Datakeskusrakentaminen on alkanut näkyä yhä selvemmin seuraamiemme rakentamisen klusteriin liittyvien yhtiöiden tilauskannoissa sekä luvuissa. Laskelmiemme mukaan datakeskushankkeet tuovat rakentamisen markkinalle erittäin tarpeellista lisäkysyntää, joka ei kuitenkaan riitä yksinään paikkaamaan asuntorakentamisen jättämää poikkeuksellisen syvää kuoppaa viime vuosina. Näkemyksemme mukaan volyymi valuu erityisen vahvasti suurimmille toimijoille, sillä hankkeiden kokoluokka kasvaa ja toimitusvarmuuden merkitys korostuu. Arvioimme yhtiöiden altistumista datakeskusinvestoinneille ennen kaikkea rakentamisen näkökulmasta, joskin tarkastelussa on mukana myös perinteisen rakennusalan ulkopuolisia yhtiöitä. Artikkelissa käyttämämme luvut sekä ennusteet perustuvat tämän hetken parhaimpaan tietoomme. Huomautamme kuitenkin, että markkina kehittyy tällä hetkellä nopeasti, mikä tekee esimerkiksi markkinan kokoluokan sekä kasvuvauhdin hahmottamisesta haastavaa.

Buumi luo mahdollisuuksia rakentajille, muttei ilman riskiä

Datakeskusten rakentamisen taustalla on meneillään oleva tekoälyn synnyttämä investointibuumi. Maailman suurimmat teknologiayhtiöt ovat moninkertaistaneet datakeskusinvestointinsa vain parissa vuodessa ja korottaneet investointiohjeistuksiaan kerta toisensa jälkeen, kun laskentakapasiteetista on muodostunut niille strateginen pullonkaula. Omaan tarpeeseen datakeskuksia rakentavien yhtiöiden (ml. hyperskaalajat) lisäksi datakeskuksia rakennuttavat datakeskusoperaattorit sekä kehitysyhtiöt. Valtaosa pääomista valuu palvelimiin ja muihin IT-laitteisiin, mutta rakentamiselle, talotekniikalle ja suunnittelulle jäävä siivu on absoluuttisesti niin suuri, että datakeskuksista on kasvanut yksi maailman rakennusmarkkinan voimakkaimmin kasvavista segmenteistä.

Datakeskusinvestoinnin jakautuminen (2026 hinnoilla)

Lähde: JLL, Mizuho Securities

Suomi on noussut buumissa suhteellisesti vahvaan asemaan puhtaan ja edullisen sähkön, viileän ilmaston ja vakaan toimintaympäristön ansiosta. Suomessa on tällä hetkellä käsityksemme mukaan noin 40 erikokoista toiminnassa olevaa datakeskusta. Elikeinoelämän keskusliiton (EK) dataikkuna-aineiston (30.6.2026) mukaan Suomessa on 14 datakeskushanketta, joissa rakentaminen on käynnistynyt. Investointipäätöksen on saanut 28 hanketta eli noin kaksinkertainen määrä käynnistyneisiin verrattuna. Suunnittelu- ja esiselvitysvaiheissa on yhteensä 86 hanketta. Koko putki on siten noin 130 hanketta, joista 66 % on vielä ilman investointipäätöstä. Silti jo pelkästään käynnistyneet ja investointipäätöksen saaneet hankkeet riittäisivät toteutuessaan noin kaksinkertaistamaan Suomen datakeskusten lukumäärän. Uudet keskukset ovat lisäksi kapasiteetiltaan huomattavasti nykyisiä toiminnassa olevia suurempia, joten kokonaiskapasiteetti kasvaa selvästi lukumäärää nopeammin. FDCA (Finnish Data Center Association) ennusti vuonna 2025 datakeskusten odotetun toimintakapasiteetin kasvavan yli 50 %:n vuosivauhtia vuoteen 2027, jonka jälkeen kasvu jatkuu vuoteen 2030 noin 20 %:n vuosivauhtia. Laskelmat on kuitenkin tehty pelkästään lopullisten investointipäätösten perusteella ja ennuste on noin vuoden vanha, joten toteuma voi olla myös huomattavasti ennustettua korkeampi, jos investointiympäristö säilyy positiivisena.

