Tervetuloa Inderes-TV:n pariin! YIT julkaisi aamulla Q3-tuloksensa, ja mulla on yhtiön toimitusjohtaja täällä haastattelussa sen tiimoilta. Morjesta, Heikki! Morjens. Käytäisiinkö läpi sun näkökulmasta pääkohdat kvartaalilta? Käydään vaan.

Me tosiaan julkaistiin kvartaalitulos, ja liikevaihto kasvoi, tulos parani, tilauskanta kasvoi ja kassavirta oli positiivinen. Eli siinä oikeastaan keskeiset nostot kvartaalilta, varsin vahvaa.

Kavensitte myös ohjeistusta operatiivisesta liikevoitosta. Nyt uskotte sen landaavan 80–90 miljoonaan euroon. Niin mikä segmentti tässä on suurin muuttuja taustalla? Ohjeistushaarukan ylä- ja alalaitojen osalta viimeisellä kvartaalilla.

Kyllähän me vuoteen lähdettiin. Jos ajatellaan, eli 70–100:sta, joka on suhteellisen leveä, ja se kertoo siitä yhdestä markkinasta, joka meillä on, tämä asuminen Suomi, ja miten asuminen Suomen koko vuoden kokonaisuus menee, ja se on ollut se kysymysmerkki. Nyt kolmannen kvartaalin jälkeen me nähdään aika hyvin jo se, että miltä tämä koko vuosi tulee näyttämään. Ja samaan aikaan kavennettiin se ala- ja ylälaidasta nyt siihen 80–90 miljoonaan, ja sillä. Näkymällä mennään sitten vuoden loppuun saakka.

Mutta urakoivat segmentit suhteellisen tasapainoisesti etenee. Niin varmaan voisi vetää yhteen, että asumisen segmenttien tuloksessa tämä Q4:n asuntomyynti.

Tietysti kuluttajakysynnän vaihtelu on se yksittäinen, jos ajatellaan. Tällä hetkellähän, kun me ollaan siirrytty tähän valmiusasteperusteiseen tuloutukseen, niin siellä ei enää semmoisia yksittäisen asunnon tai kohteen valmistumisia ole niin kriittisiä sitten meidän tulosraportoinnin kannalta, mitä meillä oli esimerkiksi aikaisemmassa raportoinnissa. Aikaisemmassa raportoinnissa. Mutta nyt on se, että mikä on asuntomyynnin nopeus, mikä on asuntotuotannon nopeus, niin sehän vaikuttaa tietysti siihen tuloutuspohjaisessa raportoinnissa asumisen segmenttien suoriutumiseen.

Kyllä. Muistaakseni noiden kevään tehostustoimien vaikutusta arvioitte, että voisi positiivisesti tulokseen 7 miljoonaa euroa jo tänä vuonna vaikuttaa. Näkyikö tuo jo Q3-tuloksessa?

Suomen asumisessa näkyy, eli tietysti se viime vuoteen nähden heikkeni, mutta samaan aikaan edelleen meidän liikevaihto putosi 35 % vertailukauden kvartaalista. Mutta meidän tulos ja tilanne parani Q2:sta eteenpäin. Siellä tiimi tekee kovasti töitä sen eteen, että päästään ensin siihen break even -tasoon ja siitä sitten ponnistamaan parempaan suuntaan. Me nähdään tietysti se, että tässä on takana aika vaikeita vuosia. Me on nähty se, että siellä on. Siellä on nyt viime aikoina vielä tämä tuettu asuminen, kokonaisvolyymi pudonnut, sijoittajakysyntä on ollut jo pitkään hyvin vähäistä. Mutta vielä vähemmän siellä on lähtenyt uusia asuntohankkeita, ja nyt ollaan hyvin paljon siinä kuluttajakysynnässä sen varassa, että miten sitä liiketoimintaa Suomessa tällä hetkellä tehdään.

Kyllä. Jos mennään vielä ekaksi kuitenkin tuohon asuminen CEE:hen, Q3:lla aloitettiin vain noin 150 asuntoa. Oletatte, että nämä asuntoaloitukset painottuvat nyt Q4:lle, niin siirtyykö tuolta Q3:lta asuntoaloituksia merkittävissä määrin Q4:lle?

No ei ehkä ihan. Ei voi sanoa, että siirtyy, että se on tiettyjä. Kuten sanoit, juuri näin. Eli Q4:llä me nähdään se, että meidän aktiviteetti on jo paljon korkeammalla. Ja kyse on enemmän siitä, että miten nopeasti ollaan pystytty saamaan projektit siihen käynnistysvaiheeseen, että markkina on meille suotuisa, ja ymmärretään se, että yksi keskeinen asia sille, että jatkaa sitä hyvää trendiä mikä meillä on, on saada niitä uusia käynnistyksiä siellä nyt liikenteeseen myös neljännen kvartaalin aikana, mutta myös voimakkaasti ensi vuonna.

Ja mehän tavoitellaan kuitenkin kaksinkertaistaa sitä liiketoimintaa sitten sieltä meidän 2024-tasosta. Ja nyt Q3:lla liikevaihto kasvoi 10 %, ja meidän tavoitehan on 15 %. Niin, kyllähän tämä kannustaa tietysti meitäkin. Sitten vaan kiihdyttämään menoa. Kun ollaan hyvässä markkinassa, operoidaan.

Kyllä. Q4:llä. Oletatte, että melkein 1 000 asuntoa valmistuu. Asuminen CEE:ssä, niin uskotko, että nuo kiihtyvät aloitukset pystyvät korvaamaan tätä valmistumisten kautta poistuvaa kantaa?

No katsotaan sitä rullaavaa 12 kuukautta ja sitten sitä, mitkä ne aloitusmahdollisuudet siinä on. Meillä on ollut välillä se, että me ollaan selkeästi kiihdytetty ylimyynnin tiettyinä kvartaaleina, toisissa sitten vähän jääty, mutta kokonaisuudessaan kyllä siellä kasvu-uralla. Meidän pitää pystyä jatkossakin olemaan.

Pystytkö vielä avaamaan niitä pullonkauloja tuolla taustalla? Niiden aloitusten osalta?

Kyllä se yleensä liittyy luvitukseen. Se liittyy siihen. Rakennusluvat, jotka Suomessa on suoraan sanoen aika suoraviivaista, niin aika nopeitakin. Ja siellä on aika paljon epävarmuuksia. Ehkä aikasiirtymääkin siitä, milloin saadaan rakennusluvat sitten hankkeelle ja päästään ne käynnistymään, niin siitä on tuolla CEE:n osalta enemmän kysymys.

Kyllä. Sitten jos mennään asuminen Suomeen. Markkina on aika tahmean oloinen vielä. Mutta nostitte lyhyen aikavälin näkymiä, niin mikä tässä taustalla?

Joo, ja kyllä, jos me katsotaan, mehän projisoidaan kahta: sitä, mikä nykytilanne on, ja miten me nähdään, että mihin suuntaan ollaan menossa 12 kk:n aikana. Nykytilanne on. Markkina on heikko. Se se. Se on aivan selvää, että ollaan edelleen 90 prosenttia alhaalla niistä normaaleista kuluttajamyyntivolyymeista. Mutta kun me katsotaan eteenpäin, niin kyllä me nähdään mahdollisuuksia siihen asuntomarkkinan palautumiseen 2027 aikana. Ja erityisesti kun me puhutaan, katsotaan kuluttajapuolen määriä, ja se perustuu oikeastaan siihen, että ei tällä hetkellä ole kovin paljoa tarjontaa. Nämä varastot ovat jo hyvin normaalilla tasolla. Siellä on useampia kaupunkeja, joissa ollaan hyvinkin alhaisilla tasoilla.

Ja sitten samaan aikaan kuitenkin sitä patoutunutta kysyntää on edelleen markkinassa. Kaupungit kasvavat, ja me nähdään, että esimerkiksi tällä hetkellä niiden haluttujen perheasuntojen osalta siellä on ihan hyvääkin kysyntää tietyissä mikrolokaatioissa isoissa kaupungeissa. Ja sitä kautta me nähdään, että semmoiset mahdollisuudet sille palautumiselle vuonna 2027 on, se on hyvin pitkälti sitä samaa mitä esimerkiksi RT. RT omassa katsauksessaan. Tässä vähän aikaa sitten nosti esiin. Totta kai tämä kaikki liittyy myös siihen, että kasvaako Suomen talous ja mahdollistaako se sen, että meidän työllisyys paranee ja kokonaistaloudellinen aktiviteetti nousee, koska niillä on kovin paljon tekemisissä taloudellisen aktiviteetin kanssa. Sitten siihen asuntokauppaan, ja se me ollaan nähty meidän kaikissa, myös muissa Euroopan maissa, missä me operoidaan.

Kyllä. Miten näet esimerkiksi tämän viimeaikaisen korkoliikkeen? Niin vaikuttaako. Varmaan vaikuttaa negatiivisesti myös tähän.

No jos katsotaan sitten sitä. Me ollaan nyt jo operoitu. Jos katsotaan 12 kuukauden euriboria, joka on aika tyypillinen suomalaisen referenssipiste, niin me ollaan operoitu jossain 3 %:n tasolla nyt elokuun aikaa. Se ei ole kuitenkaan historiallisella tasolla mitenkään poikkeuksellisen kova korko. Enemmänhän kyse on aina siitä, että mikä on talouskasvu, reaaliansiot, ostovoima suhteessa siihen korkotasoon, ja myös Puolassa esimerkiksi siellä on reilusti yli 5 %:n korot. Eli ei se yksittäinen korko sitä estä, jos nämä muut elementit ovat kohdallaan.

Kyllä. Muistaakseni asuminen Suomessa oli nyt 365 asuntoa valmiina myymättä kvartaalin lopussa. Niin mites Q4:n osalta? Panostatteko varaston purkuun vai pidättekö katteista kiinni?

Varmaan sekä että. On se aina se toimitusjohtajan vastaus tähän. Mutta meillä on. Meillä on vahva tase. Meillä on. Me ollaan jo kaukana siitä tilanteesta, mikä oli esimerkiksi vuoden 2024 aikana, jolloin meillä oli tuhat myymätöntä asuntoa Suomessa. Eli se varasto. Itse asiassa katsotaan monta kaupunkia. Niin meillä on. Meillä ei ole yhtään ainutta asuntoa niissä. Kyllä meille on. Tärkeämpää tässä kohtaa on se, että me saadaan sellaisia asuntoja liikenteeseen, hankkeita liikenteeseen, jotka täyttää ne kuluttajan vaatimukset. Tässä markkinassa me nähdään, että sitä kautta me pystytään tekemään sitä positiivista liiketoimintaa.

Kyllä, sitten mennään urakointiin. Siellä tilauskanta kasvoi vahvasti kahteen ja puoleen miljardiin, niin kuinka merkittävä osuus se ei varmaan. Datakeskukset nyt on yksi kasvuajuri, mutta kuinka merkittävä osuus se on esimerkiksi tuosta?

Joo, datakeskukset on toki merkittävä osuus siellä, mutta kyllä se on aika laajapohjaista. Tämä meille tuli. Julkaistiin kvartaalilla kuitenkin rata-, raidehankkeita, urheilurakentamista kuten Jätkäsaareen. Iso hanke ja näin, että ei, se ei ole vain ja ainoastaan datakeskusrakentaminen, joka siellä näkyy, ja siitä ollaan varsin iloisia, ja olen todella onnellinen tiimin puolesta siinä, miten he ovat pystyneet rakentamaan kilpailukykyisen tarjouksen meidän asiakkaalle ja saaneet näinkin voimakkaan kasvun kvartaalilla. Meidän tilauskanta.

Kyllä. Sitten jos katsotaan vähän eri suunnasta kannattavuuden osalta, niin rakennussegmentti nousi yli viiteen prosenttiin. Oikaistu liikevoittomarginaali infra oli yli kuudessa prosentissa. Kuinka paljon tähän suhteelliseen kannattavuuteen antaa tukea. Datakeskusrakentaminen?

Kyllähän hyvä hanke toteutuessaan aina tukee sitä. Me itse tykätään aina. Yksittäinen kvartaali on tärkeä, mutta me itse tykätään aina katsoa sitä rullaavaa 12 kuukautta. Sieltä saa vähän enemmän tukea ja trendiä. Ja siinä on hyvä todeta se, että rakennussegmenttihän on parantanut useampia kvartaaleita jo peräkkäin. Ja siellä se on oma tehokkuus, oman toiminnan tehokkuus, mutta myös se, että me ollaan nyt monesta projektista pystytty viestimään, että ollaan merkittävästi edellä aikataulua, jolloin siellä on paljon hyötyä asiakkaalle, loppukäyttäjälle, kuluttajalle. Mutta on se tietysti meillekin silloin tyypillisesti taloudellisesti onnistunut hanke, ja taitaa olla yksiä ennätyksiä nyt tuo Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus. Hieman yli 400 päivää etuajassa, että sen voi sanoa, että siinä on. Se on poikkeuksellisen onnistunut toteutus siinä hankkeessa.

Kyllä. Sitten jos mennään vähän tuohon datakeskusrakentamisen sentimenttiin. Googlen työt. Viranomaispäätöksellä laitettiin seis. Muhoksella ja Kajaanissa. Niin miten uskot, että esimerkiksi tämän tyyppiset uutiset ovat vaikuttaneet näihin investointiaikeisiin nyt syksyn aikana?

No ehkä ei. Tietysti saman tiedon varassa ollaan tästä ensimmäisestä aiheesta, ja lainsäädännön mukaan pitää toimia. Me ei nähdä nyt varmaan, jos me katsotaan meidän hankkeita ja niiden toteuttamista, niin ei välitöntä. Tietysti se, että jos katsotaan kansalaiskeskustelua yleisesti, niin se on aktivoitunut kovinkin paljon sitten viime kesän erilaisten asioiden tiimoilta. Varmaan siellä on myös muutama muu kysymys, joka on ollut tämä sähkön riittävyys ja sähkön hinta. Ja nyt me saatiin siihenkin myös tällä viikolla selkeäsanaisesti vastauksia sähkön tarjoajilta, että kyllä Suomessa sähköä riittää. Ja sähkön saatavuus pystytään turvaamaan.

Kyllä. Teillä on Kouvolassa tosiaan 300 miljoonan euron datakeskusurakka menossa tällä hetkellä vuoden 2027 loppuun asti. Tai loppuun mennessä valmistuu. Niin missä vaiheessa siinä hankkeessa volyymit ovat korkeimmillaan?

Yksittäiseen hankkeeseen ei tietysti lähdetä sen enempää avaamaan sitä. Siellä itse asiassa, kun annettiin päivitys tässä datakeskusmarkkinasta siitä, että millä tavalla tämä arvo jakautuu ehkä tämän koko hankkeen osalta, niin se antaa hyvää kuvaa siitä, millä tavalla ne kokonaiset hankkeet etenee. Ehdin käymään keskiviikkona eli kaksi päivää sitten. Sitten hankkeella, ja täytyy sanoa, että kyllä valtavalla nopeudella tämän kokoluokan hankkeet menevät eteenpäin silloin kun niitä lähdetään toteuttamaan.

Miten näet, muuttavatko nämä datakeskusrakentamisen urakat rakentamisen tyypillistä kausivaihtelua vuoden sisällä?

Voivat muuttaa sitäkin, mutta ehkä nostaisin toisen kulman, jota ne tulevat muuttamaan, ja mun mielestä erittäin positiivisesti rakennusteollisuuteen. Ja yksi iso asia, mitä me voidaan näistä skaalata kaikkeen. Meidän toimintaan on se työturvallisuuden vaatimustaso, joka on eittämättä kansainvälisissä hankkeissa toisella tasolla kuin mitä meillä on vielä Suomessa. Ja mä näen, että koko alalla on suuri mahdollisuus oppia siitä ja vielä parantaa sitä meidän työturvallisuutta työmailla. Se on meillekin aina se ykkösprioriteettiasia. Mutta kun me katsotaan sitä vielä, että kuinka paljon siihen kiinnitetään huomiota näissä datakeskustyömaissa. Mitä tulee työsuunnitteluun, vaarallisten töiden ja alueiden rajaamiseen ja muuta, niin siellä on semmoisia asioita, jotka. Mä toivon, että koko ala pystyy skaalaamaan ja ottamaan käyttöönsä.

Mutta näetkö siihen kausivaihteluun?

Kausivaihteluun. Riippuu hankkeesta ja riippuu, miten ne projektit tuloutuu, että en osaa ottaa kantaa spesifisesti koko alan näkökulmasta kyllä.

Sitten vielä viimeisenä Triplasta. Sitten taas arvonalennuksen, tuottovaatimuksen noustua. Niin onko korkoliike muuttanut myynnin aikataulua tai hintaodotuksia teidän näkökulmasta?

Aikataulullisesti ollaan sanottu tietysti, että me halutaan viedä se kauppa maaliin sitten kun aika on oikea. Ja nähdään, että meillä siis kauppakeskus. Suoriutuu erittäin hyvin. Asset on erittäin hyvä, mutta me emme oikea omistaja sille ole. Olemme useamman kerran todenneet, ja haluaisimme pääomat sieltä vapauttaa ja siirtää. Siihen ei ole sinällään aikataulua muuttanut. Miten me sitä kokonaisuutta ajatellaan. Mutta tietysti tässä näkee sen, että tuotto-odotuksethan nyt muuttuivat, mikä vaikutti sitten myös meidän taseessa sen arvostukseen kvartaalin aikana.

Selvä. Kiitoksia haastattelusta.

Kiitos paljon.