United Bankersilta tänään. Ensimmäisen vuosipuoliskon numerot. Absoluuttisesti numerot ovat oikeinkin hyvät, mutta kun pinnan alle katsotaan, ainakin omaan silmään voisi sanoa, että aika kaksijakoinen. Kvartaali on hyvää, ja sitten on jonkin verran heikompaakin. Miten sä itse näit? No kyllä mä tämän H1:n näen onnistumisena.

Meille tärkein yksittäinen mittari on kumminkin hallinnoitavat varat. Me saatiin se kaikkien aikojen ennätykseen, 5,58 miljardiin euroon, ja siinä on melkein miljardin kasvu nyt vuodessa. Vuosi sitten meillä oli 4,9 miljardia. Sitten liikevaihto oli kaikkien aikojen toiseksi paras, 30,4 miljoonaa euroa. Ja tosiaan meillä on 80 näitä vuosipuoliskoja nyt takanapäin. Se, että on nyt kakkonen, niin se on hyvä.

Ja sen lisäksi vaimo sanoi eilen, että mä olen vähän väsyneen näköinen, niin se fiilis ei ole, että olisi väsynyt. Mutta kyllä me H1:llä tehtiin tosi rankasti töitä. Me ostettiin kaksi yritystä ja startattiin kaksi uutta rahastoa eli tuotiin markkinoille neljätoista uutta rahastoa. Kyllä tässä on hommia painettu, ja nämä eivät vielä näy H1:n tuloksesta, että nämä tulevat näkymään tulevaisuudessa enemmän. Paljon työtä tehtiin, mikä sitten palkitaan tulevina vuosina ja vuosipuoliskoina.

Nämä yrityskaupat olivat totta kai kohokohtia tässä. Silloin Fourtonin teitte silloin alkuvuodesta, mikä oli pienempi, mutta sitä isompi juttu oli. Tuossa kesän korvilla kun Fonditan ostitte, niin avaa. Ostitte, niin avaa. Avaatko sä vähän sitä logiikkaa, että miten? Miksi just te halusitte ostaa Fonditan? Näin ulkopuolisena tarkkailijana on aika helppo sanoa, että se olisi. Olisi varmasti ollut monta muutakin ottajaa sille, niin miksi just te päädyitte ostamaan?

No varmasti olisi ollut monia muita ottajia, mutta kyllä yritysjärjestelyt on aina kaksipuoleinen transaktio, että he halusivat meidät ja me halusimme heidät. Kun me tehdään näitä yritysjärjestelyjä, niin me katsotaan kolmea asiaa. Me katsotaan kulttuuria. He ovat hyvin samantyyppinen organisaatio kuin me. Siellä on yrittäjähenkistä, asiantuntevaa porukkaa, joten kulttuurit matchasivat. Tämä oli. Tämä oli ehkä se tärkein.

Sitten strategisesti tämä sopii meille. Tämä täydentää meidän tuotevalikoimaa. Ja sitten myös se viimeinen, se hinta, niin päästiin yhteisymmärrykseen siitä ja saatiin diili tehtyä. Tästä hinnasta voi aina olla eri mieltä, että onko kallista vai halpaa. Mutta se, mikä aina ratkaisee hinnan, on kumminkin integraatio, jossa onnistut nyt hyvin. Tai jos me onnistutaan hyvin tässä integraatiossa, niin sitten siitä tulee olemaan tai se hinta tulee olemaan halpa. Ja jos taas epäonnistutaan, niin sitten jälkikäteen katsottuna se oli kallis.

Tästä päästäänkin integraatioon. Tiedetään, että se on tällä sektorilla. Ei ole ihan hirveän helppoa aina. Teillä on nyt kaksi yrityskauppaa tässä integrointivaiheessa, niin avaatko sä vähän, että minkälainen integraatiosuunnitelma teillä on? Ainakin itse voisin olettaa, että teette aika syvän ja aika nopean integraation tässä.

Ja sitten toinen kysymys, mihin yleensä nämä yrityskaupat tällä alalla kosahtaa, jos kosahtaa: avainhenkilöihin? Eli sitten kun avainhenkilöt ostetaan, niin ne nostavat kytkintä eivätkä ole enää motivoituneita. Niin miten te olette taklanneet tätä avainhenkilöriskiä?