Merkittävään potentiaaliin liittyy myös riskejä. Keskeisin niistä on tekoälyinvestointien ennusteita vaisumpi toteuma, joka heijastuisi suoraan datakeskusrakentamiseen. Lisäksi kantaverkon pullonkaulat, lupaprosessit ja sähköverotuksen kiristyminen voivat lykätä aloituksia tai ohjata hankkeita muihin maihin. Mielestämme julkistettuun hankekantaan on muutenkin syytä suhtautua varauksella, sillä se sisältää runsaasti vasta suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita, eivätkä suunnitelmat siksi välttämättä konvertoidu käynnistyneiksi hankkeiksi odotetussa tahdissa.

Nykyisen investointitason kestävyyden lisäksi etenkin rakennusyhtiöiden näkökulmasta datakeskushankkeet ovat tyypillisesti korkeamman riskitason hankkeita. Datakeskushankkeiden kokojen kasvaessa myös rakentamisen urakkakoot kasvavat absoluuttisesti, minkä myötä yksittäisten datakeskusurakoiden eteneminen vaikuttaa potentiaalisesti yhtiöiden liikevaihto- ja tulostasoon merkittävästi. Riskejä liittyy myös hankkeiden sopimusmalleihin. Datakeskushankkeiden sopimusehdot tulevat tyypillisesti kansainvälisestä käytännöstä, jolloin vastuunjaon, viivästysseuraamusten ja vastuunrajoitusten osalta ehdot voivat poiketa olennaisesti YSE:n mukaisesta tasapainosta. Samalla hankkeiden aikataulut ovat poikkeuksellisen tiukkoja, sillä kapasiteetin käyttöönotto on tilaajalle kaupallisesti kriittistä. Näkemyksemme mukaan juuri tavanomaista kovempien viivästysseuraamusten ja kireiden aikataulujen yhdistelmä muodostaa rakennusyhtiöille hankkeiden keskeisimmän riskin, sillä myöhästymisen taloudelliset seuraamukset voivat olla huomattavia suhteessa urakan katteeseen.

Tiukempien ehtojen vastapainona useammat yhtiöt ovat kertoneet, että katepotentiaali on monia alhaisemman riskin urakkamuotoja korkeampi. Kuten aiemmin totesimme, datakeskusinvestoinnista valtaosa muodostuu muusta kuin rakentamisesta. Rakentaminen on kuitenkin kokonaisinvestoinnin onnistumisen kannalta kriittinen vaihe, minkä vuoksi näemme sen vahvistavan rakennusyhtiöiden hinnoitteluvoimaa ja täten tarjoavan korkeampaa katepotentiaalia. Lisäksi hankkeiden mittava ja edelleen kasvava koko asettaa vaatimuksia urakoitsijan resursseille, taseelle ja toimitusvarmuudelle, mikä rajaa uskoaksemme tarjoajien joukkoa ja pitää kilpailun maltillisempana kuin pienemmissä toimitilaurakoissa tai esimerkiksi asuntorakentamisessa.

Rakennusluvat eivät kerro koko totuutta potentiaalista

Tilastokeskuksen tilastossa datakeskukset kirjautuvat luokkaan Liikenteen rakennukset, mikä tekee luokasta hyödyllisen mittarin datakeskusrakentamisen etenemisen seuraamiseen. Kehitys on ollut etenkin viimeisen vuoden aikana päätä huimaavaa. Liikenteen rakennusten myönnetyt rakennusluvat ovat viimeisen 12 kuukauden aikana yli kaksinkertaistuneet edellisvuoteen nähden (kesäkuun tilanne, liukuva 12 kk:n summa, m³). Käänne parempaan käynnistyi jo loppuvuonna 2023, mutta varsinainen kiihtyminen ajoittui vuoteen 2025 ja erityisesti kuluvan vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon. Koska rakennusluvat edeltävät varsinaisia aloituksia tyypillisesti useilla kuukausilla, vahva lupakehitys ennakoi rakentamisen volyymien kasvua lähikvartaaleille. Toisaalta lupa- ja aloitustilastojen vertailu osoittaa myös, että aloitukset ovat aiemmin seuranneet lupakehitystä verrattain tiiviisti, kun taas nykyisessä datakeskussyklissä aloitukset ovat jääneet luvituksesta selvästi aiempaa enemmän jälkeen.

