Taalerilta. Kolmannen kvartaalin numerot ulos tänään. Analyytikon silmin aika odotetut numerot. Ei mitään suurempaa draamaa siellä. Miten sä itse näit? Kolmannen kvartaalin edistyksen.

Kolmas kvartaali on ulkona. Operatiivisesti kehitys oli mielestäni nyt kolmannella kvartaalilla hyvää. Nyt kolmannella kvartaalilla hyvää. Jos ajattelee, niin Garantia tietysti edelleen performoi erittäin hyvin. Kaikilla oikeastaan osa-alueilla, oli se sitten asuntolainatakauksia, yrityslainatakauksia Suomessa tai ulkomailla, sitten pääomarahastojen puolella. Energian puolella uusia hankkeita menee koko ajan maaliin, jotka ovat tietysti edellytyksiä sille, että pystytään seuraavia rahastoja lanseeraamaan.

Ja sitten näissä meidän uusissa rahastotuotteissa, Nordic Science Investmentsissä, on tehty monia uusia investointeja ja jatkosijoituksia. Ja sitten toisaalta kvartaalin aikana julkistettiin tämä uusi private credit -strategia, ja sitten vielä sen lisäksi tietysti siellä taseen puolella tai suorien sijoitusten puolella sekä Enersenseen että Fintoiliin isompi investointi tai pääoma-allokaatio tapahtui nyt sitten. Eli siinä mielessä aika tapahtumarikas ja operatiivisesti aika hyvä. Hyvä kehitys. Nyt kolmannella kvartaalilla.

Jos katsotaan vähän Garantian kehitystä, Garantian operatiiviset numerot olivat sinänsä tosi hyvät. Yhdistetty kulusuhde on edelleen ihan mielettömän hyvällä tasolla, mutta vakuutusmaksutuotot eivät kuitenkaan. Ne eivät kasva siellä, vaikka samaan aikaan teidän kanta kasvaa. Ja samaan aikaan teillä on tuo vakuutus. Nämä saadut vakuutusmaksut kasvavat, ja samaan aikaan te myös sanotte, että markkinaosuus kasvaa siellä. Niin selitätkö tämän logiikan, että minkä takia se raportoitu liikevaihto niin sanotusti ei kuitenkaan kasva?

Joo, siellä on kaksi ehkä tekijää. Toinen on se, että mehän viime vuonna lopetettiin näiden vuokratakuiden myynti, ja se kanta sulaa sieltä pikkuhiljaa pois, joten se tavallaan vaikuttaa. Verrattuna viime vuoden vertailukauteen, niin se alla oleva muu laskee sitten liikevaihtoa. Siten toisinpäin käännettynä se kasvaa.

Ja toinen on sitten se, että kun se koostuu nyt tavallaan ne tulot tai maksut, joita saadaan, niin sehän on kombinaatio sekä yrityslainoista että asuntolainoista. Kun sitten taas, jos vertailukauteen verrattuna keskimääräinen sopimuskauden pituus kasvaa, niin sitten tietysti siitä tuloutuu pienempi osuus, koska IFRS:ssä se tuloutetaan sitten sen sopimuskauden mittaisena. Toinen on tämmöinen vähän tekninen asia, ja toinen liittyy tähän lopetettuun vuokratakausliiketoimintaan.

Mutta kuitenkin. Ehkä sijoittajan on tärkeä ymmärtää se, että kun katsotaan noita numeroita, vakuutusmaksutuottoja ja sitä kannan kasvua, niin sehän kertoo, että Garantia kasvaa, vaikka se itse liikevaihtoluku näyttääkin, että se on flätti.

Käytännössä se on just näin. Niitä on hyvä seurata, ja sen takia me niitä tietysti myös raportoidaan.

Meillä on kvartaalilla Suomessa tapahtunut aika paljon. Tässä datakeskusbuumi on kerännyt kierroksia. Meillä on tullut tämä Googlen investointi, joka on saanut monestakin syystä paljon huomiota, mutta sitten meillä on myös tullut vastaavankokoisia investointeja useampia. Meillä ei Suomessa ole tämmöistä investointiaaltoa ollut varmaan koskaan. Niin, teillähän on rahastoilla. Te olette merkittävä tuulivoiman tuottaja, rahastojen kautta totta kai. Ja teillekin kotimarkkina. Niin, näetkö sä suoria vaikutuksia tällä, että tämä. Suomen sähkömarkkinan kysyntänäkymä on parantunut kiistatta tässä.

Joo, jos lähtee ehkä kahta kautta. Ensinnäkin tietysti, jos katsoo kokonaisuutena Taalerin uusiutuvan energian rahastojen sijoituksia, niin niitä on 14 maassa ja niitä on kolme teknologiaa eli tuulta, aurinkoa ja akustoja. Mutta sitten jos katsotaan, eli pienempi osuus. Yhä pienempi osuus on liitännäinen Suomeen, sitten jos katsoo Pohjoismaita. Itse asiassa tämä Suomen tilanne ei ole millään tavalla uniikki. Kaikissa Pohjoismaissa on vähän sama tilanne tämän datakeskusbuumin myötä ja laajemminkin monessa muussa Euroopan maassa. Tässä nyt ei ole sinänsä mitään Suomi-uniikkia, vaan tämä on ehkä globaali ilmiö, jossa Eurooppa itse asiassa on Amerikkaa jäljessä, jos näin ajatellaan ja jos otetaan se isompi kuva.

Mutta se, että totta kai kun näitä investointeja varmistuu, niin totta kai se vaikuttaa positiivisesti. Ehkä sitten pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa tulevien ostajien päätöksentekokykyyn ja riskinottohalukkuuteen Suomen markkinan osalta. Kyllähän aiemminkin siellä ennusteissa on ollut valtavasti näitä datakeskusinvestointeja. Nyt nämä ulos tulleet päätökset sitten kertovat, että ne ennusteet pitävät paikkansa, että se alkaa. Niitä ennustettuja datakeskusinvestointeja todella aletaan tekemään. Ja jos katsoo sähkön hintamarkkinoiden hintaennusteita, niin lyhyessä päässä hinnat ovat jonkin verran lähteneet ylöspäin. En ole sähkömarkkinaekspertti enkä halua siihen niin syvälle mennä, mutta tietysti siellä osaltaan lyhyessä päässä vaikuttaa myös tämä Norjan ja Ruotsin vesivarantotilanne, mutta pitkässä päässä vielä ne eivät ole kovin voimakkaasti liikkuneet, mikä sitten taas kertoo siitä, että kyllä niillä, jotka niitä ennusteita tekevät, on ollut paljon jo heidän ennusteissaan mukana näitä ennustettuja investointeja, jotka nyt vain konkretisoituvat.

Eli kaikesta huolimatta tavallaan se vaikutus ainakin toistaiseksi on aika rajallinen.

Se on positiivinen vaikutus sitä kautta, koska nyt ne varmistuu, että niitä oikeasti tehdään. Jos ajatellaan toisinpäin, että niitä ilmoituksia ei olisi tullut.

Niin silloin se kysyntänäkymä olisi.

Eri. Niin se olisi. Se olisi edelleen epävarma. Nyt se on varmaa, että se kysyntä, tai varmaa. Mutta nyt niitä hankkeita on ilmoitettu, ja nythän se kysyntä tulee sieltä. Kyllä kysyntä kasvaa.

Jes. Sitten vanhat tuulirahastot, tuuliaiheeseen. Eli teillä on nämä Tuulitehdas kakkonen ja kolmonen. Nämä hyvinkin iäkkäät rahastot jo. Mistä teillä on pidempään ollut exit-prosessit käynnissä, ja teitte marginaalisen alaskirjauksen niiden tuottopalkkioista, mitkä teillä on ollut taseessa jo pitkään. Ja sitten te samalla varoittelitte vähän raportissa, että suunnilleen näillä. Sanoilla, että jos irtaantumisprosessit pitkittyvät, niin riski alaskirjauksille kasvaa. Niin, voitko sä vähän avata tätä? Mitä tästä sijoittajan pitäisi ajatella? Koska tämä on totta kai teille hyvin merkittävä juttu. Teillä on kuitenkin tuottopalkkiosaamisia siellä se yli 13 miljoonaa edelleen kuitenkin.

Joo, eli nyt me siirryttiin tässä raportissa. Me käytetään siis tämän fund managerin arvonmäärityskomitean. Kun se tekee tämän NAV-määrityksen, niin nyt me käytetään siinä sitä arvoa, jonka kautta sitten tulee se tuottopalkkio-oletus.