No jos aloitetaan tuosta integraatiosta, niin ihan teknisesti me tullaan fuusioimaan nämä rahastoyhtiöt. Meidän rahastoyhtiöön, ja toivottavasti saadaan tehtyä se tämän vuoden aikana. Ja integraatiossa se on tosi tärkeä, ja tullaan fokusoitumaan siihen.

Ja totta kai siellä on kulusynergioita saatavilla, mutta me tullaan keskittymään ennen kaikkea myynnillisiin ja salkunhoidollisiin synergioihin, että me voidaan myydä meidän tuotteita nyt 1 500 uudelle asiakkaalle ja toisaalta me voidaan myydä meidän vanhoille asiakkaille Fourtonin ja Fonditan tuotteita. Sitten mitä tulee siihen avainhenkilöriskiin, niin se pitää paikkansa, että se on se tärkein asia, ja totta kai me ollaan taloudellisesti sidottu avainhenkilöt meihin. Se on itsestäänselvyys.

Mutta se, mikä on vielä rahaakin tärkeämpi, on se kulttuuri, mistä mä äsken jo mainitsin, että sekä Fourtonin että Fonditan porukkaan mä ja muu DD-tiimi tutustuttiin siinä prosessin aikana, ja ne on oikeasti hyviä, asiantuntevia, mukavia tyyppejä. Ne tulevat sopimaan tänne meidän UB:hen ihan loistavasti. Niin mä luulen, että se, että meidän ja heidän kulttuuri matchaa, on se asia, minkä takia avainhenkilöriski on tässä tai näissä transaktioissa suhteellisen pieni kumminkin.

Sitten jos mietitään vielä yrityskauppoja. Te olette puhuneet niistä pitkään, mutta sanoneet hyvin avoimesti, että olette kiinnostuneita, käytte keskusteluja, etsitte kohteita ja te tarvitsette niitä, että pääsette sinne 10 miljardin AUM-tavoitteeseenne. Mutta te olette korostaneet myös, että teitä kiinnostavat ennen kaikkea kv-yrityskaupat eli kansainväliset markkinat.

No nyt sitten te painoitte tosiaan liipaisinta näissä Suomen kaupoissa käytännössä. Käytitte valtaosan teidän käteisestä ja vakavaraisuuden liikkumavarasta tähän. Niin mitä pitäisi ajatella tästä kansainvälisistä yrityskaupoista? Ovatko ne edelleen teillä tutkalla, vaikka nyt päädyittekin sijoittamaan pääomia merkittävästi kotimaahan.

No me ei olla mitenkään hirveän tarkasti määritelty, että onko se vain Suomi vai ulkomaat, vaan halutaan kasvaa ja tosiaan halutaan päästä siihen 10 miljardin euron tavoitteeseen vuoteen 2028 loppuun mennessä. Nyt me löydettiin hyvät kohteet Suomesta ja päädyttiin diiliin. Mutta.

Jos me ulkomailta. Kyllä me ulkomailla halutaan kasvaa. Ja ulkomailla pitää olla kasvua. Jos me halutaan orgaanisesti ja yritysostoin kasvaa siihen 10 miljardiin, niin se on ihan selkeä, että pitää liikkua. Mutta. Pitää myös löytyä semmoinen, joka oikeasti sopii meille, että se ei ole helppoa.

Helppoa löytää ulkomailta, että sen ensimmäisen oston siellä pitää olla tarpeeksi iso, jotta se pärjää siellä itse. Totta kai me mentäisiin tai näkisin, että mennään sinne hallitukseen ja ohjataan sitä, mutta sitä ei samalla tavalla voi fuusioida esimerkiksi meidän yhtiöihin, vaan se olisi ikään kuin oma platformi siellä, niin sen takia sen pitää olla riittävän kokoinen. Ja halutaan tosiaan onnistua heti ensimmäisellä kerralla, kun me ulkomailta firma ostetaan.

Joo, ja siellähän. Myös sadan pinnan omistussuhde ei varmaan ole missään nimessä itsestäänselvyys, koska sen kautta pystyy sitouttamaan taas. Ja kyllä.

Kyllä, juuri noin, mutta enemmistö yleensä tai aina halutaan.

Kumminkin se on. Se on ihan selvä. Miten vielä. Jos miettii tätä isoa kuvaa teille, niin te olette olleet kuitenkin tosi vahvasti vaihtoehtoinen tuotetalo. Se on ollut teillä, ja olette pikkuhiljaa siirtyneet myös yhä enemmän varainhoitoon, ja teidän varainhoito, mihin palataan kohta, myy tällä hetkellä tosi hyvin.