Liikenteen rakennusten osuus kaikista rakennusluvista, % (liukuva 12 kuukauden summa, m³)

Lähde: Tilastokeskus

Datakeskukset ovat nousseet myös rakentamisen sisällä merkittäväksi ajuriksi. Liikenteen rakennusten osuus rakentamisen luvista yhteensä pysytteli 5 %:n tasolla vuosina 2015–2023, mutta datakeskushankkeiden luvituksen myötä osuus on viime aikoina noussut jo noin neljännekseen. Muutos kuvaa hyvin sitä, kuinka nopeasti datakeskusinvestoinnit ovat kasvaneet suhteessa muuhun rakentamiseen.

Kehitys näkyy jo myös aloituksissa, mutta selvästi lupia vaimeampana. Liikenteen rakennusten osuus rakentamisen aloituksista pysytteli noin 5 %:n tasolla vuosina 2015–2023. Viimeisen 12 kuukauden aikana osuus on noussut keskimäärin noin 7 %:iin. Kesäkuussa osuus oli 9 % ja korkeimmillaan 10 % huhtikuussa. Osuus on siis noin kaksinkertaistunut. Ero lupiin on kuitenkin huomattava.

Liikenteen rakennusten osuus kaikista rakennusten aloituksista, % (liukuva 12 kuukauden summa, m³)

Lähde: Tilastokeskus

Näkemyksemme mukaan datakeskushankkeissa rakentamislupa haetaan poikkeuksellisen aikaisin suhteessa varsinaiseen rakentamispäätökseen, sillä lainvoimainen lupa on Fingridin asettama edellytys liittymissopimuksen käsittelylle. Emme siten odota lupakannan muuttuvan aloituksiksi läheskään täysimääräisesti, vaan pidämme todennäköisenä, että merkittävä osa luvitetuista hankkeista lykkääntyy tai jää kokonaan toteutumatta. Varsinainen rakentamispäätös tehdään tyypillisesti vasta, kun hankkeen kapasiteetti on saatu varattua asiakkaalle (operaattorivetoisissa hankkeissa). Koska luvitettuja hankkeita on enemmän kuin potentiaalisia asiakkaita ja operaattorit kilpailevat pitkälti samoista käyttäjistä, pidämme selvänä, että vain osa hankkeista käynnistyy.

Liikenteen rakennusten myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset (liukuva 12 kuukauden summa, milj. m³)

Lähde: Tilastokeskus

Suurimmat infra- ja talorakentajat ovat trendin merkittävimpiä hyötyjiä

Vaikka lupakehityksestä ei voi suoraan päätellä tulevien datakeskushankkeiden aloituksia, hankkeiden lukumäärä on Suomessa edelleen kasvussa, mikä tukee useiden seurantayhtiöidemme hankekantaa nyt ja tulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan datakeskusrakentamisesta hyötyvät näkemyksemme mukaan suhteellisesti eniten pörssin suurimmat talonrakentajat (YIT, SRV) sekä infrarakentajat (Kreate, YIT, GRK, NYAB). Lisäksi uskomme trendin vaikuttavan erityisen positiivisesti sähkö- ja tietoliikenneverkkojen palveluntuottaja Elteliin. Vaikka trendi näkemyksemme mukaan suosii nimenomaan suuremman kokoluokan rakennusyhtiöitä ja hankekoot rajaavat kilpailijajoukkoa, kilpailulta ei silti luonnollisesti vältytä. Datakeskushankkeissa kilpailukenttä ei rajaudu kotimaisiin toimijoihin, sillä urakoista kilpailevat myös datakeskusrakentamiseen erikoistuneet kansainväliset urakoitsijat, jotka ovat seuranneet hyperscale-asiakkaitaan Pohjoismaihin, sekä esimerkiksi Suomessa jo pitkään toimineet ruotsalaiset rakennusliikkeet.

