Rakennusteollisuus (RT) julkaisi eilen puolivuosittaisen suhdannekatsauksensa. Katsauksessa nostettiin ennusteita aiemmasta etenkin toimitilarakentamisen sekä infrarakentamisen osalta ensi vuodelle. Toisaalta RT:n ennusteissa asuntorakentamisen volyymi pysyy erittäin matalana, toimitilarakentamisen kehitys on datakeskuksia lukuun ottamatta vaisua ja korjausrakentamisen käänne etenee edelleen hitaasti. Kevään katsaukseen nähden ennustemuutosten pääajurina on odotetusti datakeskusrakentaminen, joka tuo Suomen talouteen ja rakentamiseen lähivuosina kaivatun piristysruiskeen.

Asuntorakentaminen pysyy aallonpohjassa, korjausrakentaminen elpyy tahmeasti

RT ennustaa rakentamisen volyymien kasvavan tänä vuonna 2 % ja kasvun kiihtyvän ensi vuonna 4 %:iin. Vahvin kasvu ennusteperiodilla liittyy toimitila- ja infrarakentamiseen, kun asuntorakentamisen volyymit säilyvät alhaisella tasolla, minkä lisäksi korjausrakentaminen kääntyy takaisin kasvuun hitaasti.

Asuntorakentamisessa tilannekuva ei ole merkittävästi muuttunut keväästä. RT odottaa asuntorakentamisen laskevan kuluvana vuonna 4 % (aik. 3 %) ja ensi vuonna edelleen 1 %. RT ennustaa kuluvan vuoden aloitusten määräksi edelleen 15 000 asuntoa, kun taas ensi vuoden aloituksia tarkistettiin maltillisesti ylöspäin 16 000 asuntoon (aik. 15 500 asuntoa). Asuntorakentamisen sisällä RT:n ennuste markkinaehtoisista asuntoaloituksista laski 900 asunnolla vuodelle 2026 ja 500 asunnolla vuodelle 2027. Kuluvan vuoden ennustetta painoivat vapaarahoitteiset kerrostalot (400 asuntoa) ja rivitalot (500 asuntoa), ensi vuoden ennustetta rivitalot (400 asuntoa) ja omakotitalot (100 asuntoa). Tilalle tuli tuettua tuotantoa sekä erityisryhmien asuntoja. Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloituksille ennustetaan silti suhteellisesti yhä erittäin vahvaa kasvua ensi vuodelle, kun RT odottaa aloitusten kasvavan 5 500 asuntoon kuluvan vuoden 3 000 asunnosta. Yleisesti asuntorakentamisen heikkouden taustalla ovat edelleen tutut tekijät. Kysyntää heikentävät yhä muun muassa vanhojen asuntojen laskeneet hinnat ja vuokrat, työllisyystilanne, kuluttajien luottamus, rakennuskustannusten nousu sekä nouseva korkotaso. Etenkin sijoittajakysyntä on romahtanut erittäin alhaiselle tasolle, mikä näkyy myös pörssin asuntorakentajien sijoittajavolyymeissä (Q2/26 lopussa YIT:llä 105 sijoittaja-asuntoa rakenteilla, SRV:llä 96).

Myös korjausrakentamisen ennusteet pysyivät karkeasti ennallaan kevään suhdannekatsaukseen nähden. RT ennustaa korjausrakentamiselle kuluvalle vuodelle yhä 0,5 %:n kasvua huolimatta aiempaa ennustetta korkeammasta lähtötasosta. Vuodelle 2027 kasvun ennustetaan olevan 1 %:n tasolla (aik. 0,5 %). Korjausrakentamisessa kasvun rakenne painottuu toistaiseksi pieniin töihin. Katsauksen mukaan suuria remontteja lykätään tai toteutetaan suppeampina, kun taas rautakaupan myynti viittaa pienten korjausten käänteeseen. Emme siksi odota ammattimaisen korjausrakentamisen tarjoavan lähiaikoina merkittävää vetoapua Constin kaltaisille yhtiöille. Muiden kuin asuinrakennusten korjaaminen on pudonnut huipustaan noin viidenneksen ja asuinrakennusten korjaaminen noin kymmenyksen. Toimitilakorjausten elpyminen on sidottu kiinteistömarkkinan toipumiseen, ja julkisen sektorin korjaaminen pysyy katsauksen mukaan kohtuullisella tasolla.