Nyt te teette kaksi ihan huomattavan kokoista järjestelyä kuitenkin perinteisen varainhoidon puolelle, ja siinä toimarin katsauksessakin. Tai sä taisit mainita siitä, että omaisuudenhoidon kasvun ja sitten näiden uusien yrityskauppojen myötä teidän tämä palkkiojakauma on aiempaa tasapainoisempi. Se ei ole niin vaihtoehtoisten varassa, niin onko tässä ollaan. Onko tässä havaittavissa vähän sellaista liikettä perinteiseen varainhoitoon päin pikkuisen vai miten tätä pitäisi ajatella?

No kyllä sen noinkin voi ajatella, että itse mä ajattelen sen, että meillä on monta tukijalkaa. Se on tärkeä asia, jos haluaa tuota. Me ollaan nyt 40 vuotta oltu markkinoilla ja halutaan tästä eteenpäinkin olla. Että sitten myyt vain yhtä tuotetta tai olet vain riippuvainen yhdestä asiasta, niin se ei ole mun mielestä hyvä, että se on ehkä eniten sen taustalla. Mutta se mikä tässä on se punainen lanka, on kumminkin esimerkiksi rahastopuolella, niin kyllä me halutaan olla mukana aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa, olivat ne sitten osakerahastoja tai esimerkiksi kiinteistörahastoja tai metsärahastoja.

Joo, ja tämähän ei sinänsä millään tavalla poikkea valtavirran trendistä, että onhan tämä vaihtoehto. Sitten oli. Jossain vaiheessa se oli vähän. Tuntuu, että se oli sellainen geimin. Tämä on koko varainhoidossa, ja nyt tämä perinteinen varainhoito on taas noussut arvoon arvaamattomaan tässä viime vuosien aikana kautta linjan. Niin kuin totta kai korkojen nousun myötä ja näin.

Näin se on, ja sehän on monesti, kuten olet kertonut eri tilanteissa, että se on kasvava ala, niin kyllä kaikki haluavat olla mukana semmoisessa kasvavassa varainhoitohommassa.

Ja sitten mennään takaisin vaihtoehtoisiin: private equity -tuote, ei avoin private equity -tuote vaan puoliavoin, varmaan oikeampi termi. Niin lanseerasitte sen silloin maaliskuussa. Viimeksikin puhuttiin siitä, ja sulla oli silloin kovat odotukset sen suhteen, ja oli ajatus, että pitkällä aikavälillä siitä tulee yksi tällainen merkittävä tukijalka sinne teidän vaihtoehtoisten tuoteperheeseen. Niin nyt 4–5 kuukautta myyntiä takana, niin siellä on se 13 miljoonaa, niin miten tämä startti suhtautuu sinun omiin odotuksiin siitä?

No kyllä se on siinä haarukassa, mitä odotin. Ehkä vähän alle, olisi voinut olla enemmän, mutta pitää ottaa huomioon se, että tosiaan meillä on 14 uutta rahastoa, joista tämä on yksi.

Me kerättiin kumminkin 13 miljoonaa, ja private equity ei ollut niin kovassa huudossa tuossa H1:n aikana, että samaan aikaan me sitten perustettiin myös tämä Pasi Havian vetämä UB Megatrend, niin siihen kerättiin taas 20 miljoonaa, ja sitten H1:n aikana kerättiin täyden valtakirjan varainhoitoon 136 miljoonaa, että hyvin ollaan myyty, että meidän bruttomyynti oli 355 miljoonaa, josta sitten private equity oli 13. Mutta tosiaan meillä on monta tukijalkaa ja monta aihiota, että jos meillä olisi vain tämä yksi private equity, niin totta kai se olisi pettymys. Mutta ihan ok tyytyväinen olen tähän starttiin.

Joo, toi omaisuudenhoidon myynti tai varainhoidon myynti, sitä haluaa haluaa kutsua. Niin kuin sanoit, niin se oli ainakin itselle se raportin paras luku. Käytännössä se reilu 130 miljoonaa myyntiä sinne on tosi hyvä suoritus. Se on teidän paras H1-suoritus ikinä. Jos vertaillaan oikeastaan kenen tahansa verrokkien vertailukelpoisia lukuja näin, niin tätä on jatkunut nyt jo yli kaksi vuotta.

Tätä omaisuudenhoidon erinomaista uusmyyntiä, niin mikä on se juurisyy siellä? Miksi se resonoi näinkin hyvin asiakkaalle? Joo, se markkina kasvaa siellä, sä saatte siitä. Siitä saa tukea, mutta teette selkeästi jotain omassa pelissä myös oikein. Aika paljonkin.

Joo, kuten sanoit, niin se yleinen markkina, että ihmiset haluavat käyttää enemmän ammattitaitoisia varainhoitajia hoitamaan heidän rahojaan, niin se on tietenkin se trendi, mikä tukee. Mutta sitten se, minkä takia meillä on onnistumiset, niin kyllä mä näkisin, että ensinnäkin tämä meidän varainhoitomalli. Se on toiminut hyvin. Siellä on hyvät tuotot. Järkevät kulut, ja se on. Se on tosi hyvin hajautettu, niin ehkä ne on se, minkä takia tuote on kunnossa ja sitten taas sijoittajat.

Perinteisestihän pankit ovat tarjonneet vain varainhoitoa. Niin moni sijoittaja haluaa myös vähän ketterämmän toimijan, ja siihen sopii hyvin tällainen 40-vuotias luotettava varainhoitaja, joka on nähnyt talouden ylä- ja alamäkiä. Niin kyllä mä näkisin, että se on, mutta ennen kaikkea se on kovaa duunia ja tietoinen panostus siihen, että tämä on asia, missä me halutaan olla, ja ollaan panostettu sekä laatuun että myyntiin siinä.

Kyllähän tuossa ihan ulkopuoleltakin on nähnyt sen, että näihin panostuksiin liittyen tehän olette onnistuneet rekrytoinneissa jo pidemmän aikaa varsin hyvin. Siinä kuitenkin tämmöinen varainhoito, täyden valtakirjan varainhoidon myyminen, niin se on palvelubisnestä ennen kaikkea kuitenkin.

Ihmisistä tämä on kiinni. Ja tosiaan koko ajan, kun me ollaan kasvettu ja tunnettuus lisääntynyt, niin se on. Se on auttanut meitä varsinkin sillä puolella, että me ollaan pystytty kasvattamaan meidän tiimiä osaavilla, asiantuntevilla ja hyvillä tyypeillä. Se on meille tärkeää. Ei riitä, että olet asiantuntija ja rainmaker, vaan sinun pitää oikeasti olla ihminen, joka sopii meidän joukkoon.

Sitten vielä markkinatilanteesta: aika kaksijakoinen markkinatilanne. Perinteisellä markkinalla, ylipäänsä pääomamarkkinalla, on melkoiset juhlat käynnissä. Suomikin on päässyt nyt kunnolla mukaan näihin. Meidän talous elpyy ja näin. Ja muutenkin Suomen sijoittajasentimentti, itsekin kuvailit, että se on parantunut ihan merkittävästi.

Tässä sitten taas mennään sinne vaihtoehtoisten puoleen, niin vaikeata on. Vaikeata on edelleen kautta linjan, varmaan karuin esimerkki kotimaiset kiinteistöt, missä on tosi synkkää, mutta kuitenkin sä uskallat sanoa toimarin katsauksessa, että siellä on valoa tunnelin päässä ja sä näet elpymisen merkkejä siellä vaihtoehtoisten puolella. Niin mistä tämä luottamus tähän vaihtoehtoisten elpymiseen kumpuaa?

No kyllä se on. Ehkä se, meillä UB:lla yksi vanhempi tieteenharjoittaja kertoi, että salkku on oikeastaan mersun merkki. Täydellinen salkku. Eli kolmeen osaan on jaettu allokaatio, ja siellä on osakkeet, korot ja sitten on vaihtoehtoiset, ja silloin nollakorkoaikoina koroissa ei juurikaan ollut rahaa ja vaihtoehtoisiin meni ehkä vähän liikaa rahaa.

Sitten korot nousivat ja on ollut epävarmuutta, ja sitten se allokaatio on taas mennyt toiseen suuntaan, että vaihtoehtoisissa on nyt tällä hetkellä liian vähän rahaa. Ja kyllä sinne hyvässä salkussa pitää olla vaihtoehtoisia, että riskitön tuotto tai riskikorjattu tuotto. Niin se vain paranee, jos sulla on vaihtoehtoisia siellä mukana. Kyllä mä näen, että nyt pikkuhiljaa, kun talous koko ajan tässä elpyy, niin vaihtoehtoisten kysyntä taas tulee kasvamaan. Että on. Onneksi ollaan nyt nähty paljon positiivisia signaaleja. BKT tulee kasvamaan sun muuta, niin kyllä se tarttuu kaikkiin näihin vaihtoehtoisiin ja varsinkin kiinteistöihin.

Ja kyllä me vaihtoehtoisissa ollaan nähty myös ihan kautta linjan se, että siellä on myös pääomanpalautuksia tullut enemmän, niin ei edelleenkään tule sitä määrää, mitä siellä pitäisi, mutta nekin on ylöspäin kuitenkin sieltä ihan pohjaluvuista, missä oltiin. Ja sehän on se yksittäinen tärkeä indikaattori. Varmaan kun se pääoma lähtee kiertämään, niin sitä voisi ottaakin uudestaan.

Näin se on. Ja kyllä me nähdään, että sijoittajien sentimentti muuttuu, että riskihalukkuus on palaamassa päin. Että kyllä, tulevaisuus on kirkas.

Kyllä. Sitten vielä kansainvälinen myynti loppuun. Se on teillä ollut pitkään ihan keskeinen strateginen tavoite. Te olette sinne aikaisemmin tehneet pieniä panostuksia jonkin verran ja olette olleet siellä, että mitä isompia onnistumisia siellä. Siellä vielä Ruotsistakin olette saaneet, mutta Ruotsin ulkopuolelta ette ole vielä saanut. Varsinkin Keski-Eurooppa on. Ollut teillä kiinnostuksen kohteena, mutta ei tullut isompia onnistumisia.

Nyt sinä sanoit jo viimeksi silloin puoli vuotta sitten, että tehdään lisäpanostuksia sinne, ja nyt sä korostit entisestään, että halutaan tehdä lisäpanostuksia, niin avaatko vähän näitä panostuksia? Ja toisaalta, että mikä sinun ylipäänsä fiilis on sen kv-markkinan suhteen teillä?

Tosiaan me ollaan panostettu siihen jonkin verran koko ajan, ja nyt kiihdytetään panostuksia. Näillä panostuksilla me tarkoitetaan ihan rekrytointeja ja sitten myöskin johdon fokusta, että ne eurot, mitä me sinne investoidaan, ja johdon fokus tulevat olemaan enemmän ja enemmän kansainvälisessä myynnissä.

Jos me halutaan siihen meidän 10 miljardin euron tavoitteeseen, niin tämä on ihan ehdoton asia, että sanoin aamulla konsulttitermein, että tämä on tällainen must-win battle. Meidän on yksinkertaisesti pakko onnistua siinä. Tällä hetkellä meillä on meneillään ennätysmäärä keskusteluja keskieurooppalaisten instituutioiden kanssa, ja tämä on oikeasti merkittävän kokoinen. Tämä AUM, mikä sieltä voi onnistuessaan tulla. Ja vaikka vain osa onnistuisi siellä, se näyttäisi tosi hyvältä. Meidän luvuissa olen luottavainen. Mutta. Halutaan tosiaan panostaa yhä enemmän ja enemmän tänne.

Ja teidän strategiahan täällä on sama, mikä valtaosalla vastaavista kotimaisista putiikkiverrokeista, että keihäänkärki hyvin fokusoituneilla keihäänkärkituotteilla instituutiosijoittajille. Eikö se näin käytännössä?

Näin se on, että kyllä mä näen, että täyden valtakirjan varainhoito, niin se on. Se on palvelu, jota sä myyt. Sä myyt yksityissijoittajille ja pienemmille instituutioille, mutta niillä ihan suurimmilla instituutioilla esimerkiksi on omat tiimit tätä hoitamassa, ja he eivät sitä meiltä tarvitse.

Eli kyllä me lähdetään sellaisilla tuotteilla, joilla on todella hyvä track record ja jotka ovat riittävän suuria. Esimerkiksi meillä juuri metsärahastot. Meillä on ihan huikeat tuotot. Tuossa Nordic Forest Fund I:ssä oli yli kymmenen prosenttia. Tämä vuotuinen tuotto, ja kakkosessa oli yli 13. Että me ollaan näytetty, että me osataan se. Ja siellä ollaan oikeassa kokoluokassa, jotta voidaan myydä ihan kaikenkokoisille asiakkaille.

Toivotaan, että loppuvuonna saadaan sitten vihdoin niitä kauan kaivattuja onnistumisia. Ei muuta kuin tsemppiä sulle ja tiimille loppuvuoteen!

Jes, kiitoksia paljon!