Se menee ihan puhtaasti myös matikan kautta siten, että jos tavallaan prosessit pitkittyvät, niin tietysti toisaalta epävarmuus kasvaa, mutta toisaalta myös ihan matemaattisestikin. Niin se tuottopalkkion osuus pienenee, koska siellä rahastoissa on muita kuluja. Totta kai, mitkä juoksevat. Ceteris paribus, ettei tapahdu sitten vaikkapa hintaennusteille tai korkoympäristössä mitään muutoksia. Se on ehkä se, mikä siellä takana on.

Nythän tietysti Q3:lla, niin kuin kaikki toivottavasti ovat huomanneet, niin korkoympäristössähän tapahtui myös merkittävä muutos, että korot menivät aika merkittävästi eteenpäin, jolloin sitten pitkän aikavälin kassavirtoihin alkaa myös olla jo merkittävää vaikutusta, kun ennustetaan pidemmän aikavälin kassavirtoja.

Sijoittajan silmin, mitä jos sä vielä katsot itse näitä tuottopalkkioita, niin onko sun silmin näiden riskitaso muuttunut kolmessa kuukaudessa?

No siis kyllähän ne koko ajan. Tai sanotaan niin päin, että ottamatta nyt kantaa yksittäisiin. Koko ajan kun asiat venyvät, niin ainahan riski kasvaa. Ehkä se on se, mitä tässä vaiheessa voi sanoa.

Jes. Sitten varainkeruun puolelle mennessä, exittien toiseen päähän. Tiedetään, että teille ensi vuonna tulee useampi rahasto varainkeruuseen. Nyt tässä raportissa mainitsit, että SolarWind nelonen tulee, mikä nyt on ollut koko ajan tiedossa, että se tulee, ja sitten myös tämä Nordic Science Investmentsin. Seuraava rahasto sitten olisi ensi vuonna varainkeruussa. Voitko vähän piirtää tiekarttaa siihen, että millä askelmerkeillä näitä uusia tuotteita tulee varainkeruuseen?

No joo, ensi vuoden H1:llä meillä varmastikin on. Ottamatta kantaa siihen, mikä on se tarkka lanseerauspäivämäärä, mutta jos ajatellaan noin ensi vuoden ekaa vuosipuoliskoa, niin silloin meillä on varmastikin todennäköisimmin kolme rahastoa varainkeruuvaiheessa eli SolarWind nelonen, Nordic Science Investmentsin kakkosrahasto ja sitten private creditin ykkösrahasto. Että näin se. Näin se ajoittuu sitten. Koska tulevat ekat closingit tai miten ne etenevät, niin me tietysti tiedotetaan sitten sitä mukaa, kun ne asiat etenevät. Tässä vaiheessa ei ole mitään uutta kerrottavaa sen suhteen.

Siitä onkin hetki aikaa, kun Taalerilla on ollut kolme rahastoa samaan aikaan varainkeruussa.

Joo, siitä.

Me saadaan mennä. Saadaan mennä pitkälle historiaan.

Käsittääkseni on varmasti just näin.

Sitten hei Garantian sijoitussalkusta kysymys. Tehän otatte aika paljon osakeriskiä siellä verrattuna siis tavallisiin perinteisempiin vakuutusyhtiöihin. Teillä oli 28 % nyt osakepaino tällä kvartaalilla. Me tiedetään kuitenkin, että se osakeriskin ottaminen on vakuutusyhtiöille aika kallista. Se on kallista pääoman kannalta, että se olisi huomattavasti pääomakevyempää olla vaikka koroissa kokonaan. Ja tämä on yksi syy, miksi valtaosa vakuutusyhtiöistähän ajaa salkkujaan hyvin korkopainotteisesti. Te olette kuitenkin korkealla osakepainolla. Niin tota, avaatko vähän sitä teidän logiikkaa, että miksi te haluatte ajaa noin korkeilla osakepainoilla, kun vaihtoehtoisesti voisitte ajaa korkealla korkopainolla ja vaikka vapauttaa merkittävästikin pääomaa Garantiasta joko kasvuun tai sitten omistajilleen?

Joo, no tietysti siellä on se vahva tase. No oikeastaan, jos ajatellaan taas kahta kautta. Toinen on se, että se mahdollistaa sen kasvun. Sitähän voi sitten kasvaessaan muuttaa sitä balanssia. Nyt meillä on siellä hyvät ja vahvat kasvunäkymät, niin kuin jo alkaa raportoiduistakin luvuista näkymään.

