IT-palvelusektori Q3’25: Suoritus jäi edelleen vaisuksi

IT-palvelusektorin Q3-tuloskauteen lähdettiin varovaisen toiveikkaissa tunnelmissa ja haettiin merkkejä asteittaisesta IT-palvelumarkkinan käänteestä. Valitettavasti tunnelma jatkui edelleen pääosin varovaisena. Liikevaihdon lasku loiveni, mutta kannattavuus pysyi edelleen hyvinkin heikolla tasolla. IT-palvelusektorin parhaisiin suorituksiin lanseeraamallamme 20-säännöllä mitattuna ylsivät Tieto ja Digia, mikä on syklien yli katsovassa haarukassamme kuitenkin vain tyydyttävä taso.

IT-palvelusektorilla on laaja-alaisesti haastava kierre menossa, kun liikevaihdot laskevat ja tehostamistoimenpiteet tulevat ”luonnollisesti” jälkikäteen, mikä tekee kannattavuuden hallinnasta haastavaa. Näin yhtiöiden olisi tärkeää saada liikevaihto stabiloitua ja siten kannattavuus taas paremmalle tasolle. Valitettavasti näkyvyys lähitulevaisuuteen on edelleen sumuinen, eikä selkeää käännettä parempaan ole vielä näköpiirissä, vaikka yleisen markkinan epävarmuus on osin laskenut keväästä. Yksityisellä sektorilla on nähty myös varovaisia merkkejä paremmasta, mutta sielläkin kehitys on ollut yhtiö- ja toimialakohtaista.

Vuosi 2025 tulee jäämään useilla mittareilla hyvin heikoksi. Odotamme sektorin orgaanisen liikevaihdon laskevan 3 % (mediaani) ja oikaistun EBITA-%:n jäävän 4 %:iin. Ennustamme IT-palvelusektorin suorituksen paranevan hieman vuonna 2026, mutta alkuvuosi on yhä vaikea. Ensi vuonna arvioimme sektorin orgaanisen liikevaihdon kääntyvän pieneen 1 %:n kasvuun ja kannattavuuden parantuvan 6 %:iin (mediaani) kulusäästöjen sekä pienen kasvun ajamana, mikä on kuitenkin alle sektorilla näkemämme 7–8 %:n ”normaalin” tason.

Strategisena trendinä on viime aikoina noussut vahvemmin esiin palveluiden tuotteistaminen. Tämä on tavallaan ollut monilla jo sisäänrakennettuna, mutta nyt tuotteistaminen on mielestämme nostettu aiempaa korkeammalle strategioiden prioriteettilistalla, ja yhtiöt vaikuttavat ajavan suurempaa osaa liiketoiminnasta tähän suuntaan. Tuotteistaminen on ollut historiassa isossa kuvassa sektorin yhtiöille vaikeaa, eikä sille ole ollut erityisen kovaa tarvettakaan asiakkaiden ostokäytöksen ja vahvan kysynnän takia. Nyt kuitenkin arviomme mukaan nopean tekoälykehityksen ja räätälöidyn ohjelmistokehityksen laskeneen kysynnän myötä tarve tuotteistamisessa onnistumiselle on aiempaa tärkeämpi.

”Rule of 20”:n kautta tarkasteltuna Q3 oli sektorin tasolla edelleen hyvin heikko suoritus

Lanseerasimme viime vuonna IT-palvelusektorille oman ”20-Säännön” (Rule of 20), joka mielestämme toimii hyvin tai jopa parhaana yksittäisenä mittarina mittaamaan sektorin ja erityisesti yhtiöiden operatiivista suoritusta, varsinkin yli syklin katsottaessa. Nykyinen markkinatilanne on edellistä 10 vuotta haastavampi, ja ”20-Säännössä” erinomainen taso on vaikeampi saavuttaa, kun taas historiassa useampi yhtiö ylsi erinomaiseen suoritukseen.