Kaikki rakennusluvat sekä rakennusluvat pl. liikenteen rakennukset (datakeskukset), 1995-2026, m3 liukuva vuosisumma

Lähde: Tilastokeskus

Uljas uusi maailma vauhdittaa toimitilojen ja infran rakentamista Suomessa

Katsauksen merkittävimmät muutokset tulivat infrarakentamisen sekä toimitilarakentamisen näkymiin ja ennusteisiin. Toimitilarakentamiselle ennustetaan nyt 5 %:n kasvua kuluvalle vuodelle ja 9 %:n kasvua ensi vuodelle. Infrarakentamiseen odotetaan vastaavasti 4 %:n vuotuista kasvua 2026-2027. Huomionarvoista on, että infrassa sekä toimitiloissa myös vuoden 2025 lähtötasot tarkentuivat ylöspäin etenkin infrarakentamisen tilastorevisioiden myötä. RT nosti odotuksiaan erityisesti liike- ja toimistorakennusten aloituskuutioiden osalta vuosille 2026-2027. Ennustemuutosten taustalla on datakeskusrakentaminen, jossa hankeputki on kasvanut viime aikoina vauhdilla. Infrarakentamisessa datakeskukset näkyvät pohja- ja aluetöinä sekä sähköverkkoinvestointeina, mutta kysyntä on toimitiloja laajemmalla pohjalla. Kasvua tukevat myös energiahankkeet, raidehankkeet sekä huoltovarmuuteen ja puolustukseen liittyvät investoinnit.

Datakeskusrakentamisen osalta RT arvioi markkinapotentiaalia perustuen Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämään tilastoon hankekannasta. RT käytti omissa laskelmissaan rakentamisen osuutena datakeskusinvestoinnista (pl. laitteisto) 15–35 prosenttia. Näiden oletusten myötä rakentamiseen kohdistuva potentiaali asettuu RT:n laskelmissa kumulatiivisesti 8-19 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä, kun hankekannassa on tunnistettu datakeskusinvestointeja noin 55 miljardin euron edestä. Tämä tarkoittaisi vuosittain noin 1-2 miljardin euron rakentamisen investointia. Suomen suurin rakennusyhtiö YIT puolestaan arvioi syyskuun pääomamarkkinakatsauksessaan Suomen datakeskusmarkkinan tuovan rakentajille 13-15 miljardin euron investoinnit vuosina 2026-2029, mikä vastaa keskimäärin noin 3-4 miljardin euron vuotuista markkinaa. Vastaavasti arvioimme aiemmin markkinakooksi vuositasolla 2026-2030 noin 1-2,5 miljardia. Ennusteiden hajonta kuvastaa mielestämme hyvin markkinan vaikeasti ennustettavaa sekä nopeasti muuttuvaa luonnetta. Lisäksi uskomme esimerkiksi laitehankintojen käsittelyn selittävän osan arvioiden eroista (esimerkiksi tilaajan itse hankkimat sähkölaitteet ja jäähdytyslaitteet jäävät rakentajien markkinan ulkopuolelle). Edellä mainittujen arvioiden perusteella uskomme datakeskusrakentamisen vuotuisen markkinan asettuvan nykytiedon valossa tulevina vuosina 1-4 miljardiin euroon. Tämä vastaisi 3-12 % Suomen noin 34 miljardin euron rakennusmarkkinasta (2025), joten datakeskusten merkitys kokonaismarkkinalle on arviomme mukaan huomattava. Pidämme kuitenkin ennallaan näkemyksemme, ettei datakeskusrakentaminen ainakaan nykyisellä hankeputkella riitä paikkaamaan asuntorakentamisen supistumisesta vuosina 2022-2025 syntynyttä noin 5 miljardin euron aukkoa markkinassa.

