Hyvät InderesTV:n katsojat. Meillä on täällä haastattelussa Solteqin toimitusjohtaja Aarne Aktan. Aarne, tervetuloa haastatteluun.

Kiitos. Teiltä tuli tuossa elokuun alussa ennakkotieto, ja kerroitte tuosta joukkovelkakirjalainan mahdollisesta eräpäivän muutoksesta. Niin hieman tiedetään, mutta mitkä olivat omasta mielestä tämän Q2:n pääkohdat?

Kannattavuusparannus hyvä. Kannattavuus kohtuuhyvä normaalisti katsottuna. Liikevaihto vähän alakantissa, olisi voinut olla vähän parempi. Utilities-segmentti plussalla, ja taisi olla ensimmäistä kertaa ever. Utilities-segmentti on luotu silloin 23 vuoden alussa, kun me mentiin tähän nykyiseen toimialarakenteeseen, eli Retailiin ja Utilitiesiin. Ja kyllä se taitaa niin olla, että oli sellainen posi-kvartaali. Koskaan.

Hieno homma, joo. Joo, se oli siis mun omilla sanoituksillani. Tuo oli hyvä kvartaali. Me missattiin vähän tuo Q1 tänä vuonna, varsinkin Retailissa, mutta ihan vähän. Utilities ei sekään mennyt ihan niin kuin olisi haluttu. Ja nyt me ollaan, voisi sanoa, back on track siinä, mikä se meidän oma suunnitelma on ollut, kun tämä on ollut tämmöinen pitkäaikainen turnaround-case, joka nyt on kyllä selkeästi plussalla. Hyvä, mutta eihän tuo kannattavuus vielä ole riittävän hyvä. Mutta askel askeleelta mennään oikeaan suuntaan.

Retailissähän se oli kannattavuus kanssa tosi hyvä. Tai voi sanoa hyvin, että jos mietitään segmenttejä, niin Retailissa liikevaihtolaskusta lähdetään, ja kannattavuus on tehostamistoimien myötä hyvällä tasolla taas. Joo, miten nyt tuo liikevaihto saadaan lasku taittumaan, ja jotta pysytään vankemmalla tuon plussan pohjalla.

Niin siis, jos luodataan vähän historiaa, niin tässä on nyt ollut enemmän tai vähemmän neljä vuotta sitä, että liikevaihto on pikkuhiljaa laskenut. Aloitetaan markkinasta eli asiakkaiden tilanteesta. Asiakkaiden kysynnästä. Ei siellä erityisesti mitään sellaista radikaalia muutosta ole ollut, mutta se vire on vähän parantunut, joka on hyvä uutinen, koska sanotaan, että se markkina ei varmaan enää hirveän paljon nyt heikkene.

Sitten on tämä mikrotaso, eli tämä meidän taso, jossa meillä on ollut tilanne. Se, että me ei olla kaikissa asioissa oltu erityisen kilpailukykyisiä, mutta meidän kilpailukyky on parantunut. Meille on tullut uutta tarjoamaa, vähän kevyempiä ratkaisuja myös tuonne asiakaskuntaan, ja kyllä niiden vastaanotto on ollut kohtuullisen hyvä. Se, miten me saadaan se segmentti kasvamaan, niin käytännössä katsoen se vaatii sitä, että meidän pitää mikrotasolla olla parempia. Mä palaan siihen ihan kohta. Ja sitten siihen, että toi markkinan supistuminen loppuu. Ei sen markkinan tarvitse lähteä mihinkään erityiseen kasvuun, että me siellä pärjättäisiin.

Ja nytkin tässä supistuvassa markkinassa, niin kuin sä sanoit, niin kannattavuus on Retailissa. Sen kannattavuus on ollut ihan kohtuullisen hyvä tai hyvä, mutta on päivänselvää, ettei me voida ikuisesti tuollaisessa loopissa olla, että liikevaihto tulee alas ja sitten me vaan tehostamisella tehdään sitä. Joskin pitää olla iloinen siitä, että porukka on tehnyt aika ämmäntyypin duunia siellä. Ja sitten on ollut hyvin määrätietoista myös tämä tehokkuuden hakeminen.

Mutta kun mä lupasin palata siihen, että miten se sitten tehdään, niin se on vähän semmoinen toimenpidesuunnitelma-asia, joka meillä on. Eli helposti käy niin, että todetaan, että meidän pitää olla parempia, ja sitten siitä tulee vähän sellainen fist up in the air -tyyppinen tilanne, että vähän mesotaan ja huudetaan, että pitää olla parempi. Mutta tosiasiassa paraneminen tapahtuu siitä, että tajutaan sitä, mitä ne asiakkaat oikeasti tarvitsevat, mikä on heille oikeasti hyödyllistä. Ja sitten lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä asioita. Niitä me ollaan nyt tehty. Pikkuhiljaa niistä on tullut myös jonkin verran tuloksia, mikä näkyy myös siinä, että se kannattavuus on. Se on ihan hyvä. Joo.

Utilitiesista taas sanoit, että niin kuin sanoit tuossa, sehän oli se, joka nelisen vuotta sitten oli, voi sanoa, kriisissä tai vakavassa kriisissä. Ja sitä ollaan työstetty useampi vuosi jo nyt. Muutaman kvartaalin se on nyt hieman kasvanut. Kannattavuus tuli plussalle nyt. Mites sitten näet, onko tämä nyt kuinka vankalla pohjalla tämä nykyinen trendi, ja miten me saataisiin siihen vähän lisää vaihteita vielä silmään?

Joo, se on vankalla pohjalla. Ja miksi mä väitän näin, johtuu siitä, että Utilitiesissa taas, varsinkin siinä meidän Utilities Software -osiossa, joka nyt tuosta segmentistä yli 80 prosenttia tekee. Niin se on pääsääntöisesti SaaS-bisnestä, joka tarkoittaa sitä, että kun se paranee, niin se paranee systemaattisesti. Siinä on aika vähän semmoista amount of revenuea, josta syntyy tulosta yhtäkkiä, että se maagisesti paranisi ja sitten taas heikkenisi. Kyllä se on menossa oikeaan suuntaan, ja se on mennyt jo oikeaan suuntaan. Puolitoista vuotta, meidän aallonpohja oli joskus 23. Mehän tehtiin 5,1. Oliko 5,6 miljoonaa tappiota vuonna 23. Utilitiesissa. Sehän oli 13 miljoonan liikevaihdolla ihan karmeeta, ja nyt sitten tänä vuonna. Niin niin niin. Tiedä vaikka päästäisiin semmoisiin EICD-levyn mukaisiin mustiin lukuihin. Se on sheivattu, ja se on hyvinkin vakaa.

Nyt kysymys on sitten, että okei, ongelmat takanapäin, laatu parantunut. Miten toi saadaan tuosta kasvamaan ja kannattamaan paremmin? Siis ei tietenkään olla tyytyväisiä siihen, että jos meillä on nyt siellä muutaman 10 000 euron plussatulos, niin se etumerkki on oleellinen. Mutta eihän se kannattavuutena mikään hyvä ole, vaan se pointtihan. Nyt meillä on se, että meidän pitää synnyttää sinne kilpailuetu. Ja nyt tämä on vähän myös edelliseen kommenttiin verrattuna tämmöinen fist up in the air -tyyppinen, että pitää olla kilpailuetu, jota ei löydy kilpailijoilta ja josta asiakkaat ovat valmiita. Jotain maksaa, että sillä on arvoa.

Meillä rupeaa tämmöinen löytymään, eli nyt se ei ole enää meillä. Vain tällaista haaveilua ja tulevaisuusluotausta. Meillä on tämmöinen uusi tuote, jossa on jo tehty kauppaa. Sen nimi on One Source. Tätä haastattelua seuraa tuossa kameran takana Krista, eli markkinointijohtaja, ja Krista paraikaa hymyilee, vaikka häntä ei näekään. Se johtuu siitä, että meillä on ollut kiivasta väittelyä tämän tuotteen nimeämisestä, mutta olkoon menneeksi. Sen nimi on One Source, ja se One Source on sen tyyppinen, että se oikeasti synnyttää meille kilpailuetua. Nyt meillä on jotain, josta me tiedämme, että meidän asiakkaat näkevät arvon, ovat valmiit maksamaan siitä jotain, ja sitten sitä ei tuosta markkinasta kyllä tällä hetkellä muilta saa.

Eli mitä tämä One Source tekee?

Se käytännöllisesti katsoen tekee tämmöistä keskitettyä tuotetiedon hallintaa, jotta pystytään johtamaan kaikkialle, kaikkiin järjestelmiin, mikä on sellainen klassinen tietojärjestelmien kehityksen. Evoluutio, joka on se, että hajautetuissa järjestelmissä sinulla on tuotetietoa aika useissa paikoissa. No nyt sitten oletetaan, että sinulla on vaikka sähkönmyynnissä tietyntyyppinen kiinteähintainen tuote, mutta sen olemus muuttuu, niin on ihan eri asia se, että joudutaanko sen olemus muuttamaan neljään tai viiteen järjestelmään. Tietysti virheiden todennäköisyydet nousevat eksponentiaalisesti, vai onko se niin, että se vaihdetaan yhteen paikkaan, missä sinulla on hyvä management-konsoli, näkymä siihen sinun tuoteportfolioon, ja sinä päätät sillä mitä tapahtuu? Plus että näet historiat siitä, minkälaista olemusta tuotteella aikaisemmin on ollut, ja sitten se heijastuu kaikkialle suoraan, saitille tai laskutusjärjestelmään tai siihen, että kuinka paljon pitää hankkia, vaikkapa ostaa markkinoilta energiaa ja niin edespäin. Tuo on tosi kova juttu.

Meidän tuotekehitys on tehnyt hyvää duunia siinä, ja tämä on meidän tämmöinen vaihe-ero ja erityinen muutos siinä, että siinä missä me oltiin kriisiyhtiö Utilitiesissa kolme vuotta sitten, ja sitten puolitoista vuotta sitten me oltiin ehkä vähän parissa markkinan kanssa, mutta vielä vähän korjattiin niitä vanhoja syntejä. Mutta oli saatu tuotteet ja laadut kohdilleen, niin nyt me ollaan sitten. Se, että me vaihdetaan sieltä pahnanpohjimmaisesta, tullaan siihen eturiviin, mikä tarkoittaa sitä, että me pystytään vähän määrittelemään sitä, että mitä siinä toimialassa ja kentässä tapahtuu.

Hyvä kuulostaa, herää vähän seuraamaan tätä edistystä. Sitten kerroitte myös silloin tuossa elokuun alussa tämän joukkovelkakirjalainan mahdollisesta eräpäivän siirtämisestä, annoitte ennakkotietoja oletettavasti sen takia silloin samaan aikaan, jotta voitte aloittaa neuvottelut jo tämän siirtämiseksi. Ja kysymys varmasti tulee joku päivä. Lähiaikoina tulee tämä, että te harkitsette tätä ja sitten tuota. Jatkatte näitä neuvotteluita. Mutta kysymys: miten nämä neuvottelut ovat nyt tässä vaiheessa? Voitko avata niitä ollenkaan? Miten ne ovat menneet? Tai ainakin aikataulusta, että mikä on teidän tavoite?

No aloitetaan helpommasta. Se on se aikataulu. Me ollaan tehty tämä sama operaatio kaksi vuotta sitten. 2024 kesällä sillä oli vastaavantyyppinen, tultiin elokuussa kyllä ennakkotiedoilla. Se ennakkotietojen julkistaminen. Se johtuu siis siitä, että kun ne datat tuodaan ulos, niin pystytään käymään keskustelua rahoittajien kanssa siten, ettei synny sisäpiiritietoa, ja se on oleellinen rahoittajille, koska kukaan ei halua saastua sisäpiiritiedosta, ja sen takia se on yhtiöltä tietyllä tavalla oikein. Noin pitääkin tehdä.

Prosessi on tietysti käynnistynyt paljon aikaisemmin, joskaan sitten vanhoilla tiedoilla, eli siitä aina saadaan. Ennakkotietojen kautta saadaan päivitettyä dataa niin, että tulee tuoreimmat tiedot. Joo, kaikkien relevanttien bondholdereiden kanssa on keskusteltu. Se on enemmän tämmöistä updatea kuin niinkään semmoista juupas-eipäs-neuvottelua. Ne updatet ovat pitkälti sitä, että mikä on yhtiön tilanne, mitä tässä on tapahtunut, mitä tulee tapahtumaan vaikkapa markkinatilanteessa ja näin edespäin. Kuten sanottu, niin siinä pitäydytään sen julkisen, julkaistun tiedon varassa, mutta siinä samaan aikaan saadaan soundattua myös sitä, miten bondholderit suhtautuvat tilanteeseen. Siis päivänselvää on se, ettei meillä fyrkkaa ole maksaa sitä velkaa pois. Siinähän nyt ei tarvitse olla erityisen nokkela.

Mutta se meidän pointti onkin ollut se, että kuten meidän guidanssi sanoo, että liiketulos merkittävästi tänä vuonna paranee, se on meidän luulo ja ohjeistus, joka taas sitten johtaisi siihen, että me oltaisiin jossain vaiheessa siinä tilanteessa, että me pystyttäisiin liiketoiminnalla maksamaan korot, ja sitten kun se vähän paranisi se liiketulos, niin samaan aikaan meidän nettovelka vähenisi, ja sitten me päästäisiin semmoisesta huonon velallisen asemasta kohtuullisen velallisen asemaan. Nyt sitten sinä kysyit sitä aikataulua. Niin se, niin kuin mä viittaan kesään 24, ja sieltä pystyy katsomaan kesän 24 linjaa, ja elokuun alussa tuli nämä ennakkotiedot. Sitten siihen elokuun puolenvälin aikoihin tuli osavuosikatsaus, tänään, ja sitten siitä seuraavan viikon alussa tuli sitten tämä ehdotus. Sitten sitten. Ja valistunut kuulija varmaan pystyy katsomaan sitä ja miettimään sitä, että toimisikohan tuo nyt sitten tässäkin tilanteessa. Kyllä.

Mutta noin muutoin me ollaan velallisina tilanteessa. Me ollaan vähän paremmassa asemassa nyt kuin oltiin silloin kaksi vuotta sitten, koska nyt me ollaan plussalla selkeästi. Ja näinpä, tietysti olisin halunnut, että me ollaan paljon enemmän plussalla, joten. Joten. Palautteet, mitä me ollaan saatu, ovat olleet keskimäärin ihan positiivisia tai sitten neutraaleja. Kyllä nuo finanssimarkkinat toimivat niin, että eihän kukaan halua ottaa vahvasti kantaa ennen kuin sulla on se päätöksenteko, että aika on tietyllä tavalla optio. Ja sitten tietysti ehtojen pitää olla kirjallisesti pöydässä ja niin edespäin. Niin tästä syystä kyllähän mulla on hiton vaikea tietää sitä, että mitä meidän bondholderit tosiasiassa siitä miettivät. Mutta jos mä nyt sitä mietin, että mitä he ovat meille kertoneet, niin se on ollut keskimäärin joko neutraalia tai positiivista. No okei, joo.

Sitten puhuttiin noista segmenteistä, mutta jos mietitään isoa kuvaa, otetaan kaikki vähintään saman pensselin alle. Suomen taloudesta on kevään ja varsinkin nyt kesän aikana tullut hyviä signaaleja. Talous. Talous. Talous. Talouden kehityksen lukujen osalta. Miten? Onko tämä näkynyt teillä? Muutenhan sektorilta. Tehän olette viimeinen, joka on raportoinut. Miten? Se on ollut ehkä vähän odotuksia pehmeämpi. Q2 antoi silloin vähän enemmän toivoa, että tämä voisi helpottaa. Nyt on vähän ehkä kuitenkin semmoinen fiilis, ennen kuin ollaan koottu kaikki nämä sektorin kommentit yhteen, mutta vähän semmoinen kuitenkin, että ei tämä vielä ihan ole lähtenyt kuitenkaan.

Niin mä näkisin sen niin, että ei ole lähtenyt, enkä usko, että me tullaan näkemään. Q3:lla semmoista reipasta kysynnän nousua. Se missä näkyy ero on se, kuten sanottu, semmoinen keskustelun vire on tällä hetkellä vähän positiivisempi kuin mitä se on ollut nyt aika moneen vuoteen. Samaan aikaan tulee vähän ristiriitaista tietoa, joka vaikuttaa meillä tuohon retail-markkinan kysyntään. Siis meidän asiakkaiden omaan kysyntään. Korot, eli euribor 12 puhkaisi tänään, vai oliko eilen, 3 prosenttia taas, mikä on aina semmoinen siihen markkinaan tosi paljon vaikuttava tekijä. Sitten jos ihmisten asuntoluottojen kulut tai pelot niiden kuluista nousevat, niin kyllähän se vähintään saman tien vaikuttaa yksityiseen kulutuskysyntään. Eli siellä on varmaan tämmöisiä ristiriitaisia tietoja olemassa, mutta keskimäärin, kuten sanottu, niin kyllähän uutisvirta on ollut positiivista.

No sitten mä luulisin. Oletetaan ceteris paribus, korot eivät muuttuisi, niin pysyisi samana. Näistä uutisvirtaus positiivisista BKT oikeasti lähtisi nousuun. Mä luulen, että semmoinen 6–7 kuukautta olisi vähintään semmoinen liidi ennen kuin se näkyisi. Sitten täytyy muistaa, että siellä on yksi sellainen ihan käytännön juttu, joka on vuosittaiset budjetoinnit. Vaikka se kuulostaa vähän makaaberilta, niin se vaan on näin, että varsinkin suurempi yritysmarkkina toimii niin, että tehdään tiettyä vuosisuunnittelua, joka alkaa syys-lokakuussa. Ensimmäiset budjettiversiot lokakuun lopussa, ehkä marraskuun alussa. Hallituskäsittelyt budjettina alkavat marraskuun lopussa, mikä määrää sitten jonkun verran sitä kysynnän volyymia seuraavalle vuodelle. Ei se tietenkään ole kiveen hakattu. Esimerkiksi meillä talossa on vaikkapa. Budjetin käytön suhteen on tällainen määritelmä, että budjetti ei ole sense to spend, vaan se on options to spend. Mutta ylipäänsä, jotta se options on olemassa, niin silloin on pitänyt olla edellisenä syksynä kohtuullinen vire. No nyt jää nähtäväksi, että miten tämä positiivinen uutisvirta vaikuttaa asiakasfirmojen budjetointiin. Mun on hankala. Mulla on tosi hankala vielä lähteä sitä ennustamaan, ja kyllä sen verran. Sen verran kylmässä ilmanalassa on käyty mekin tässä viimeisten vuosien aikana, että en mä nyt vielä olisi hirveästi keulimassa, että tuota tulee. Tuosta tuli tosi hyvä, mutta ei näytä kyllä siltä, että olisi erityisesti supistumassakaan.

No se on ainakin hyvä kuulla. Joo, all right. Kiitos, Aarne, kommenteista. Ja mulla olisi yksi. No anna palaa. Mä lupasin mun ystävälleni, että mun on pakko antaa lupaus. Mä olen hävinnyt kolme kertaa tenniksen hallisarjassa yhdelle kundille, ja mä lupaan nyt, että neljännen kerran mä teen kaikkeni sen eteen, että mä en enää häviä Kipsterille. Että tota. Valmistautuminen on aloitettu, ja seuraavalla sitten osarikeikalla. Niinpä sitten raportoin. Piti, kävi all right, ja jäädään odottamaan niitäkin. Hyvältä. Okei, kiva. Kiitos, Aarne. Kiitos.