Arvio datakeskuksen rakentamisen investoinnin jakautumisesta (pl. laitteet)

Lähde: Inderes

Jones Lang LaSallen (JLL) tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan datakeskuksen rakennuskustannukset vaihtelevat globaalisti 6-18 MUSD/MW välillä. Euroopassa kustannus on vakiintunut noin 10-14 MUSD/MW haarukkaan. Kapasiteetin vuosittainen kasvu on FDCA:n lopullisiin investointipäätöksiin nojaavien laskelmien mukaan vuosina 2026–2030 noin 100–200 MW. Näillä oletuksilla datakeskusrakentamisen markkinakoko asettuisi Suomessa noin 1–2,5 miljardiin euroon vuositasolla. Suomen rakentamisen markkina on viime vuosina ollut noin 35 miljardia euroa, josta toimitila- ja infrarakentaminen on ollut hieman alle puolet. Asuntorakentaminen on laskenut lähes 9 miljardin euron huippuvuosien tasolta noin 4 miljardiin euroon. Arviomme mukaan datakeskusrakentaminen paikkaa karkeasti yksinkertaistaen merkittävän osan siitä lovesta, jonka asuntorakentamisen lasku on viime vuosina jättänyt rakentamisen markkinaan, joskaan ei sitä läheskään kokonaan. Huomionarvoista on myös, että ennusteet perustuvat jo tehtyihin lopullisiin investointipäätöksiin. Lisäksi kapasiteetin kasvuennuste on noin vuoden takaa, jonka jälkeen markkina on säilynyt suotuisana ja uusia hankkeita on tullut investointiputkeen. Trendin säilyessä vahvana toteuma voi siten muodostua ennustehaarukkaa korkeammaksi etenkin seuraavien muutaman vuoden aikana.

Suomen rakennusmarkkinan arvon kehitys 2019–2024
Suhteutettuna arvioituun lähivuosien DC-markkinan rakentamisen arvoon

Lähde: Historiallinen kehitys RT, DC-markkinan koko JLL, Inderes

Kreatella on mittava historia datakeskusrakentamisessa ja yhtiö on ollut mukana jo ensimmäisessä investointiaallossa 2010-luvun alkupuolella. Yhtiö on toteuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 60 urakkaa eri datakeskushankkeille. Kreate rakentaa viimeisimmän osavuosikatsauksen perusteella nykyisellään seitsemää datakeskusta, joten sen markkinaosuus rakenteilla olevista hankkeista on varsin korkea. Kreate ei ole tiedottanut erikseen datakeskusrakentamisen tilauksista tai kertonut datakeskusrakentamisen osuutta liikevaihdosta. Yhtiön yksityissektorin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla voimakkaasti. Kehitys oli osin epäorgaanista (KFS konsolidointi, SRV Infra yritysosto), joskin uskomme orgaanista kasvua tukeneen erityisesti datakeskushankkeet. Kreaten työsuoritteet painottuvat datakeskushankkeissa varhaiseen vaiheeseen eli maarakentamiseen, pohjarakentamiseen ja tonttitekniikkaan. Uskomme yhtiön mittavien referenssien tuovan urakoita myös jatkossa, ja koska työsuoritteet ajoittuvat hankkeiden alkuun, Kreate hyötyy investointiaallon jatkumisesta esimerkiksi talonrakentajia aikaisemmin.