Vaikeaa markkinatilannetta Q3:lla kuvastaa se, että vain kaksi listatuista IT-palvelusektorin yhtiöistä pääsi tyydyttävään suoritukseen ”20-säännöllä” mitattuna. Toisaalta Q2:lla tähän ei päässyt yksikään yhtiö, mutta Q3:n suoritus on edelleen hyvin heikko. Sektorin parhaaseen suoritukseen ylsivät Tietoevry (14 %) ja Digia (11 %), mikä on syklien yli katsovassa haarukassamme kuitenkin vain tyydyttävä suoritus. Loppujen sektorin yhtiöiden suoritusta voidaan pitää heikkona tai hyvin heikkona.

Lähde: Inderes, Rule of 20 = Orgaaninen kasvu-% + oik. EBITA-%

Orgaaninen liikevaihdon lasku loiveni hieman Q3:lla, mutta alitti silti odotuksemme

Kokonaisuutena kotimaisen IT-palvelusektorin liikevaihdot kehittyivät edelleen odotuksiamme heikommin. Seuraamiemme yhtiöiden liikevaihto laski orgaanisesti 2 %, mikä jatkaa pitkälti viime kvartaalin työpäiväoikaistua -3 %:n trendiä (Q1’25: -2 %). Lasku on kuitenkin loiventunut viime H2’24:ään verrattuna (~-4,4 %). Kehitystä painoivat edelleen asiakkaiden säästötarpeet, joiden takia IT-hankkeita on pienennetty, laitettu tauolle tai uusia aloituksia lykätty. Samalla uusmyynti on nykyisellä matalammalla hintatasolla ja yhtiöiden kannattavuustavoitteilla edelleen haastavaa. Sektorin ylikapasiteettitilanteessa asiakasyritykset ovat myös kyenneet rekrytoimaan aiempaa paremmin asiantuntijoita myös omille palkkalistoilleen, mikä on painanut konsulttiyritysten liikevaihtoa. Kokonaisuutena liikevaihdot kehittyivät Q3:lla edelleen hyvin heikosti, kun 1 yhtiö ylitti, 5 oli linjassa ja 4 alitti ennusteemme. 

Suomen listattu IT-palvelusektori, liikevaihto

Lähde: Inderes

Liikevaihto vs. odotukset

Lähde: Inderes

Yleisesti IT-palvelusektorin markkinatilanne jatkui siis haastavana Q3:lla. Olimme odottaneet vahvistuksia yksityisen sektorin paranemisesta, mutta näitä Q2:n varovaisia puheita vedettiin osin takaisin nyt Q3:lla. Julkisen sektorin markkinatilanne on kokonaisuutena edelleen vaikea säästötarpeista johtuen. Konepajojen tilauskannat ovat kehittyneet vahvasti Q2:lla ja Q3:lla, mikä antaa hieman positiivista virettä. Toisaalta konepajat eivät ole suurimpia IT:n ostajia. Tullisopu poisti hieman siihen liittynyttä epävarmuutta kesällä, mutta tämäkään ei auttanut piristämään asiakkaiden investointiaktiviteettia. Yhtiöiden välillä Q3:lla oli suhteellisen tasaista vaisua kehitystä, ja orgaanisen kasvun valossa joukon ainoa kasvaja oli Loihde (+2 %), jota on tukenut sen hyvin kehittynyt turvaliiketoiminta. Heikommalla puolella taas Vincit (-22 %) ja Netum (-23 %) olivat joukon selkeitä alisuorittajia. 

Liikevaihdon orgaaninen kasvu Q3'25

Lähde: Inderes

Markkinan heikkoudessa on jo menty niin pitkälle, ettei yhtä selviä eroja enää ole, vaan kaikki kärsivät tavalla tai toisella, asiakasfokuksesta tai tarjoomasta riippumatta. Markkinalla on ollut jo vajaan parin vuoden käynnissä suurissa asiakkuuksissa trendi, jossa ostajat keskittävät ostojaan harvemmille toimittajille. Tämä trendi on tukenut nähdäksemme niitä toimijoita, joilla on kattava elinkaaren palvelutarjooma, riittävää toimituskapasiteettia ja/tai asiakkuuteen vaadittavaa erikoisosaamista, kuten Digialla. Yleisesti arvioimme selkeiden kilpailuetujen omaavien yhtiöiden erottuvan selkeämmin edukseen jatkossa. Häviäjiä ovat yhtiöt, joilla ei ole kriittistä (mm. data, tekoäly) tai erottuvaa osaamista, syviä asiakassuhteita (johdon konsultointi, integraatio ja jatkuvuuspalvelut edesauttavat) tai toimialafokuksen kautta vahvaa asiakkaan liiketoiminnan ymmärrystä.

Tekoäly on ollut suuri puheenaihe jo pidempään. Se on mahdollisuus, mutta toisaalta myös sen tuoma disruptiouhka on olennainen riski, etenkin ohjelmistokehityksessä. Arviomme mukaan tekoälymurros tulee entisestään erottamaan voittajat ja häviäjät ja tekoälyosaaminen tulee olemaan jatkossa pakollinen osaamisalue. Ne, joilla on jo entuudestaan vahvat asiakkuudet, tulevat edelleen pärjäämään markkinoilla, vaikka he eivät olisikaan aivan kärkeä tekoälyosaamisessa. Nämä yhtiöt tuntevat asiakkaat entuudestaan hyvin ja tietävät paremmin, miten hyödyntää tekoälyä kyseisessä asiakkuudessa. Uusmyynti ja siten asiakkuuksiin ”tunkeutuminen” tulee arviomme mukaan olemaan jatkossa haastavaa, mikäli ei ole laajaa palvelutarjoomaa tai kärkiosaamista tekoälyn parissa. Arviomme mukaan häviäjiä ovat ne yhtiöt, joilla ei ole ollut entuudestaan vahvoja asiakkuuksia tai jotka omaavat keskinkertaista tai heikkoa tekoälyosaamista.

Strategisena trendinä on viime aikoina noussut vahvemmin esiin myös tuotteistaminen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat esim. tanskalainen Netcompany, joka pyrkii vahvasti muovautumaan alustayhtiöksi ja Tieto, joka jatkaa ohjelmistoliiketoimintaan keskittymistä. Tuotteistaminen on ollut monilla yhtiöillä jo aiemmin agendalla, mutta nyt tuotteistaminen on mielestämme nostettu aiempaa korkeammalle strategioiden prioriteettilistalla, ja yhtiöt vaikuttavat ajavan suurempaa osaa liiketoiminnasta tähän suuntaan. Tuotteistaminen on ollut historiassa isossa kuvassa sektorin yhtiöille vaikeaa, eikä sille ole ollut erityisen kovaa tarvettakaan asiakkaiden ostokäytöksen ja vahvan kysynnän takia. Nyt kuitenkin arviomme mukaan nopean tekoälykehityksen ja räätälöidyn ohjelmistokehityksen laskeneen kysynnän myötä tarve tuotteistamisessa onnistumiselle on aiempaa tärkeämpää.

Ylikapasiteetista johtuva hintakilpailu on edelleen kovaa, erityisesti julkisella sektorilla, ja tämä on sektorin keskeisin huolenaiheemme. Yksityisellä sektorilla hintapaine ei vaikuttaisi enää merkittävästi kiristyvän, mutta tarkempien johtopäätösten vetäminen on hyvin vaikeaa. Hintakehityksen tärkein ajuri olisi luonnollisesti kysynnän piristyminen, mikä taas vaatii mielestämme vahvistuvaa talousympäristöä, joka lisäisi asiakasyritysten investointirohkeutta. Toisaalta IT-toimittajat ovat myös jo useamman vuoden vähentäneet henkilöstöä (tarjontaa) ja siten hintakilpailun tulisi teoriassa pienentyä. Tämä riippuu kuitenkin luonnollisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, ja kun kysyntä on laskenut eivät nämä (kysyntä ja tarjonta) vielä ole nähdäksemme kohdanneet.  