Suomen rakentamisen markkina (mrd. €)

*Inderesin arvio mahdollisesta toteumahaarukasta

Lähde: RT, YIT, FDCA, JLL, Inderes

Lähde: RT

RT:n katsaus vahvistaa mielestämme kuvaa Suomen rakennusmarkkinan syvenevästä kahtiajaosta, joka on näkynyt seuraamiemme yhtiöiden kehityksessä jo jonkin aikaa. Infrarakentajat ja datakeskusrakentamisesta hyötyvät yhtiöt ovat pärjänneet hyvin, kun taas muuhun rakentamiseen keskittyvien yhtiöiden kehitys on ollut selvästi vaisumpaa. Katsauksen ennusteiden valossa arvioimme asetelman jatkuvan myös lähivuosina. Uskomme myös, että katsauksessa esiin nostetut investoinnit energiaan, siirtoverkkoihin, sähköinfraan, teollisuuteen ja puolustukseen hyödyttävät tulevina vuosina useaa seurantayhtiötämme.

YIT:n tuloskasvu nojaa ennusteissamme yhä selvemmin urakointiin ja Asuminen CEE -segmenttiin, kun Suomen asuntorakentamisen käänne siirtyy kauemmas. RT:n katsaus oli hyvin linjassa tämän tilannekuvan kanssa. Kolmannella kvartaalilla yhtiö käynnisti Suomessa urakointikohteen lisäksi vain kaksi pientä omaperusteista asuntokohdetta. Alkuvuonnakin se aloitti Suomessa vain 64 kuluttaja-asunnon rakentamisen, ja sijoittaja-asuntoja sillä oli rakenteilla kesäkuun lopussa ainoastaan 105. YIT ei nykyisellä strategiakaudellaan laske kotimaan asuntomarkkinan elpymisen varaan, ja myös ennusteissamme Asuminen Suomi -segmentin käänne ajoittuu vasta lähemmäs vuosikymmenen loppua. Vastapainona datakeskusrakentaminen on noussut yhtiön keskeiseksi kasvuajuriksi. YIT rakentaa tällä hetkellä viittä datakeskusta, ja heinäkuussa se voitti noin 300 MEUR:n datakeskusurakan (atNorth), jonka odotamme näkyvän selvästi jo loppuvuoden luvuissa. Yhtiö tavoittelee datakeskusrakentamisesta noin miljardin euron liikevaihtoa vuoteen 2029 mennessä (Q2/26 viim. 12kk liikevaihto datakeskusrakentamisesta 201 MEUR). Edelleen kirkastuneen näkymän myötä yhtiö tuplasi strategiakauden kasvutavoitteensa vähintään 10 %:n vuotuiseen kasvuun. Rakennus-segmentin tavoite nousi vähintään 6 prosenttiin (aiemmin 4 %) ja Infra-segmentin vähintään 15 prosenttiin (aiemmin 10 %). Ennustamme nyt yhtiön liikevaihdon kasvavan noin 9 %:n (aik. 7 %) tahtia nykyisellä strategiakaudella. Ennusteemme jäävät täten hienoisesti YIT:n kasvutavoitteen alarajan alapuolelle mutta saavat selvää tukea datakeskusrakentamisesta.

SRV:n nykyisessä hankeportfoliossa korostuvat julkiset yhteistoiminnalliset hankkeet (etenkin sairaalat) sekä datakeskukset, mikä vastaa hyvin RT:n suhdannekatsauksen maalaamaa markkinakuvaa. Arvioimme sairaalahankkeiden sekä datakeskusten muodostavan selvän enemmistön yhtiön tilauskannasta Q3/26:n lopussa. Yhtiön liikevaihto kääntyy ennusteissamme tänä vuonna selvään kasvuun toimitilarakentamisen vetämänä. Loppuvuoden tuloskasvua selittää ennusteissamme ennen kaikkea Lahden noin 270 MEUR:n datakeskusurakka, jonka tuloutus kiihtyy arviomme mukaan toisella vuosipuoliskolla. Datakeskusten merkitys on kasvanut yhtiölle nopeasti suureksi, mitä alleviivaa lokakuun alussa perustettu oma liiketoiminta-alue. Yhtiöllä on nykyisellään rakenteilla kappalemääräisesti vain kaksi datakeskushanketta, joskin uskomme hankeputken olevan vahva, sillä omaa liiketoiminta-aluetta ja johtoryhmäpaikkaa tuskin perustettaisiin vain nykyisen kahden hankkeen varaan. Kuten YIT:llä, asuntorakentamisen volyymit kasvavat ennusteissamme hitaasti, ja odotamme segmentistä merkittävämpää tukea vasta vuodesta 2028 alkaen. Vuodelle 2027 ennustamme yhtiölle erittäin vahvaa 17 %:n liikevaihdon kasvua ja kannattavuuden paranemista, kun toimitilarakentamisen painopiste siirtyy korkeamman katteen hankkeisiin. Yksittäisten korkeamman riskitason suururakoiden paino tuloksessa kuitenkin kasvaa, joten yhden hankkeen ongelmat heijastuisivat aiempaa voimakkaammin koko konsernin tulokseen.

