Case: Helsingin Pörssin metsäyhtiöiden tutkimus- ja kehityspanokset kestävät globaalin vertailun
Helsingin Pörssin metsäyhtiöiden ylivoimaisesti aktiivisin tutkimus- ja kehitysyhtiö sijoitetulla rahamäärällä mitattuna on Stora Enso. Vuonna 2017 Stora Enso sijoitti tutkimukseen ja kehitykseen 132 MEUR eli 1,3 % liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan Stora Enson kanssa suurin piirtein samankokoisen UPM:n panostukset olivat 51 MEUR eli noin 0,5 % liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan selvästi pienempi Metsä Board kirjasi tutkimus- ja kehityskuluja 5,5 MEUR eli 0,3 % liikevaihdosta. Nämä luvut sisältävät tutkimuksen ja kehityksen suorat kulut, jotka yhtiöt ovat kirjanneet viime vuoden tuloslaskelmaan. Lisäksi tutkimus ja kehityspanostuksista on voinut seurata investointeja ja/tai alkuvaiheen liiketoimintojen tappioita. Kaikkien yhtiöiden panostukset olivat samankaltaisia myös vuonna 2016.
Lähde: Stora Enso, UPM, Metsä Board
Myös kansainvälisessä mittakaavassa Stora Enso on aktiivinen toimija tutkimuksen ja kehityksen saralla, sillä Euroopan komission keräämän datan mukaan maailman metsäyhtiöistä ainoastaan ruotsalainen SCA (ennen osittaisjakautumista) käytti vuosina 2016/2017 absoluuttisesti marginaalisesti enemmän rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin Stora Enso. Suhteellisesti eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat merkittävät metsäyhtiöt löytyvät Kiinasta (jopa yli 3 % liikevaihdosta). Erityisen aktiivisena tutkimukseen ja kehitykseen panostajana metsäsektori ei kuitenkaan kunnostaudu EU:n komission datan perusteella osoittaudu, sillä maailman 2500 eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavan yhtiön joukosta löytyy vain 10 metsäyhtiötä. Esimerkiksi maailman suurinta metsäyhtiötä International Paperia tai mitään muutakaan amerikkalaista metsäyhtiöitä ei listalta löydy. Näin ollen myös UPM:n ja Metsä Boardin tutkimus- ja kehityspanostukset ovat vähintään neutraalilla tasolla suhteessa sektoriin. Rahallisesti mitattuna aktiivisimmat tutkijat ja kehittäjät löytyvät teknologia-, lääke- ja autosektoreilta, joissa tutkimus ja kehityspanostukset voivat vastata 10-20 % vakiintuneidenkin yhtiöiden liikevaihdoista.
Sijoittajaperspektiivistä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksen ovat investointien kanssa verrannollisia panostuksia, joita vastaavat tuotot kertyvät tyypillisesti vasta pitkällä aikavälillä.
Tulevaisuuden tuotot eivät myöskään välttämättä ole suoraan riippuvaisia tutkimukseen ja kehitykseen sijoitetusta rahamäärästä vaan tuloksiin vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi strategiset linjaukset, resurssien kohdentaminen ja prosessien nopeus ja tehokkuus. Tuottavien tutkimus- ja kehityspanostusten pitäisi kuitenkin näkyä yhtiöiden liikevaihdon kasvussa ja kannattavuudessa pitkällä aikavälillä. Näihin tekijöihin vaikuttaa monia muitakin ajureita, joiden sekaan tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus hukkuu. Näin ollen tutkimus- ja kehitysinvestointien tuloksellisuutta on melko vaikea arvioida yhtiöiden ulkopuolelta.
Tällä hetkellä kuumimpia metsäsektorin tutkimus ja kehityshaaroja ovat ainakin sellun korkean lisäarvon jalosteet (esim. mikrokuitusellu) ja erilaiset biopohjaiset kemikaalit. Lisäksi fokuksessa on vanhojen tuotteiden ominaisuuksien parantaminen (esim. tuotteiden keventäminen) ja/tai tuotantokustannusten alentaminen. Myös jälkimmäinen on ehdottoman tarpeen, sillä uusien öljypohjaisia ratkaisuja korvaavien biopohjaisten tuotteiden merkittävästä ja vielä valtaosin avaamattomasta taloudellisesta potentiaalista huolimatta pääosa metsäyhtiöiden liikevaihdosta ja tuloksesta tulee kertymään nykyisistä tuotteista vielä varsin pitkään.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille