pystytään tekemään niitä alkuvaiheen selvityksiä, luvittamista ja sitten sitä itse suunnittelua, ja kaikki löytyy tästä meidän omasta talosta. Ei tarvitse käyttää ulkopuolisia resursseja, kun niitä rakennetaan. Meillä on myös se rakennuttaminen. Ja sitten se toinen asia on se, että mitä kellään muulla ei ole, niin meillä on se digi, joka pystyy paikkatietoon sidottuja omaisuudenhallintajärjestelmiä tekemään. Eli kun nämä toimijat tulevat, niin me pystytään niiden eri saitteihin luomaan niille tällaisia alustoja, joilla ne pystyvät omaisuuttaan hallitsemaan.

Kyllä, sitten jos miettii tuota loppuasiakaskenttää, niin painottuuko se muutamiin toimijoihin vai onko niin laajasti eri loppukäyttäjiä?

Tämä on hyvä kysymys. Meillä oli hallituksen kokous eilen ja multa kysyttiin ihan samaa, ja sitten siinä mä ehdin jo luntatakin vastauksen etukäteen, niin katsoin, että 20 suurinta meidän datakeskusprojektia, järjestyksessä 14 eri asiakasta, niin se vastaa siihen kysymykseen.

Selvä, siihen on hyvä päättää. Kiitos haastattelusta.

Kiitos.