Kreaten vuosi on edennyt selvästi odotuksiamme vahvemmin, ja yhtiö nosti syyskuussa ohjeistustaan jo kolmannen kerran tänä vuonna. Kasvua tukevat SRV Infran yritysosto ja KFS Finlandin konsolidointi huhtikuun alusta, mutta arviomme mukaan valtaosa toisen vuosipuoliskon kasvusta on orgaanista. Orgaanisen kasvun taustalla on ennätysvahva tilauskanta, joka oli kesäkuun lopussa 886 MEUR. Sitä ovat kasvattaneet datakeskushankkeiden ohella puolustushankkeet sekä perinteiset väylähankkeet ja ratarakentaminen. Kreate on mukana useissa käynnissä olevissa datakeskushankkeissa, ja sen työt painottuvat niiden alkuvaiheeseen, minkä vuoksi yhtiö hyötyy investoinneista talonrakentajia aikaisemmin. Yhtiö arvioi infrarakentamisen markkinatilanteen sekä Suomessa että Ruotsissa normaalia vahvemmaksi. Myös RT:n katsaus tukee tätä kuvaa, sillä RT nosti infrarakentamisen tämän vuoden kasvuennusteensa 4 %:iin (kevään ennuste 2 %) ja odottaa saman kasvuvauhdin jatkuvan ensi vuonna. Kysyntä laajenee RT:n mukaan myös mm. energiaan ja turvallisuuteen, mikä vastaa hyvin Kreaten tilauskannan ajureita. Ennustamme tälle vuodelle 685 MEUR:n liikevaihtoa ja ensi vuodelle noin 8 %:n kasvua, sillä uskomme yhtiön lähtevän myös vuoteen 2027 vertailukautta selvästi vahvemmalla tilauskannalla. Tämän vuoden tasoloikan jälkeen selvin riskitekijä on mielestämme tulostason jatkuvuus, sillä datakeskusten kasvava paino sitoo tuloskehityksen aiempaa tiiviimmin yksittäisten suurhankkeiden etenemiseen ja investointisyklin jatkumiseen.

Myös GRK:n tulos on kasvanut tänä vuonna poikkeuksellisen vahvan kannattavuuden ansiosta, vaikka liikevaihto vielä laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla Ruotsissa Stegra-hankkeen alhaisempien volyymien vuoksi. Ennustamme nyt yhtiön liikevaihdon kasvavan tänä vuonna noin 8 %, kun vielä keväällä odotimme vastaavan suuruista laskua. Muutoksen taustalla ovat kesällä toteutunut KSBR-yritysosto sekä vahva tilauskertymä, joiden myötä tilauskanta nousi kesäkuun lopussa ennätykselliseen 1 170 MEUR:oon (+48 % v/v). Yhtiö odottaa tilauskannasta tuloutuvan loppuvuoden aikana noin puolet ja ensi vuonna hieman yli 400 MEUR, mikä antaa hyvää näkyvyyttä myös tulevaan. Datakeskushankkeista on tullut yhtiölle yhä tärkeämpi kysyntäajuri. GRK tiedotti elokuussa 66 MEUR:n datakeskusalueen maanrakennusurakasta, ja syyskuussa KSBR valittiin uuteen datakeskushankkeeseen. Datakeskusten lisäksi näemme yhtiön kannalta mielenkiintoisena RT:n suhdannekatsauksessa esiin nostetut tulevat investoinnit mm. energiaan sekä siirtoverkkoihin ja sähköinfraan. KSBR on Suomen johtava uusiutuvan energian rakentaja ja hyötyisi tätä kautta esimerkiksi tuulivoimainvestointien piristymisestä. Käsityksemme mukaan Suomessa on nykyisellään toiminnassa noin 2 000 tuulivoimalaa. KSBR on omien sanojensa mukaan toteuttanut 38 tuulipuistoa ja 500 tuulivoimalaa, joten yhtiön markkinaosuus rakentamisesta on ollut noin neljännes. Lisäksi investointiaallosta hyötyy arviomme mukaan GRK:n Power-liiketoiminta, joka on verrattain tuore ja siten kokoluokaltaan vielä pieni.

Constin kysyntä rakentuu taloyhtiöiden, yritysten ja julkisen sektorin korjausrakentamiseen sekä talotekniikkaan. Suurten julkisten hankkeiden merkitys yhtiön hankekannassa on edelleen kasvanut, mikä näkyi kesäkuun lopun 320 MEUR:n tilauskannassa (+16 % v/v, Valtioneuvoston linnan korttelin peruskorjauksen osuus n. 112 MEUR). RT:n syksyn katsaus tukee tätä kuvaa, sillä julkisen sektorin korjaamisen odotetaan pysyvän kohtuullisella tasolla ja toimitilakorjausten alkavan lisääntyä vasta kiinteistösektorin toipuessa. Kokonaisuutena käänne on kuitenkin hidas, sillä RT piti korjausrakentamisen tämän vuoden kasvuennusteensa 0,5 %:ssa ja odottaa ensi vuodelle 1,0 %:n kasvua. Ensi vuoden kasvua vauhdittaa kevään kehysriihessä sovittu korjausrakentamisen tukipaketti, johon kuuluu taloyhtiöille suunnattu määräaikainen korjausavustus. Varjopuolena asumismenojen ja korkojen nousu heikentää RT:n mukaan taloyhtiöiden kykyä suuriin korjauksiin, ja remontteja lykätään tai toteutetaan suppeampina, mikä sopii yhteen Constin toisen kvartaalin vaisun tilauskertymän ja kireänä jatkuneen kilpailun kanssa. Lisäksi elpyminen näkyy RT:n mukaan ensin pienemmissä korjauksissa, joten Constille olennaisessa ammattimaisessa korjausrakentamisessa käänne etenee arviomme mukaan kokonaismarkkinaa hitaammin. Tämän lisäksi asuntorakentamisen poikkeuksellisen heikko tila lisää käsityksemme mukaan kilpailua korjausrakentamisessa.

Tekovan kasvu peittosi odotuksemme ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvasta vertailukaudesta huolimatta. RT ennustaa toimitilarakentamiselle 5 %:n kasvua tälle vuodelle ja 9 %:n kasvua ensi vuodelle, mutta kasvu on vielä kapealla pohjalla ja perustuu käytännössä täysin datakeskusrakentamisen varaan. Tämä on nähtävissä myös aiemmassa lupakehityskuvaajassa. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitusten RT odottaa piristyvän vasta ensi vuonna. Tekova tiedotti eilen kolmannen kvartaalin tilauskertymästään, joka jäi selvästi odotuksistamme. Taustalla on näkemyksemme mukaan osin hankkeiden käynnistymisten ajoitus, mutta luku kuvastaa myös toimitilaurakoinnin yhä kireää markkinatilannetta. Tekova ei tällä hetkellä rakenna datakeskuksia, ja arviomme mukaan valtaosa hankkeista on kokoluokaltaan yhtiön mukavuusalueen ulkopuolella. RT arvioi investointipäätöksen saaneista datakeskushankkeista kohdistuvan rakentamiseen noin 7 miljardia euroa (todennäköinen toteutuminen), joten yhtiön kokoluokkaan sopivia hankkeita voi hankevirrasta silti löytyä, ja yksittäinenkin datakeskustilaus olisi ennusteillemme selvä yläsuuntainen riski.

Honkarakenne antoi elokuussa tulosvaroituksen, kun alkuvuosi jäi selvästi odotuksistamme. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto laski noin 5 %, sillä vientiprojektien toimituksia siirtyi loppuvuoteen. Kotimaassa liikevaihto laski 4 %, mikä heijastelee pientalorakentamisen yhä vaisua markkinaa. RT odottaa omakotitaloaloitusten pysyvän tänä vuonna viime vuoden tasolla noin 3 800 talossa ja kasvavan ensi vuonna 4 400 taloon, kun taas vapaa-ajan rakentamisen se ennustaa pysyvän ennallaan. Kotimarkkinan vetoapu ajoittuu siten RT:n ennusteissakin aikaisintaan ensi vuoteen. Positiivista on, että tilauskanta oli kesäkuun lopussa 34 MEUR eli 28 % vertailuajankohtaa korkeampi ja korkeimmillaan sitten vuoden 2022. Tilauskantaa kasvatti kesäkuussa saatu yli sadan hirsirakennuksen tilaus Länsi-Eurooppaan. Uskomme tilauskannan kääntävän liikevaihdon toisella vuosipuoliskolla selvään kasvuun ja tuloksen voitolliseksi. Koko vuodelle ennustamme liikevaihdon kasvavan noin 9 % ja oikaistun liikevoiton jäävän noin 1 MEUR tappiolle. Merkittävimmän tulosparannuksen odotamme ajoittuvan vuosille 2027–2028, jolloin kasvua tukevat alhaiset lähtötasot, markkinan asteittainen elpyminen ja tehdyt vientipanostukset.

LapWallin kasvu lähivuosina rakentuu halli-, liike- ja teollisuusrakentamiseen, julkiseen rakentamiseen sekä datakeskuksiin, mikä näkyi kesäkuun lopun lähes ennätyksellisessä 25,4 MEUR:n tilauskannassa (+26 % v/v). RT:n syksyn katsaus tukee tätä kuvaa, sillä liike- ja toimistorakennusten aloitusten määrän odotetaan kasvavan rajusti datakeskusten vetämänä (kuutiomääräinen volyymi kasvaa yli 80 % vuosina 2025–2027). Myös julkisten palvelurakennusten aloitukset kasvavat RT:n ennusteessa tänä vuonna noin 12 %. Varjopuolena RT laski teollisuus- ja varastorakennusten kuluvan vuoden aloitusennustettaan selvästi, mikä vastaa hiljattain julkaistussa laajassa raportissamme nostamaamme huomiota datakeskusten ulkopuolisen teollisen rakentamisen vaisuista lupatilastoista.
Datakeskuksista LapWall on voittanut kaksi kattotoimitusta YIT:n Kajaanin hankkeisiin, ja odotamme vuodelle 2027 datakeskustoimituksia. RT arvioi investointipäätöksen saaneista datakeskushankkeista kohdistuvan rakentamiseen noin 7 mrd. euroa, joten markkinan koko ei LapWallin mittakaavassa ole rajoittava tekijä. Pientalorakentamiselta emme odota tukea ennen vuotta 2028. RT:n ennustama rivitaloaloitusten voimakas elpyminen vuonna 2027 olisi toteutuessaan Kastelli-puitesopimuksen kautta ennusteillemme pikemminkin ylä- kuin alasuuntainen riski. Ennustamme liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 17 %, mikä on linjassa yhtiön ohjeistuksen kanssa. Ennustamallemme ensi vuoden 15 %:n kasvulle datakeskusrakentaminen on oleellinen ajuri, eikä RT:n katsaus aiheuta ennusteisiin muutospaineita LapWallin osalta.