YIT rakentaa nykyisellään useita datakeskuksia usealle eri toimijalle ympäri Suomea. YIT:n tarjoama kattaa mm. datakeskushankkeen hankekehitysvaiheen, suunnittelunohjauksen, rakentamisen toteutuksen, talotekniikan asennukset ja testaukset sekä käyttöönoton. Julkistettuihin tietoihin perustuen yhtiö rakentaa hankkeita ainakin XTX Marketsilla Kajaanissa sekä Hypercolle ja atNorthille Kouvolassa. Rahamääräisesti altistus on laskelmiemme mukaan kotimaisen verrokkijoukon suurin. Julkistetuista urakka-arvoista Kajaanin ensimmäinen kohde oli noin 100 MEUR ja Myllykosken (atNorth) kokonaisurakka noin 300 MEUR, minkä lisäksi useamman kohteen arvo on jätetty julkistamatta. Euromääräisesti julkistamattomiin kuuluvat mm. Kajaanin toinen ja kolmas datakeskus XTX Marketsille sekä atNorthille rakennettava uusi datakeskus tiedotetun 300 MEUR:n urakan lisäksi. YIT nosti keväällä urakoivien segmenttiensä kasvutavoitteita nykyiselle strategiakaudelle. Yhtiö nosti Rakennus-segmentin kasvutavoitteen strategiakaudelle vähintään 4 %:n vuotuiseen kasvuun vuoden 2029 loppuun mennessä (aik. 2 %) ja Infra-segmentin tavoitteen vastaavasti vähintään 10 %:iin (aik. 5 %). Koska tavoitteiden pohjavuosi on 2024, Rakennukselta edellytetään vuoden 2025 toteumasta (649 MEUR) noin 8 %:n vuotuista kasvua eli noin 890 MEUR:n liikevaihtoa 2029, kun taas Infra ylitti vanhan tavoitetasonsa jo viime vuonna ja uusikin tavoite vaatii enää reilun 5 %:n vuosivauhdin. Tulkitsemme nostojen heijastelevan ennen kaikkea datakeskusvetoista kysyntää, jonka yhtiö näkee rakenteellisena eikä yksittäisten suururakoiden piikkinä. Näemme YIT:llä olevan hyvät edellytykset hyötyä datakeskusrakentamisesta tulevina vuosina, joskin konsernitason vaikutusta laimentaa asuntorakentamisen suuri painoarvo, erityisesti Asuminen CEE. Toisaalta sama liiketoimintarakenne pitää myös datakeskuksiin liittyvän riskikeskittymän maltillisena. YIT järjestää 24.9.2026 pääomamarkkinakatsauksen, jossa yhtiö avaa mm. datakeskusmarkkinan näkymiä sekä kasvun ajureita.

SRV rakentaa tietojemme mukaan tällä hetkellä kahta datakeskusta. SRV:n palvelutarjonta ulottuu tontin hankinnasta ja kaavoitus- ja lupaprosesseista suunnittelun ja hankintojen johtamiseen, rakentamiseen ja käyttöönottoon. Vaikka hankkeiden lukumäärä on pieni, on datakeskusrakentamisen merkitys kasvanut yhtiölle lyhyessä ajassa näkemyksemme mukaan erittäin merkittäväksi. Kajaanissa rakenteilla oleva LUMI AI Factory on SRV:lle noin 54 MEUR:n hanke, kun taas keväällä voitettu DayOnen urakka Lahdessa on arvoltaan noin 270 MEUR. Täten datakeskusrakentaminen muodostaa SRV:n tilauskannasta jo lähes kolmasosan. DayOnen urakassa rakentaminen käynnistyi toden teolla vasta kesäkuussa ja tuloutus kiihtyy syksyllä, joten urakka selittää valtaosan ennusteisiimme sisältyvästä toimitilarakentamisen loppuvuoden kasvusta ja tuloutuu valmistusasteen mukaisesti vuosien 2026 ja 2027 aikana. SRV:n suhteellinen potentiaali datakeskusrakentamisesta hyötyjänä on näkemyksemme mukaan seurantaryhmämme kärkipäätä. Etenkin Lahden urakan onnistuessa näemme yhtiöllä hyvät mahdollisuudet jatkaa alueen seuraavan vaiheen rakentamista. Lisäksi johdon mukaan yhtiöllä on tällä hetkellä meneillään neuvotteluja usean uuden hankkeen osalta. Ajoituksellisesti datakeskusten vetoapu osuu SRV:lle otolliseen hetkeen, kun Suomen asuntorakentamisen markkina pysyy pehmeänä, emmekä odota segmentistä merkittävää tukea volyymeihin lyhyellä aikavälillä.

GRK on käsityksemme mukaan datakeskusrakentamisessa verrattain tuore toimija, joka on vahvistanut segmenttiosaamistaan ja altistustaan mm. kesällä toteutuneella KSBR-yrityskaupalla. Yhtiö tiedotti aiemmin olevansa mukana toteuttamassa 66 MEUR:n arvoista datakeskusurakkaa teknologiayritykselle Suomessa. Johdon kanssa käymiemme keskusteluiden pohjalta arvioimme yhtiön olevan mukana useammankin datakeskuksen rakentamisessa, joskin oletamme muiden hankkeiden olevan tiedotettua hanketta pienempiä kokoluokaltaan. Kokonaisuudessaan uskomme datakeskusrakentamisen muodostavan GRK:n nykyisestä tilauskannasta jo suhteellisen merkittävän osan (Q2/26 tilauskanta 1,2 miljardia euroa). Kuten Kreatella, GRK:n työt liittyvät datakeskushankkeen varhaiseen vaiheeseen eli maarakentamiseen, pohjarakentamiseen ja tonttitekniikkaan. GRK:n vielä vaatimattomamman markkinaosuuden myötä näemme yhtiöllä potentiaalia kasvattaa altistustaan nykytasoilta. Lisäksi yhtiön vuonna 2025 perustama Power-liiketoiminta tarjoaa potentiaalia laajentaa roolia datakeskushankkeissa maarakentamisesta myös sähköliityntään.

Sitowise osallistuu datakeskushankkeiden suunnitteluun. Yhtiön tarjooma kattaa varhaisvaiheen selvitykset, kaavoituksen ja luvituksen, infra-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelun sekä EPCM-mallisen rakennuttamisen ja projektinjohdon asiakkaan edustajana. Ainoa julkistettu kohde on CSC:n LUMI AI Factory Kajaanissa, jossa Sitowise vastaa talotekniikkasuunnittelusta sopimuksella pääurakoitsija SRV:n kanssa. Sopimusarvoja ei julkisteta, mikä on suunnittelupuolella tavanomaista, mutta kokoluokan hahmottaa siitä, että SRV:n oma tavoitebudjetti hankkeessa on noin 54 MEUR ja Sitowisen osuus kattaa hankkeesta vain talotekniikan suunnittelun. Yhtiö on kuitenkin kertonut olevansa mukana useammassa hankkeessa LUMI AI Factoryn lisäksi ja nostanut datakeskusmarkkinan yhdeksi selkeäksi kasvusegmentikseen. Arviomme mukaan datakeskukset muodostavat toistaiseksi jokseenkin vaatimattoman, joskin kasvavan, osan tilauskannasta (Q2/26 tilauskanta 145 MEUR, +5 % v/v). Toisin kuin Kreatella ja GRK:lla, Sitowisen rooli ei rajaudu hankkeen alkupäähän, mutta suunnittelun osuus investoinnista on urakointia selvästi pienempi, joten volyymipotentiaali jää yksittäisestä hankkeesta maltilliseksi matalamman projektiriskin vastapainona.