Henkilöstömäärän kvartaalikohtainen keskimääräinen pudotus jyrkkeni jälleen hieman (mediaani -3 %) Q3:lla, mikä ei ole yllättävää heikon liikevaihtokehityksen myötä. Keskiarvomuutos oli samalla tasolla oikaistuna Goforen suuresta Huld-yrityskaupasta. Yhdenkään yhtiön henkilöstömäärä ei kasvanut edellisestä neljänneksestä. Ilman yritysostojen vaikutusta suhteessa viime vuoden loppuun vain Solteq on onnistunut kasvattamaan henkilöstöään (+3 %) ja Witted asiantuntijamääräänsä (lokakuun lopussa +5 %). Goforen kokonaiskapasiteetti kasvoi vajaalla 400 hengellä Huld-yritysoston myötä.

Oma henkilöstö, muutos % Q/Q

Lähde: Inderes

Yhtiöiden raportoima koko henkilöstön määrä. Gofore, Siili, Vincit ja Witted laskettu yhtiöiden raportoiman FTE-lukeman perusteella.

Kannattavuus oli liikevaihdon painamana edelleen heikko Q3:lla

Sektorin oikaistun liikevoittomarginaalin keskiarvo oli 4,8 % Q3:lla, mikä oli alle vertailukauden 7,2 %, mutta yli edellisen neljänneksen. Kannattavuuden hallitseminen on hyvin haastavaa nykytilanteessa, kun liikevaihdot laskevat laajalti ja tehostamistoimet ovat vääjäämättä ”aina” jäljessä. Useat yhtiöt kertoivat Q2:lla uusista tehostamistoimista, mutta kaikki eivät vielä ehtineet vaikuttaa. Odotimme Q3:lla tilanteen vaativan myös uusia tehostamistoimenpiteitä ja todennäköisesti monet tekevät niitä, mutta ne eivät välttämättä ylitä tiedottamiskynnystä. Tänä vuonna 7/10 on kertonut vähintään yksistä muutosneuvotteluista. Nämä vaikutukset tukevat osin kannattavuutta H2:lla, mutta vaikutusta laimentaa useilla edelleen laskeva liikevaihto. Näkemyksemme mukaan, toki yhtiön profiilista riippuen, alle 5 %:n EBITA-tasojen tulisi herättää pohdinnan mahdollisista sopeutustoimista.

Kannattavuus oli laajalti heikkoa tai hyvin heikkoa. Vain Tietoevry, Digia ja Gofore pääsivät sektorin kontekstissa historiallisille tasoille (7–8 %) tai hieman yli, mutta alle ”omien” tasojensa. Tätä selittää yhtiöiden jatkuvan liiketoiminnan suhteellisen suuri osuus, ohjelmistoliiketoiminta (Digialla ja Tietoevryllä), julkisen sektorin vakaa sopimuskanta kaikilla (vaikka hintapainetta uusissa sopimuksissa). Sektorin heikommin pärjänneillä yhtiöillä on kannattavuuksissa arviomme mukaan selvästi parannuspotentiaalia, kun liikevaihdon laskut saadaan taitettua.

EBITA-% (oik.)  

Lähde: Inderes

EBITA-% (oik.) Q3'25

Lähde: Inderes

Kannattavuuden ennustaminen kvartaalitasolla on tällä hetkellä haastavaa, koska liikevaihdon kehitykseen liittyy epävarmuutta ja se vaikuttaa vivulla kannattavuuteen. Lisäksi eri tehostamistoimien vaikutusten ajoituksen arviointi on vaikeaa. Kokonaisuutena kannattavuustasot olivat selvästi odotuksiamme heikommat, kun 1 yhtiö ylitti ennusteet, 1 oli linjassa (alle 1 %-yksikön vaihteluväli) ja jopa 8 alitti ennusteemme. Yhteenlaskettuna kannattavuusodotusten erojen nettoefekti oli -17,6 %-yksikköä (Q2’25: -21,4 %). Kannattavuusalitukset olivat tällä kertaa suhteellisen tasaisesti 1–3 %-yksikköä alle odotusten, mikä on kuitenkin selvä alitus. Kuten aikaisemmin, mikäli kysynnän heikkous jatkuu tai laajenee, ovat uudet muutosneuvottelut yhä todennäköisiä sektorilla. Laskun ja vaikean markkinatilanteen jatkuessa tulee yhtiöillä olemaan lisäpainetta sopeuttaa myös kiinteämpiä kulueriä. Nyt kaikki ovat sopeuttaneet toimintaansa jossain määrin (tai useammin) viime vuosina. Näin muutosneuvotteluista onkin tulossa normaali tapa sopeutua markkinatilanteen muutoksiin, eikä se ole niin dramaattista, kuin se aikaisemmin on ollut. Tämä luo mielestämme myös paikan tasaisemmin kehittyville yhtiöille profiloitua turvallisina työpaikkoina ja vahvistaa työnantajamielikuvaa. 

oik. EBITA vs. odotukset

Lähde: Inderes

Tulosvaroitukset ja muutosneuvottelut kuvaavat vaikeaa markkinatilannetta

Vuonna 2025 jo seitsemän kymmenestä yhtiöstä on kertonut ainakin yksistä muutosneuvotteluista ja uusia tullaan varmasti näkemään vielä Q4:llä. Tämä kuvastaa hyvin heikkona jatkunutta markkinatilannetta ja sitä, ettei parempaa markkinatilannetta ole heti näköpiirissä. Lukuisiin muutosneuvotteluihin ja heikkoon markkinatilanteeseen nähden, sektorilla ei kuitenkaan ole kovinkaan monta tulosvaroitusta vielä nähty. Ennustamme kuitenkin useamman vielä tulosvaroittavan tai olevan lähellä tulosvaroitusta.

2026: Ennusteissa on pientä parantumista, mutta alkuvuosi on vielä heikko

Vuoden 2025 voidaan todeta jäävän useilla mittareilla hyvin heikoksi. Odotamme sektorin orgaanisen liikevaihdon laskevan 3 % (mediaani) ja oikaistun EBITA-%:n mediaanin jäävän 4 %:iin. Ennustamme IT-palvelusektorin suorituksen paranevan hieman vuonna 2026, mutta alkuvuosi on vielä vaikea. Arvioimme sektorin orgaanisen liikevaihdon kääntyvän vaisuun 1 %:n kasvuun. Kannattavuuden ennakoimme parantuvan 6 %:iin (mediaani) kulusäästöjen sekä pienen kasvun ajamana, mikä on kuitenkin alle sektorilla näkemämme 7-8 %:n ”normaalin” tason. Yhtiötasolla vain neljän yhtiön liikevaihto kasvaa ennusteissamme orgaanisesti 2 % tai enemmän vuonna 2025. Kannattavuuden vaihteluväli on kanssa suuri (3 % - 14 %) ja vain kolme yhtiötä yltää yli historiallisen keskiarvon (7–8 %). Kuten katsauksessa olemme aikaisemmin todenneet liikevaihdon jatkuva lasku tekee kannattavuuden hallinnasta vaikeaa, kun sopeutustoimet tulevat vääjäämättä jäljessä. Lyhyellä aikavälillä arvioimme kilpailutilanteen säilyvän kireänä, mutta Suomen ja Euroopan odotettu vahvistuva yleinen talouskehitys, USA:n ja Euroopan tullisopu sekä laskenut korkotaso luovat mielestämme edellytykset asteittain vahvistuvalle kysyntänäkymälle. Merkittävä negatiivinen ajuri on edelleen ensi vuonna jatkuvat julkisen sektorin säästötoimenpiteet, eikä kokonaisuutena selkeää kysynnän piristymistä ole vielä näköpiirissä, vaikka joitain positiivisiakin signaaleja on saatu. Sijoittajan on kuitenkin hyvä huomioida, että IT-palvelualalla tilanne voi myös kääntyä melko nopeasti, mikäli investointiympäristö paranee. Pitkällä aikavälillä asiakashinnat ja palkat tulevat palaamaan tasapainoon, ja silloin tervettä liiketoimintaa voidaan jälleen tehdä. Tällöin pidämme 7-8 %:n keskimääräisiä EBITA-tasoja jälleen hyvin realistisina.

Yhtiökohtaiset Q3-kommentit ja ennusteet löytyvät näistä linkeistä:

Digia

Digital Workforce

Gofore

Loihde

Netum

Siili

Solteq

Tietoevry

Vincit

Witted