Niin, hyvää huomenta. Tässä on Inderesin analyytikko Tommi Saarinen sekä...

Atte Jortikka.

Ja me ollaan lähdössä tekemään pientä tutkivaa journalismia rakennusmessuille, jotka joka toinen vuosi Messukeskuksessa järjestetään, ja ajateltiin ottaa tästä Porkkalankadulta pikku alkutunnelmat. Tässä saa tätä remonttia joka aamu ihailla, se on varmasti rakennus-... Rakennussektorianalyytikolle hyvä fiilis tulla duuniin katsomaan, että hommat etenee.

Kyllä, se on rahan ääni.

Joo, käydään lyhyesti... Ootte rakennussektorin kuulumiset tässä ennen kuin lähdetään juoksemaan messuille.

Kyllä, tehdään näin. Ehkä voisi vetää yhteen, että rakennusala... Rakennusalahan tällä hetkellä Suomessa on, voisi sanoa, että kahden kerroksen väkeä. Että, että. Yleisesti rakentamisen markkinasta on tässä nyt muutamien vuosien aikana noin 6–7 miljardia hävinnyt pitkälti uudisasuntorakentamisen markkinan alhon myötä. Siellä RT taitaa ennustaa tälle vuodelle 15 000 aloitusta, joka on historiallisen alhainen lukema. Mutta, mutta. Toisaalta on tässä jo orastavia hyviäkin merkkejä markkinassa. Ehkä isoimpana tuo datakeskusrakentaminen. Ja tuossa Suomen suurin rakennusyhtiö, YIT tuli just omalla ennusteella ulos ja ennustaa noin 3–4 miljardin vuosittaista vaikutusta pelkästään datakeskusrakentamiseen. Jos sanoin tuossa alkuun, että noin 6–7 miljardia on markkinasta tässä nyt muutamina vuosina kadonnut, niin kyllä tuossa pelkästään datakeskusrakentamisen myötä jo aika mittava summa siihen takaisin muodostuu tulevien vuosien aikana.

Laitetaan vielä tuo 6–7 miljardia kontekstiin koko vuosittaisen markkinan kokoon nähden.

Kyllä. Eli sehän käytännössä on joku 40 miljardia.

Eli aika iso.

Joo, joo, ja sillä 3–4 miljardilla, niin se vastaa noin kymmentä pinnaa, mikä nyt datakeskusrakentamisesta pitäisi seuraavien vuosien aikana tulla. Juuri näin.

Rakennusyhtiöiden osakekurssit menee pystysuoraan. Kova pöhinä alalla. What a time to be a raksa- analyytikko. Kyllä. Mitä me lähdetään tonne messuille tarkastelemaan? Mitä me odotetaan, että siellä tapahtuu?

No kyllä tässä sanoin, kahden kerroksen väkeä. Niin, kyllä varmaan tullaan kuulemaan aika paljon pakostakin tuosta datakeskuspuolesta, että... Ja sieltä tunnelmia. Uskon, että monet yhtiöt sekä toisaalta rakennusyhtiöt että rakennustuoteyhtiöt haluavat olla siinä mukana. Ja yleisesti messufiiliksiä totta kai.

Hommat etenee. Joo. Itse odotan myös, että päästään vähän hiplaamaan seuraamiemme yhtiöiden ehkä näitä tuotteita. Siellä on ilmeisesti monella yhtiöllä ihan hienot ständit, niin kyllä lähdetään Messukeskusta kohti.

Lähdetään tutkimaan.

No niin, suunnistettiin täällä messuilla ensimmäisenä LapWallin komean punaisen mökin lähistölle ja löydettiin täältä yhtiön kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Tere, Sauli.

Kiitos, kiitos. Mukava nähdä.

Kehityspäällikön silmin, niin miten vetäisit yhteen tällä hetkellä rakennustoimialan nykytilan sekä vähän sitä, miltä näyttää tulevaisuus?

Kiitos kysymästä. Jakaisin ehkä kolmeen osaan, että asuntorakentaminen, vaikka siellä tiettyä toipumista on tapahtunut, niin on edelleen matalalla tasolla, eikä odoteta, että siellä mitään suurta loikkaa ylöspäin tapahtuisi. Tämä on meillä hyvin tiedossa ja toimialalla hyvin tiedossa. Sitten toinen, mikä hukkuu ehkä tässä nykykeskustelussa, on tämä muu laajarunkoinen teollisuusrakentaminen, siihen liittyvät investoinnit. Eli tuossa viime keväällä ja kesällä lähti paljon sellaisia hankkeita liikkeelle, joita on ollut pitkään valmistelussa, ja tietyllä tavalla ehkä patoutunutta kysyntää lähti liikkeelle, ja pidän sitä... Se on tervehtynyt tosi paljon. Tosi mielenkiintoista nähdä, mihin sitten tasaantuu pitkässä juoksussa, mutta pidän sitä tosi positiivisena. Yleistä investointipuolen kehittymistä.

Ja sitten kolmas, mikä on pakko sanoa nykyään, on kyllä tämä datakeskusten rakentaminen. Että näitä investointejahan on, niin kuin kaikki jo julkisuudesta lukenut, valtava määrä tällä hetkellä liikkeellä ja lisää tulossa, että se elää vähän...

Omaa elämää ja todellisuutta tällä hetkellä.

No joo, tuossa oli samoja asioita, mitä Atte sanoi insertissä. Eli monen kerroksen väkeä. Ja sitten meillä on tällainen datakeskusbingo, että kuinka monen yhtiön standilla kuullaan datakeskus. Saatiin rasti ruutuun nimenomaan tuotteiden parissa toimitilapuolella. Niin, jos haluat nostaa jonkun tuotteen LapWallin tarjoamasta tällä hetkellä erityisesti ylös, niin liittyykö se datakeskuksiin vai kenties johonkin muuhun?

No kyllähän me paljon on viime aikoina työskennelty nimenomaan datakeskusten parissa, ja viime syksynä lanseerattiin uusi datakeskuskattoelementtiratkaisu, mitä tällä hetkellä tuotetaan, ja koko ajan kohteita käynnistymässä ja valmistuksessa. Se on mennyt hyvin läpi markkinassa, ja ollaan tosi tyytyväisiä. Viime keväänä julkaistiin uusi 4,5 metriä korkea seinäelementti, jolloin pystymme datakeskuksiin koko vaippatoimitukseen ja saadaan koko rakennusaikaa lyhennettyä, mikä tietysti näissä investoinneissa on hyvin kriittinen ja hyvin keskeinen kysymys, mutta haluaisin nostaa sitä.

Teknisesti tuotteita on tietysti kehitetty, mutta myös tämä liiketoiminnallinen puoli siitä datakeskuksissa: toimitusvarmuus on äärimmäisen tärkeä. Kapasiteettia pitää olla. Nyt on investoitu 20 miljoonaa uuteen tehtaaseen. Yli miljoonan elementtineliön vuosikapasiteetilla pystytään hyvin nopeasti palvelemaan suuria toimituksia toimitusvarmasti, ja tietysti omia prosesseja on kehitetty, että pystytään vastaamaan näihin äärettömän tiukkoihin suunnittelu- ja toteutusaikatauluihin. Tämän kokonaisuuden ympärille.

No niin, asia kunnossa. Eli jos joku katsoja on datakeskusta rakentamassa, niin Saulille voi soitella. Kiitoksia kommenteista, Sauli.

Kiitos.

No niin, löydettiin tiemme Foamitin ständille ja löydettiin täältä herra nimeltä Myyrä Teemu. Ja mitä teet Foamitilla?

Eli mä oon tuolla talonrakentamisen puolella account managerina, ja siellä on asiakkaina mulla rakennusliikkeet ja jälleenmyyjät ja näin päin pois.