EcoUpin Eristeliiketoiminnan kysyntä nojaa pientalojen uudisrakentamiseen Suomessa, ja korjausrakentamisen sekä muun rakentamisen osuus liikevaihdosta on arviomme mukaan noin 40 %. RT laski syksyn katsauksessa pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) aloitusennusteensa kuluvalle vuodelle 4 %:n laskuun, kun kevään katsaus odotti vielä noin 10 %:n kasvua. Lasku selittyy ennen kaikkea rivitaloaloituksilla, joiden odotetaan supistuvan tänä vuonna noin 10 %. Vuodelle 2027 RT odottaa edelleen noin 25 %:n kasvua, mutta aiempaa matalammalta tasolta. Samalla vuoden 2025 pientaloaloitusten toteuma tarkentui selvästi ylöspäin (5 423 kpl, +16 % vuodesta 2024).
Koska eristäminen seuraa aloituksia useiden kuukausien viiveellä, viime vuoden kasvu kannattelee EcoUpin volyymeja vielä kuluvana vuonna, mutta tämän vuoden aloitusten lasku painaa näkymää vuoteen 2027. RT:n ennustama käänne näkyisi EcoUpin luvuissa näin ollen täysimääräisesti vasta vuonna 2028, mihin myös sijoitusnäkemyksemme nojaa. Ennustamme EcoUpin Eristeliiketoiminnalle 5 %:n orgaanista kasvua tänä vuonna ja 10 % ensi vuonna. Laskimme ennusteitamme jo elokuussa Tilastokeskuksen heikkojen pientalolukujen perusteella, ja RT:n syksyn ennuste on linjassa tuolloin tekemiemme muutosten kanssa. Ensi vuoden kasvuennuste nojaa kustannusinflaation ajamiin hinnankorotuksiin, Ruotsin tytäryhtiön kasvuun sekä aloitusten käänteen alkamiseen vuoden 2027 alkupuolella, ja viimeiseen liittyy aloitusten viiveen vuoksi alasuuntaista riskiä. Korjausrakentamisessa RT odottaa hieman vauhdikkaampaa kasvua vasta vuodelle 2027 kevään kehysriihen tukipaketin tuella, mikä on EcoUpille lievä myötätuuli.

Toivo Group teki viime vuonna merkittävän tasonnoston heikompien vuosien jälkeen, kun sen liiketoiminnan volyymi lähes kaksinkertaistui noin 80 MEUR:oon edellisvuoden matalasta tasosta ja liiketulos nousi noin 8 MEUR:oon. Liiketoiminnan volyymi sisältää liikevaihdon sekä omaan taseeseen tehtävät hankkeet. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt selkeämmin taseen ulkopuolelle tehtäviin hankkeisiin, minkä takia liikevaihto on yhtiölle jälleen hyvä mittari. Tänä vuonna ennustamme liikevaihdon kasvavan 81 MEUR:oon (2025: 62 MEUR) ja liiketuloksen asettuvan 7,7 MEUR:oon eli noin viime vuoden tasolle. RT:n katsausta peilaten asuntoaloitukset jäävät ensi vuonna jo viidettä vuotta peräkkäin alle 20 000 asunnon, mutta käänne alkaa todennäköisesti pääkaupunkiseudulta, jolle Toivon hankesalkku painottuu vahvasti. Toivon on pystynyt menemään vastavirtaan nykymarkkinassa, mistä kertovat Q2:n vahvat noin 60 MEUR:n hankekäynnistykset. Yhtiö on päässyt käynnistämään tarkkaan valittuja omistusasuntokohteita, sijoittajille räätälöityjä kohteita sekä yhteiskuntakiinteistöhankkeita, ja esimerkiksi Helsingin Kalasataman Gemma-kohteen 34 asunnosta 32 varattiin heti. RT:n ennusteessa ARA-aloitukset puolittuvat odotetusti ensi vuonna 3 000 asuntoon, mikä tuo vastatuulta Toivolle, mutta tämän merkitys yhtiön kokonaisuudessa on jo suhteellisen pieni. Jo käynnistettyjen hankkeiden tuella ensi vuodesta on arviomme mukaan tulossa hyvä, ja ennustamme liiketuloksen nousevan noin 10 MEUR:oon. Tästä eteenpäin kasvuennusteemme nojaavat asteittain paranevaan markkinatilanteeseen, jolle talouden käänne luo edellytyksiä, mutta korkojen nousu ja heikko työllisyys pitävät riskitason korkeana. Kasvu nykyisestä liikevaihtotasosta tulee olemaan kuitenkin arviomme mukaan vaikeaa, ellei uudisasuntomarkkina käänny asteittaiselle nousutrendille lähivuosina.