Toinen on sitten se, että absoluuttisesti. Garantiahan on pieni vakuutusyhtiö. Ja sitten kun ajatellaan niitä vastapuolia, jotka siellä ovat, niin ne toisaalta myös arvostavat vahvaa omaa pääomaa, joka sitten on se kolikon toinen puoli. Ehkä nämä ovat ne syyt, että sitä halutaan nyt pitää vahvana sen takia, että vastapuolet arvostavat sitä, ja toisaalta se mahdollistaa myös vahvan kasvun, kun ei ole välttämätöntä tarvetta nyt myöskään tehdä sitä toisin. Ja kun toisaalta meillä on hyvät kasvunäkymät siinä liiketoiminnassa.

Niin eikö näin? Että siis osakepainoa laskemalla teidänhän pystyisi sitä rahoittamaan kasvuaan pitkälle tulevaisuuteen koskematta osinkoon. Mikä on sitten toinen vipu, mitä pystyy tekemään?

Näinkin se on tietysti, kyllä.

Jes. Sitten hei, vielä viimeinen kysymys. Tuossa laajan raportin julkaisun yhteydessä tuli sijoittajilta aika paljonkin kysymyksiä meille siitä, että minkä takia Taaleri ei käytä tätä investointikapasiteettiaan osittain omien osakkeiden ostamiseen, koska on aika ilmeistä, että teidän osissa on merkittävää arvoa ja teidän luulisi yhtiönä ymmärtävän se omissa osissanne oleva arvo paremmin kuin kenenkään muun. Vielä niin, onko siinä joku syy, että te ette hyödynnä tätä mahdollisuutta?

No joo, siis noin siinäkin. Me ostettiin kvartaalin aikana se kymmenentuhatta omaa osaketta, mikä näkyy kyllä siellä osavuosikatsauksessakin. Omia osakkeita voi ostaa vähän. Nyt mennään taas vähän tekniikkaan kahta kautta, että sinulla on tämä holdingyhtiörakenne, joka on omassa kontrollissa muttei omistuksessa. Ja sitten kun ostetaan sinne, niin nehän eivät tule sitten tiedotteen kautta, ja se on se, miten me ollaan nyt toimittu. Toinen tapa on sitten omien osakkeiden ihan osto-ohjelma, ja siihen liittyy sitten tiettyjä.

Kukin voi vaikka tsekata, että siihen liittyy tiettyjä regulatorisia asioita, jotka sitten pienelle yhtiölle, jolla tapahtuu paljon. Ne aiheuttavat tiettyjä haasteita sen ohjelman julkaisemiselle. Ja siinä on tiettyjä regulaatioon liittyviä asioita, jotka ovat joskus hankalia. Mutta kyllähän koko ajan hallitus arvioi pääoman allokaatiota, ja tehdään niitä pääoman allokaatiopäätöksiä niin kuin nyt ollaan tämän vuoden aikana tehty. Aika isoja ja merkittäviä, että ovat ne sitten uusia rahastostrategioita, uusia sijoituksia, osinkoa, omien osakkeiden osto-ohjelmaa tai muita mahdollisia pääoma-allokaatiopäätöksiä. Kyllä, mutta ne ovat sitten aina hallituksen päätöksiä. Mutta kyllä niitä koko ajan arvioidaan. Mutta sitten tähän spesifiin, niin siellä on tietyt regulaatioon liittyvät rajoitteet, jotka myös vaikuttavat siihen.

Joo, voin kuvitella, että kun teillä tapahtuu niin paljon ja teillä on hankkeita käytännössä koko ajan käynnissä, niin teillä se ikkuna, niin sanottu ikkuna, milloin se on auki, milloin voi käydä kauppaa, on varmaan kohtalaisen ohut.

Se pätee. Ja kun me ollaan aika pieni absoluuttisilla luvuilla katsottuna, niin se tekee siitä herkemmän. Jos ajatellaan nyt jotain Nokiaa tai jotain muuta, niin ne absoluuttiset koot tekevät siitä sitten herkemmän noiden päätösten kannalta.

No, jäädään katsomaan, jos jossain vaiheessa ikkuna on auki ja hallitus päättäisi hyödyntää myös tätä työkalua. Ei muuta kuin koko tiimille tsemppiä loppuvuoteen!

Kiitoksia.