Teillä on täällä oikein kompaktisti teidän koko tuoteportfolio tässä esitteillä, niin haluaisitko näyttää katsojille, että mistä Foamitin tuoteportfolio koostuu?

Eli jos lähdetään tuota meidän isoimmasta, eli infrapuolen tavarasta, StaF 60 on siinä, ja tämä on se oikeastaan perus tavara, mitä tehtailta tulee, ja sitten mennään pienempään, eli murskataan pienemmät tuotteet sieltä. Ja meillä on siellä kolmekymppiä ja kaksikymppiä ja sitten kymppiä, että se on kymppi. Oikeastaan meidän uusin tuote tälle vuodelle kanssa onkin ollut tuo markkinoille. Jes!

Elikkä olenko ymmärtänyt oikein, että tämä menee oikeastaan kevennemateriaaliksi?

Teiden alle?

Kyllä, sitten nää on enemmän talonrakentamisen...

Eli pystytään tekemään vaikka alapohja, välipohjatäytöt ja kapillaarikatkot. Pystytään tekemään näistä.

Entäs tämä palikka täällä alhaalla?

Joo, siinä onkin kanssa meidän uusi tuote tälle vuodelle, eli aluskatelaatta. Eli nyt kun me tehdään tuosta tasakattoinen kattorakenne, eli käytetään tätä MFKymppiä ja siihen tarvitaan tietenkin bitumin alle joku tuote, niin me laitetaan tää aluskatelaatta siihen ja päälle tulee bitumit sitten.

Eli sanoit, että sä työskentelet nimenomaan talonrakentamisen...

Niin on.

Vähän niin kuin näitä pienempiä jakeita.

Juuri näin.

Niin kun asiakas ostaa sulta, niin miksi se päätyy näihin tuotteisiin eikä esimerkiksi kilpailevaan ratkaisuun?

No, sanotaan näin, että meillähän on yksi etu, meillä on aina tämä raemuoto, eli tämä pysyy hyvin paikoillaan, jos tulee semmoisia paikkoja. Sitten meidän keveys on tietenkin, että me ollaan vähän... Ollaan kevyt tuotteet. Kuutiopaino on 200 kiloa per kuutio, että tämä on semmoinen etu, mikä meillä on.

Jes! Hei, kiitoksia kommenteista. Oikein hyvää messujatkoa!

Kiitoksia.

No niin, sitten ollaan löydetty tiemme pörssisijoittajille tutun EcoUpin, eli täällä Ekovilla-brändillä olevan yhtiön ständille. Ja kukas me täältä ständiltä ollaan löydetty?

No minä oon Romppasen...

Akseli, ja olen Ekovillan tuotepäällikkö.

No niin, terve Akseli. Teillä on tässä oikeastaan koko tämä eristerepertuaari esillä, niin voisit nopeasti käydä läpi, että mitä me tässä nähdään.

No, tässä nähdään oikeastaan ne keskeisimmät tavat, miten Ekovillaa voidaan käyttää. Eli Ekovilla kun valmistetaan kierrätetystä puukuidusta eli pääsääntöisesti paperipohjaisista materiaaleista, niin sitä voidaan tehdä joko irtona tai sitten levyvillana. Ja sitten kun me tehdään irtona, niin sitä voidaan vielä asentaa eri tavoilla. Tässä me nähdään tämä meidän seinäasennusmenetelmä, missä Ekovilla ruiskutetaan tämmöiseen avokoolaukseen liima-aineen kanssa ja telataan sitten tasaiseksi. Se muodostaa tämmöisen yhtenäisen pysyvän kerroksen. Ja sitten täällä taas nähdään, mitä käytetään enempi tuolla yläpohjissa. Niin tämmöinen irtopuhallus, missä sitten se on riittävään tiheyteen asennettu, joka sitten mahdollistaa sen, ettei tapahdu rakenteen sisällä mitään painumista taikka muuta. Tätä irtoasennusta itse voi asentaa myöskin seiniin, ja ollaan sitä tuomassa tässä koko ajan enemmän asiakkaitten saataville myöskin.

Ja sitten tämä levyvilla on sitten tietysti tämä ihan perinteinen levy-eristekonsepti, eli se on sellaisenaan tuonne koolausten väliin taputeltavissa. Eikä tietysti kannata unohtaa myöskään näitä ilmatiiviystuotteita. Meillähän on erilaisia ratkaisuja, että voidaan tarjota kokonaista rakennepakettia, mikä sitten on hengittävä ja kosteusturvallinen ratkaisu.

Ja näistä menee seiniin, menee kattoon, ja näistä ehkä puhallusvilla taitaa olla teillä ehkä se isompi, ja levyvilla taas menee käytännössä rautakauppojen kautta. Juuri näin. Sä oot ilmeisesti puhallusvillan myynnin parissa tai työskentelet siellä, niin kun sä saat tuotteen myytyä asiakkaalle, niin miksi? Miksi asiakas valitsee just Ekovillan?

Asiakas valitsee Ekovillan varmasti sen takia, että kun se on tämmöinen kestävä, vikasietoinen, hengittävä eriste, eli se pystyy tasapainottamaan rakenteen kosteusominaisuuksia, jolloin sinne rakenteeseen ei muodostu sellaisia olosuhteita, että siellä mahdollistuisi kosteus- ja mikrobivaurioiden syntyminen kovin helposti. Se on varmasti yksi tekijä, ja toinen tietysti, että sehän on erittäin ympäristöystävällinen materiaali, kun se valmistetaan täysin kierrätetyistä materiaaleista ja kotimaisista sellaisista ja kotimaisilla tehtailla.

Kiitos tästä tietoiskusta, Akseli.

Kiitoksia.

Ollaan täällä FinnBuildista tultu Tekovan ständille, ja kukas me täältä löydetäänkään?

No nimi on Iiro Kulta, ja edustan Tekova Länsi-Suomi Oy:tä. Osa Tekova Oyj -konsernia.

Kyllä. Mitäs nämä FinnBuild-messut? Millaista roolia näyttelee Tekovalle?

Tämähän on täynnä meidän kumppaniverkostoa. Voisi sanoa, että on alihankkijoita, on aliurakoitsijoita. Tavarantoimittaja tuossa muun muassa. Vieressä on LapWallin piste. Me ollaan LapWallin varmasti yksi suurimpia asiakkaita Suomessa, ja me ollaan valtakunnallinen yritys, ja meillä on hankintaorganisaatio ympäri Suomea, projektiorganisaatio ympäri Suomea. Asioita hankkeilla hoidetaan paljon sähköpostilla, puhelimella, niin on ihan mukavaa ja tervetullutta, että täällä saa niin sanotusti kasvoja niiden nimien taakse, sähköpostien taakse, ja tulee livekohtaamisia sellaisten ihmisten kanssa, kenen kanssa on päivittäin tekemisissä ja kenen kanssa voi myös tulevaisuudessa olla tekemisissä.

Kyllä, tuossa taustalla nähdäänkin teille tyypillisiä hankkeita, neliskulmaisia toimitilarakennuksia. Niin miten tuo teidän tarjoama tai palvelutarjooma eroaa esimerkiksi tämmöisestä perinteisestä rakennusliikkeestä?

No tuota, tuote mielessä ei välttämättä niinkään paljon. Teknisesti ne ovat samanlaisia rakennusosia, mitä muutkin tekee, mutta ehkä perinteiseen verrattuna me olemme ja haluamme olla varhaisemmassa vaiheessa mukana asiakkaiden kanssa aidosti kehittämässä niitä hankkeita. Me ollaan aika vahvasti myyntipainotteinen yritys verrattuna perinteiseen malliin, ja me halutaan oikeasti ymmärtää ne asiakkaiden tarpeet, miksi ne tekee, minkälaista ne tarvitsee, ja lähdetään sitten yhdessä niin sanotusti tuotteistamaan niitä ajatuksia. Ikään kuin tiloiksi ja rakennusosiksi, ja sitä kautta löydetään niitä toimivia ratkaisuja, mutta myös sellaisia, että ne mahtuvat asiakkaan lompakkoon. Eli mennään myös vahvasti se kustannusohjautuvuus edellä sen asiakkaan tarpeiden mukaan.