Tekova voitti historiansa ensimmäisen sekä suurimman datakeskusurakan viime vuonna. Yhtiö rakensi pääosin viime vuoden aikana Nebiuksen datakeskuksen laajennuksen Mäntsälään. Urakan arvo oli sopimuksen kirjoituksen hetkellä noin 17 MEUR, mutta laajuus kasvoi hankkeen edetessä ja oli lopulta käsittääksemme yli 30 MEUR. Täten arvioimme sen muodostaneen erittäin merkittävän osan vuoden 2025 liikevaihdosta. Nykyisellään Tekova ei rakenna datakeskusurakoita. Uskomme Tekovan potentiaalia datakeskusrakentamisessa rajaavan yhtiön koko ja toisaalta datakeskushankkeiden kasvava kokoluokka. Näemme kuitenkin mahdollisena, että Tekova voisi myös jatkossa voittaa urakoita esimerkiksi pienemmissä datakeskushankkeissa tai Mäntsälän hanketta vastaavissa laajennusurakoissa.

LapWall on julkistanut kaksi kattoelementtitoimitusta YIT:n Kajaaniin rakennuttamiin datakeskuksiin, joista kummankaan euromäärää ei ole julkaistu. Ensimmäisestä kaupasta tiedotettiin elokuussa 2025 ja toisesta kesäkuussa 2026. Tilausten välissä LapWall tuotteisti tarjoaman lanseeraamalla datakeskusrakentamisen kattoelementtituotteen (LapWall Premium Roof), jolle on haettu myös ulkomaisten vakuuttajien edellyttämät hyväksynnät. Murtautuminen datakeskusten kattoratkaisuihin on mielestämme LapWallin hyvää operatiivista suorituskykyä alleviivaava referenssi, sillä käsityksemme mukaan puuelementtirakentaminen on ulkomaisille tilaajille varsin tuntematon rakennusratkaisu. Pidämme jatkotilauksia DC-segmentistä kattoelementtien osalta todennäköisinä, ja yhtiön uuden tuotantolinjan mahdollistama aiempaa suurempi seinäelementin koko mahdollistaisi myös seinäelementtien käytön DC-kohteissa. Datakeskustoimitusten vaativuuden myötä emme odota LapWallin toteuttavan useampaa datakeskuskohdetta rinnakkain, vaan käynnissä olevien toimitusten rajoittuvan lähtökohtaisesti 1-2 hankkeeseen. Näin ollen emme odota datakeskusrakentamisesta LapWallille lyhyellä aikavälillä tukijalkaa, vaikka hyväkatteista lisäkauppaa segmentistä on nähdäksemme saavutettavissa.

Consti ei ole käsityksemme mukaan toistaiseksi mukana datakeskushankkeissa. Emme kuitenkaan sulje Constin mahdollisuuksia tulevaisuudessa pois. Uskomme yhtiöllä olevan suurimmat mahdollisuudet konversiohankkeissa, joissa esimerkiksi vanha teollisuustila muutetaan datakeskuskäyttöön. Emme usko yhtiön lähtevän datakeskuksissa uudiskohteisiin. Tämä rajaa yhtiön mahdollisuuksia datakeskusrakentamisessa selvästi, sillä uskomme selvästi pääosan hankkeista toteutettavan uudisrakentamisena.

NYAB asemoituu datakeskusrakentamisessa esitöiden vaiheeseen eli tontti- ja maarakennustöihin sekä kohteen sähköverkkoon liittämiseen. Yhtiön ainoa nimetty datakeskushanke on helmikuussa Compute Nordic Finlandin kanssa solmittu sopimus Mikkelin datakeskuskampuksesta, joka kattaa tontti- ja infrastruktuurityöt, kaksi 100 MW:n datahallia, tukirakennukset, suurjänniteyhteydet ja sähköasematyöt. Hankkeen kokonaisarvo voi nousta noin 100 MEUR:oon, riippuen tilauksen lopullisesta laajuudesta.  Arviomme mukaan urakasta on kirjattuna yhtiön tilauskantaan tällä hetkellä noin 10 MEUR, joten datakeskusrakentaminen muodostaa vasta noin 2 % NYABin 502 MEUR:n tilauskannasta. Valtaosa hankkeen noin 100 MEUR:n kokonaisarvosta odottaa siten yhä vaiheittaisia tilauksia. