Enento Group tiedotti keskiviikkona käynnistävänsä muutosneuvottelut Suomessa ja Ruotsissa. Alustavan arvion mukaan suunnitellut toimenpiteet voivat johtaa enintään noin 60 kokoaikaisen työntekijän vähennykseen. Muutosneuvottelut eivät olleet suuri yllätys uuden toimitusjohtajan Teppo Paavolan päivittämä organisaatiomalli ja edelleen vaimeana jatkunut kysyntäympäristö huomioiden, mutta niiden kokoluokka on yllättävän suuri. Kuulemme oletettavasti muutosneuvotteluiden taustoista tarkemmin yhtiön Q1-tuloksen yhteydessä ensi viikon tiistaina, minkä yhteydessä myös ennusteemme ovat tarkastelussa. Enento julkaisi eilen myös vertailuluvut vuodelta 2025 uudelle segmenttiraportoinnilleen, mitkä korostivat Suomen liiketoiminnan (vanha Asiakastieto) roolia yhtiön tuloksen osalta.

Tehostustoimet ovat jatkumoa organisaatiouudistukselle

Ilmoitetut muutosneuvottelut koskevat kaikkia Enenton työntekijöitä Suomessa ja Ruotsissa. Suunniteltu enintään 60 työntekijän vähennys on yhtiön kokoluokkaan nähden merkittävä, sillä se vastaa noin 16 % konsernin koko henkilöstömäärästä (henkilöstö keskimäärin Q4'25:llä: 377 henkilöä).

Neuvottelujen tavoitteena on kohdistaa Enenton resurssit ja osaaminen strategisten painopisteiden ja asiakastarpeiden mukaisesti, selkeyttää vastuita ja toimintatapoja sekä tehostaa toimintaa koko konsernissa. Arviomme mukaan toimenpiteet liittyvät tiiviisti maaliskuussa julkistettuun siirtymään maakohtaiseen organisaatiomalliin. Laajempi organisaatiomallin muutos huomioiden muutosneuvottelut eivät olleet yllätys. Kokoluokka oli kuitenkin yllättävän suuri ja viestii yhtiön johdon näkevän selvää tehostamispotentiaalia uudessa organisaatiomallissaan. Mielestämme mielenkiintoista on kuulla yhtiöltä, onko tekoälyn tuomilla tehokkuushyödyillä osansa muutosneuvotteluissa. Suuret neuvottelut voivat osaltaan myös viestiä edelleen vaisuna jatkuvasta kysyntäympäristöstä.

Ennusteet tarkastelussa Q1:n yhteydessä

Muutosneuvotteluilla ei ole vaikutusta Enenton vuoden 2026 ohjeistukseen, jonka mukaan yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan vertailukelpoisin valuutoin 0–5 % ja oikaistun käyttökatteen kasvavan vuodesta 2025. Neuvottelujen odotetaan päättyvän vuoden 2026 toisella neljänneksellä, ja niiden lopputulos viestitään ja julkistetaan osana vuoden Q2-osavuosikatsausta. Siten yhtiön arvioimaa tarkkaa säästövaikutusta ei saada vielä tietoon Q1-tuloksen yhteydessä, mutta pyrimme silti huomioimaan muutosneuvottelut alustavasti Q1:n jälkeisissä ennusteissamme. Irtisanomiskorvaukset tulevat aiheuttamaan kertaluonteisia kuluja Q2:lle.

Uuden segmenttiraportoinnin vertailutiedot julki

Enento julkaisi myös eilen uuden segmenttiraportoinnin vertailutiedot vuodelle 2025. Jatkossa Suomi ja Ruotsi toimivat erillisinä maayksikköinä, kun taas Norja ja Tanska muodostavat yhteisen maayksikön. Lisäksi Enento tarkentaa liikevaihdon raportointikäytäntöä. Jatkossa liikevaihto raportoidaan segmenteittäin sekä tulolajeittain: yritystieto ja kuluttajatieto. Aiemmin liikevaihto raportoitiin liiketoiminta‑alueittain: Business Insight ja Consumer Insight. Muutoksen yhteydessä tietyt yritysasiakkaille tarjottavat identiteettisuojauspalvelut, jotka aiemmin sisältyivät Consumer Insight ‑alueen Direct‑to‑Consumer‑liiketoimintalinjaan, on siirretty yritystietopalveluihin.

Uutta informaatiota oli Enenton eri maayksiköiden kannattavuudet. Enenton vuoden 41,0 MEUR:n oikaistusta liikevoitosta 26,9 MEUR tuli Suomesta (37 % lv:sta), 14,9 MEUR Ruotsista (21 % lv:sta) ja 2,2 MEUR Norja/Tanskasta (20 %). Lisäksi konsernitoiminnoilla oli allokoitu -2,9 MEUR oik. liikevoittoa.

Maakohtaiset kannattavuuden eivät sisältäneet isossa kuvassa suuria yllätyksiä. Suomen liiketoiminta on selvästi konsernin kannattavin liiketoiminta ja vastaa suurimmasta osasta tulosta. Tämä ei ollut yllätys, kun huomioi historiallisen Asiakastiedon kannattavuuden (oik. EBIT-% noin 40-45 %). Ruotsin liiketoiminnan (eli pääasiassa UC) kannattavuus on siten edelleen Suomen liiketoimintaa selvästi heikompi, mutta kannattavuus on silti vahvaa etenkin kun huomioi Ruotsissa viime vuosina korkeakatteisen kuluttajaluottotietopalveluiden laskeneen liikevaihdon. Tiedossa ei olekaan, millä tasolla Ruotsin liiketoiminnan kannattavuus oli syklin parempina vuosina. Norja/Tanskan kannattavuus oli hieman odottamaamme vahvempi huomioiden liiketoiminnan vielä pieni koko. Tämä korostaa kyseisten maiden pienemmän, mutta kasvavan liiketoiminnan, olevan rakenteiltaan tervettä ja kasvupanostukset näille markkinoille ovat siten mielestämme hyvin perusteltuja.