Tervehdys Ideres-TV:n katsojat. SRV julkaisi aamulla Q1 lukunsa, ja minulla on sen tiimoilta täällä yhtiön talousjohtaja Jarkko rantala haastattelussa. Morjesta Jarkko.

Moi.

Käydäänkö perinteisesti kvarttarin pääkohdat, miten vuosi lähti käyntiin?

Joo, käydään ihmeessä. Eli liiketoiminnan vuodenvaihdetta on aina luontevaa aloittaa. Täällä ihan ennakoitua, kuten me vuodenvaihteessa jo todettiin, että me lähdettiin vuoteen aika matalalla tilaskannalla ja sitä myöten niin. Niin ikävästi, että sitä tuloutuva volyymikin jäi jäi jonkin verran vertailukautta matalammaksi. Että pikkusen päälle 140 miljoonaa saatiin liikevaihtoa kasaan siinä, missä vertailukaudella oltiin hiukan 160 miljoonan päällä. Toisaalta sitten hyvä huomata, että vertailukelpoisuuteen vaikuttaa se, että viime vuonna meillä oli vielä luvuissa mukana SRV Infra, joka tuotti ykköskvartaalille 9 miljoonaa liikevaihtoa. Että jos sen sieltä sieltä tota liikevaihtoluvuista vertailukelpoisuudesta putsaa pois, niin käytännössä 12 miljoonaa oli vertailukelpoinen liikevaihdon pudotus suhteessa vuoden takaisiin. Toimitilapuolen allianssihankkeiden volyymi tässä nyt ennen kaikkea putosi, että itse asiassa muilta osin, muilta osin tota volyymit vähintäänkin niinku puolustustaistelua tässä kävi. Mut siitä kvartaalin aidosti oikeesti iso asia oli tietysti uusien tilausten kertymä, että mehän saatiin lähes neljän sadan miljoonan neljän sadan miljoonan uudet sopimukset tilauskantaan ja ne tietysti luo sitten aika vahvaa näkymä tähän. tähän loppuvuoteen.

Kyllä. Nostittekin tosiaan ohjeistusta niin liikevaihdon kuin liikevoitton osalta. Tuossa käyttiinkin jo vähän läpi, mutta voisitko avata vielä vähän niitä ajureita siellä taustalla?

Joo, kyllä se tietysti ennen kaikkea tuosta vahvasta tilauskertymästä lähti. Toki yhdellä yksittäisellä hankkeella oli siellä merkittävä osa, mutta on siellä sitten muutakin, että tuossa aika haastavassa ja epävarmassa tilanteessa joutuu miettimään noita. Tota, että mitkä mitkä hankkeet sit käytännössä menee maaliin. Meillähän on suhteen sen suhteen sen tota vahva putki tossa ja sellasia hankkeita, jotka on aivan aivan lähellä, mutta kiekot ei ihan on menny sisään. Ja tietysti ton Iranin Iranin sodan aiheuttama epävarmuus ei nyt sitä arviointia sit helpottanut. Mutta

Hmm.

muutamassa hankkeessa saavutettu positiivinen edistys edistys tota yhdessä tän uh Dave Vanhan hankkeen allekirjoituksen kanssa sitten käytännössä tuo ettei meillä sen varmuuden että että tota liikevaihdon ja ohjeistuksen näkymiä nostaa.

Kyllä, voititte tosiaan tuo day onein merkittävä datakeskus Suuraakaan, niin näkyykö tämä jo Q2 lähtien volyymeissa?

Ja kyllä se alkaa näkyä, että toukokuussa käytännössä meidän suoritus siellä isommassa määrin alkaa. Toki sitten kuitenkin valtaosa volyymista sinne H2lle sitten painottuu, mutta kyllä se jo Q2llakin jonkun verran alkaa näkyä tämän vuoden osalta. Tietysti työt valmistuu kokonaisuudessaan vasta 27 vuodella.

Kyllä. Tosiaan aikataulu on on on tiukka han ke uh tota koko luokaltaan suuri, niin mitä kuvaisit tota riskituottoprofiilia SRVn näkökulmasta tän kaltaisissa hankkeissa?

No kyllä tässä tietysti pitää tietyllä lailla toki tarkkana olla, kun näitä valikoja valikoja, että tota aikataulu on selkeästi suuri riski. Tässä pitää rakentaa erittäin suuri volyymi erittäin lyhyessä ajassa. Että sen sen hallitseminen on on niinku aivan keskeinen asia tässä. Sit toisaalta jo toinen asia, mikä datakeskuksessa korostuu on on se, että niistä itse asiassa rakentamisesta hyvin merkittävä osa on talotekniikkaa. Eli huomattavasti suurempi suhteellinen osuus kuin mitä mitä tota vastaavanlaisessa talonrakentamisen keikassa oli. Se oli siinä. No meillä on aika vahva, vahva itse asiassa uskaltaa sanoa, että varmaan yksi Suomen vahvimpia talotekniikaorganisaatioita, että sillä, sillä tapaa uskon, että meidän kilpailukyky on kunnossa ja nämä riskit, riskit tuota toteutuksen puolella on hallittavissa. Mutta ei siitä silti, silti mihinkään pääse, että tota aikataulu on tässä niinku ihan kriittinen hallittava asia. Ja sen vastineeksi toisaalta kyllä tavoitellaan, tavoitellaan sit riittävää kompensaatiotuottopuolella, että se riski tuotto yhtälöö on balanssissa.

Kyllä. Tosiaan laaja hanke, niin miten kapasiteetin näkökulmasta tämä projektijohtokapasiteetti skaalaantuu?

No kyllä se tiettyyn pisteeseen asti skaalautuu. Tää meidän toimintamalli tosiaan on projektijohtotyyppinen, mikä osaltaan mahdollistaa sen, että me pystytään aika nopeastikin skaalamaan skaalamaan sitten tota tuotantoa ylöspäin tai alaspäin. Muuten on tottakai selvää, että kyllä nää isot nopeasti toteutettavat hankkeet niin tietynlaista miettimistä vaatii ja jonkinlaisia rekrytointejakin tarvitaan. Meillä itseasiassa on ollut tossa rekrytointikampanja päälläkin päälläkin tiettyihin positioihin.

Kyllä. Toi datakeskusmarkkina tosiaan, kun lupakehitystä kattoo ja uutisvirtaa, niin on on kuuma. Onks teillä tällä hetkellä paljon tota tässä markkinassa niin tarjonnassa kohteita?

Um aika monta on harkittavana ja ja tota useammasta hankkeesta neuvotellaan. Toki kenttä on sillälai pirstaloitunut, et sanotaan näin, että iso kuva on se, että niinku mahdollisuuksia, erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia on hyvin paljon, mutta sit samalla kentän pelisäännöt on on hyvin vaihtelevia. Et että paljon on esimerkiksi kansainvälisiä sopimusehtoja ja näin. Näin, että tota huomioiden näitten hankkeiden vaatimus, aikataulu, aikatauluriskit. iä ne niin tota aika tarkkaa valintaa me näissä tehdään, et mihin missä hankkeissa niinku riskit on oikeanlaisessa balanssissa. Ehkä tossa tulosjulkistuksessa toimitusjohtaja taisi vastata, et kyse ei ole riskien välttelystä vaan riskien hallinnasta ni ni tätä me tässä niinku haetaan. Että löydetään meille oikeat hankkeet, oikeat kumppanit oikeilla sopimusmuodoilla, niin sitten ollaan mielellämme mukana.

Kyllä.

Ja mahdollisuuksia on paljon.

Just näin. Sitten tosta potentiaalista nyt yksityisten hankkeiden osuus tosta urakoinnista kasvaa, niin näettekö, että sillä voisi olla uh tohon niinku konsernin tason uh suhteelliseen kannattavuuteen positiivista vaikutusta?

Ja näin on, kyllähän se tietysti lähtökohtaisesti on, oikeastaan kyse ei varsinaisesti ole yksityisten hankkeiden kasvusta, vaan enemmän hankemalleista ja riskeistä. Että kyllä se on riskituotto suhteesta. Että tietysti jos tekee pelkästään low risk, low reward, niin se on tietynlainen implikaatio, se olisi aika tasaista, mutta ei siellä hirveästi sitten yläkertakaan välttämättä piristy. Toisaalta sitten toisinpäin, niin jos ottaa vähän enemmän riskiä ja Ja osanneet oikein hinnoitella nykyään lähtökohtaisesti tuottopotentiaalikasvua. Kyse ei sinänsä ole siitä että yksityisiä hankkeita olisi enemmän vaan vaan kyse on nimenomaan niinku riskinotosta ja sit riskien hinnoittelusta.

Kyllä. Sitten tuolla asuntorakentamisen puolella oma perusteisiin kvartterilla aloitettu. Miten näet siinä markkinaskulut tämän puolella niin aloitusmahdollisuudet tämän vuoden puolella vai meneekö sitten ensi vuodelle?

Kyllä me valitettavasti varmaan sellaisessa tilanteessa olemme, joudutaan joudutaan ehkä isompaa piristymistä markkinassa odottelemaan jonkun aikaa. Haetaan tähän vuoteen kun lähdettiin, niin tota tunnelmat oli itseasiassa aika positiiviset, uh, se sekä niinku sijoittajien että myös myös kuluttajien puolella. Toki volyymit absolutteisesti matalia, mutta silti suunta näytti ihan lupaavalta. No nyt sitten valitettavasti on niin, että tälläinen uh geopolitikan kautta tuleva epävarmuus, ehkä ensin tossa ollut. Saolokuvana oli oli tota Grenlantiin Grenlantiin liittyviä asioita ja sitten nyt Iranin sota niinkuin enää väistämättä sitten sitten tota kuluttajien luottamukseen vaikuttaa ja sitä kautta ehkä valitettavasti se ensimmäinen asia mitä mitä ihmiset miettii niin ei ole asunto kaupoille lähteminen. Toisin päin sitten niin niin tota Suomen taloudestahan saatiin ensimmäisellä kvartaalilla ihan lupaavia uutisia, että PKT, PKT ennakkotietojen mukaan kasvoi ihan tuntuvasti, ja tätä taas te toivotettavasti positiivinen kehitys tässä jatkuu, että se tietysti lupais sitten hyvää tonne asuntomarkkinan puolellekin. Mutta hidas liikkeinen laiva tämä on, että tota vaikea nähdä niinku tosi nopeata asuntokaupan piristymistä. Meillä toki on kyllä sitten aloitusvalmiita kohteita, että jos kysyntä rupee merkkeen näyttää niin varmasti siihen vastataan.

Kyllä. Olet yksittäisiä varkekohteita saanut nyt alkuvuodesta aloitettua, niin toisaalta siinä markkinassa kokonaisvolyymit pitäisi tämän vuonna laskea, mutta mut miten näät valmiudet siinä pitää tonniikourakoinnin volyymin? Ainakin tasaisena.

No joo, tietysti kokonaismarkkinan aloitusten voisi olettaa tämän pohjalta laskevan. Toiveissa on tietysti, että yksityiset aloitukset aloitukset lähtisi kompensoimaan sitä minkä minkä varke varke vähenee. Mutta tämä samainen samainen geopoliittinen epävarmuus ja siitä johtuva johtuva korkoepävarmuus kyllä nyt valitettavasti varmaan myös vaikuttaa tonne sijoittajakysynnän puolelle ainakin väliaikaisesti negatiivisesti, että voi ne olettaa niin, että koko markkinan asuntojen aloitusmäärät jäävät viime vuodesta. Toisaalta sitten me ollaan onnistuttu kyllä voittamaan markkinaosuutta, että vaikka kakkukokonaisuudessaan pieneneen, niin kyllä me siitä omasta osuudestamme taistellaan, että ihan valoisin mielin suhtaudun tulevaisuuteen kyllä.

Kyllä vähän sivusitkin noita sijoittajakohteita, ootte niitä saanut nyt. muutamia käynnistetty, mutta miten siinä puolilla se on markkina ollut jääne ja ja ennusteissakin ei ei mitään kauheata kasvua odotetaan, niin niin miltä miltä se puoli nyt näyttää? Tietenkin lyhyellä aikavälillä epävarmuudet on on korkealla.

Joo. No just näin, lyhyellä aikavälillä on epävarmuuksia, mutta sit toisaalta kun katsotaan vähän pidempään kuvaan, niin kyl siinä markkinassa alkaa näkyy monia positiivisia juttuja. At ku ykkösellähän markkinassa tehdyt asuntojen transaktiot tuotolla itseasiassa tosi korkealla volyymällä. Toki niinkun ajavana driverina oli oli isosti kaks isoa portfolio-kauppaa. Eli eli tota eläkeyhtiöt eläkeyhtiöt teki allokaatiomuutoksia, niin se sitten näky näky transaktioissa, mutta silti siellä toisessa päässä on sit toisaalta ostaja. Et kyllä tuon Suomen asuntomarkkinoilla niinkun tiettyä kiinnostusta kiinnostusta löytyy ja ja tota uh myös uusia rahastoja tossa on kehitteillä. Että että tota mä suhtaudun siihen niinku pienemmällä tähtäimellä kyllä edelleen positiivisesti. Mutta sitten samalla on niin, että meillä on edelleen ylitarjontaa aika paljon. Itseasiassa tämän ylitarjonnan purkautumisessa ton varken vähenemisellä on on osaltaan sitten rooli, että kun varken varkeilla varken tuolla tota rakennettavat asunnot pikkusen vähenee niin toisaalta sit pidemmällä tähtäimellä tuotaan yksityiseen markkinaatilo.

Juuri näin. Sitten tosiaan tässä on jo sivuttu tätä Iranin sotaa ja sen vaikutuksia, mutta jos mietitään kysyntäpuolella, niin onko välittömästi näkynyt jo sitten asuntorakentamisessa tai sitten tuolla toimitilapuolella?

No kyllä se valitettavasti on näkynyt sillä tavalla, että meillä on tuossa... muutamakin sellainen hanke, joka on hyvinkin lähellä käynnistysvalmiutta, niin kyl selkeästi sijoittajat sijoittajat taata laitto jarruja päälle päälle Iranin sodan alettua. Et ei se epävarmuus on myrkkyä. Ja tietysti heidänkin päässä tilanne on siinä määrin haastava, että kun pitäis jonkinlaista tuottavaa aaretta hinnotella, niin miten sä sen hinnottelet, kun korot muuttuu joka päivä johonkin päin, että että kyl näkyvyyttä kaivattais. Tämmönen epävarmuus on aina myrkkyä tän tyyppiselle tyyppiselle toiminnalle. Sitten samalla niin kyllä meillä toki toki tota monet asiat kuitenkin myös etenee. Että esimerkiks tossa tossa tota meijerin uus pääkonttori pääkonttori on tota tilauskantaa on tulossa ja ja on tossa ainakin yks yks tota asuntosiottoa ilmeeltä vähän hankekki putkessa tulossa Q2. Että kyllä tässä jotain myös tapahtuu. Mut epävarmuus on myrkkyä siitä ei mihinkään pääse.

Kyllä. Sitten jos miettii kustannusten puolelta tätä tilannetta,

niin uh

mikä se tilanne siinä on, näkyykö jo tuossa Q1 loppussa ja miten aattelitte, että niitä näkyy tässä nyt vuoden edetessä?

No ja on tietysti inflaation riskit ihan ilmeisiä, mitkä tuolta öljyn hinnan ja kaasun hinnan noususta tulee. Ja totta kai sitten sitä tota tietyn tyyppisten paineiden kanssa joudutaan elämään. Sitten samalla on kuitenkin niitä, ei mennäkään toistaiseksi näihin toteutuneisiin lukuihin, lukuihin tota ei nähdä oikeastaan mitään oleellista, oleellista inflaatiota, että enemmän sitte on kyse, kyse riskistä, mikä kohdistuu tonne loppuvuoteen, että mitä sitä saadaan hallittua. aiheutettu. Mutta emme toistaiseksi nähdä mitään massiivista massiivista tota inflatoriskiä, mutta on se siellä silti ilman muuta olemassa.

Selvä. Kiitos haastattelusta ja tsemppiä kevääseen.

Kiitos.