Selvä. Kiitos haastattelusta. Kiitos.

Messupäivä jatkuu. Ollaan löydetty tiemme YIT:n ständille, ja ehkä se huomio, että moni tuoteyhtiö on täällä esittelemässä omia tuotteitaan, kun taas YIT on vahvasti rekrykulmalla. Täällä haetaan uusia osaajia moniin projekteihin, niin mihin projekteihin näitä osaajia nyt haetaan? Atte.

No niin kuin insertissä alussa sanottiin, niin totta kai tässä markkinassa yksi iso vetävä segmentti on datakeskukset. Ja tosiaan YIT järjesti viime viikolla pääomamarkkinapäivityksen, josta on erittäin hyvät materiaalit heidän IR-sivuillakin.

Menkää katsomaan.

Niin, siinä hahmotteli noin 13–15 miljardin markkinaa 2026–2029. Tämä tietenkin kääntäen tarkoittaa noin 3–4 miljardin kokoluokkaa markkinassa kokonaisuudessaan. Mikähän rakentajille tästä datakeskusrakentamisesta tulee? Se oli hieman isompi luku kuin mitä me kahdestaan, se miljardi, kaksi ja puoli miljardia, laskeskeltiin, että totta kai iso kasvuajuri rakentamiselle. Kyllähän tämä tarvitsee tekijänsä.

YIT kuvasi, että tällä hetkellä kolme kampusprojektitiimiä on töissä, ja nykyisellä kapasiteetilla kuutta kampusta voitaisiin rakentaa. Niin, toisaalta sitten kapasiteettia on vielä... Mutta tästä sitten eteenpäin vaatii lisää työntekijöitä. Ja tosiaan täälläkin yhtiö varmasti opiskelijoista ja muista pyrkii näitä tulevia rekryjä löytämään.

No luuletko, että yhtiö nämä kuvailemansa ihmiset löytää? Mistä nämä osaajat oikein tulee?

No kyllä mä uskon, että sinänsä yhtiö on, on, ja muutenkin rakennusyhtiöt ovat ihan ok asemassa sinänsä, että kuten sanoin, niin kahden kerroksen väkeä rakentamisessa on, ja muu rakentaminen kuitenkin on vielä suhteellisen hiljaista. Niin, kyllä mä uskon, että tässä rakentamisen markkinassa yleisesti on tekijöitä saatavilla, tietenkin. Datakeskusrakentaminen vaatii esimerkiksi talotekniikkaosaamista vahvasti, että sinänsä jotain yksittäisiä tällaisia osaamisalueita voi olla vaikea varsinkin paikallisesti täydentää. Mutta. Mutta sinänsä kun datakeskusrakentaminen nyt tästä markkinan osuuksista on se, joka vetää, niin toisaalta sieltä muualta varmasti tekijöitä löytyy.

Joo, tälleen rakennustoimialaa seuraavana ihan mielenkiintoista, että joutuu itse asiassa hahmottamaan myös sitä teknologian kehitystä, koska tekoälyn kehityshän on se, mikä näitä datakeskusinvestointeja vetää. Niin sanotaan, näet tässä YIT:n omassa materiaalissa, joka tähtäsi sinne melkein vuosikymmenen vaihteeseen, niin siinä otetaan ihan reilusti näkemystä, kun sanotaan suoria euromääriä sinne asti. Millaista yhtiön kommentointi oli tämän suhteen itse pääomamarkkinapäivässä?

No, kyllähän siinä ehkä yksi asia, mikä on hyvä huomata kanssa, että onhan näistä osa jo investointipäätösten takana, että Googlekin kertoi siitä heidän varsin massiivisesta investoinnista. Niin, siellä on jo tavallaan hankkeita sitä kautta ns. lukotettu, mutta totta kai pitkällä aikavälillä väistämättä tämä markkinan kasvu vaatii sitä, että tekoälyinvestoinnit ja tämä markkina muutenkin vetää, kysyntää riittää sille kapasiteetille, totta kai. Mutta kyllähän siinä väistämättä markkinanäkemystä otetaan, ja on pakko ottaakin.

Joo, se on... Se on kyllä hurjaa, että jatkuvasti investointiennusteet ovat kuitenkin yllättäneet yläkanttiin, että kai se on perusteltua sitten suht optimistisia skenaarioita noinkin pitkälle leipoa. Kyllä, ei muu auta.

Jep. Jäädään seuraamaan, miten se toteutuu.

Jes! Katsotaan, mille ständille eksytään seuraavaksi.

Ollaan saavuttu tänne Honkarakenteen ständille ja löydettiin täältä itse asiassa tuore toimitusjohtaja Magnus Lindström. Morjesta!

Terve.

Voisitko ihan aluksi, olet tosiaan aika tuore kasvo, niin vähän sijoittajille avata, että kuka olet, mistä tulet ja vähän taustoja.

Joo, kiitos, mielellään. Tosiaan tässä taitaa olla nyt aika tasan kuusi viikkoa takana, ja moni on kysynyt, että miltä nää ensimmäiset viikot on mennyt, niin mä oon käyttänyt jokaisen kanssa saman adjektiivin, eli vauhdikkaasti ja erittäin vauhdikkaasti. Oppimiskäyrä on ollut todella, todella vahva, todella luja, ja tässä on kyllä hyvä... Hyvillä fiiliksillä nyt. Nyt tän kuuden viikon jälkeen taustoista, niin mä olen toiminut puutuoteteollisuudessa viimeiset 12 vuotta Metsä Groupissa, vastannut siellä sahatavaran, erilaisten vanerien ja kertopuun myynnistä eri alueilla. Ollut mukana sitä bisnestä kehittämässä. Eli sillä tavalla puutuotteet on hyvin tuttuja.

Mun usko puuhun ja puurakentamiseen on todella luja, mutta tietenkin nyt tämä itse rakentaminen ja Honkarakenne ei ole mulle sillä tavalla kovin tuttuja aiemmasta elämästä. Mutta meillä on todella hienoja edellytyksiä kyllä tässä firmassa pärjätä reippaasti paremmin kuin tänä päivänä. Toki kun uutena tulee, niin näkee asioita uusista näkökulmista, ja on jo pitkät listat siitä kaikesta, mitä pitäisi tehdä. Nyt enemmän pitää päättää, että missä järjestyksessä. Ja sen sanot... Sanoi myös tuossa puolivuotisjulkistuksen osana, että aloitan... Meillä on alkanut nyt strategiatyö, ja se on nyt potkaistu käyntiin, ja meillä on tosi hyvä tiimi siinä. Ja uskon, että loppuvuonna meillä on aika selkeä kuva siitä, mihin suuntaan mennään seuraavaksi. Vielä... Ollaan nyt kaikki siinä vahvasti mukana, ja itsekin uskon kyllä siihen todella vahvasti, että saadaan uusi suunta.

Just näin, kuulostaa erittäin hyvältä. Mites tämmöiset FinnBuild-tyyppiset messut? Niin mitä Honkarakenne tämmösiltä messuilta hakee?

Joo, ne on kyllä tärkeitä, ja oon tässä pyörinyt monta vuotta kyllä nyt, ja tää on nyt ihan mun oma tuntuma, mutta tuntuu, että tänä päivänä täällä on enemmän porukkaa kuin nyt on ollut muutamaan vuoteen. Ehkä se nyt kertoo jotain tästä markkinasta. Toivottavasti. En nyt mee sanomaan vielä, että markkina elpyy. Meidän pitää firmanakin pärjätä tässäkin markkinatilanteessa, mutta se antaa vähän sellaista toivoa. Ja meillähän on tärkeää olla esillä. Mehän ollaan nyt kasvatettu tätä meidän B2B-liiketoimintaa, vaikka tuoreena yhteistyönä on Woodion kanssa, jossa on se yli sadan kohteen toimitus Keski-Eurooppaan. Ja täällä löytyy just näitä mahdollisia kumppaneita meillekin. Riippumatta puhutaanko sitten yhteisestä aluekehityksestä vai millä voidaan viedä meidän ratkaisuja yhä muuttovalmiimpaan suuntaan ja näin, niin kyllä tämä on tosi tärkeä tapahtuma. Tässähän on kuitenkin kaikki keskeiset tekijät paikalla. Sen näen tässä tärkeänä, ja sen takia me tässä ollaan.

Juuri näin. Kiitos haastattelusta.

Kiitos.

No niin, tultiin takaisin tänne Ruoholahden ikuiselle rakennustyömaalle Tommin kanssa, ja hyvän messupäivän jäljiltä tavattiin paljon rakennustuoteyhtiöitä, rakennusyhtiöitä. Ehkä toi meidän alkuinsertissä mainitsema datakeskusrakentaminen ei siellä nyt niin laajasti kaikissa rakennustuote-, ikkuna- ja muissa tuoteyhtiöissä näkynyt, mutta toisaalta keskusteltiin myös datakeskusrakentamisesta muun muassa LapWallin ja YIT:n kanssa. Miten sä näkisit, onko tämmöisistä messuista yleisesti osakepoimijalle hyötyä?

No ehkä se kuolematon anekdootti osakepoimijoille on se, että älä sijoita sellaiseen, mitä et ymmärrä, niin kyllä tuolla kun yhtiöiden vaikka myyjäpuolen tai tuoteasiantuntijoiden kanssa puhuu, niin kyllä saa aika käsinkosketeltavaa tietoa siitä, että mitä yhtiö tekee ja mitä ongelmaa he ratkaisevat. Että joo, en ehkä ihan kaikille, että kyllä sieltä Inderes.fi:stä löytyy paljon, ja käydään teidän puolesta tuolla messuilla. Mutta kyllä, jos harrastuksen ottaa tosissaan, niin kyllä suosittelen. Suosittelisin melkein käymään paikan päällä.

Ehkä vielä tähän datakeskus- datakeskusten näkyvyyteen tuolla messuilla. Niin juuri näin. Et se oli oikeastaan ne YIT ja LapWall, joilla se näkyi. Ja muuten, en mä tiedä vedetäänkö me tästä se yhteen, että ainakin tohon katraaseen, niin se on aika rajattu osa, mihin se datakeskusveturi sitten oikeasti osuu?

Kyllä, ehkä. Ehkä se meidän alkuinsertissä mainitsema kaksi kerrosta niin korostui, että kyllähän toi markkina yleisesti on vielä varsin alhaisella tasolla muun muassa asuntorakentamisen näkökulmasta. Ja kyllä, tuota, aloitusennusteet ensi vuodellekin on hyvin matalia, että sinänsä draiverit on yleisesti vielä varsinkin asuntopuolella hukassa. Mutta, mutta. Näille tekijöille, joihin esimerkiksi tämä buumi valuu, niin siellä totta kai positiivisesti, ja ehkä yleisukaneettina, niin kyllähän kävijöitä oli paljon ja sinänsä orastavan positiivisia näkemyksiä. Mutta toisaalta niin ne on ollut viimeiset 3–4 vuottakin, että se jää nähtäväksi.

Vielä jos miettii tota just kahta kerrosta, niin ehkä jos vetää yhteen, niin tuntuu, että siellä ylemmässä kerroksessa aika paljon vähemmän logoja kuin siellä alemmassa kerroksessa tän messukäynnin jäljiltä.

Se oli hyvä yhteenveto. No niin.

Toivottavasti nautitte meidän seikkailusta, ja nähdään taas.

Nähdään!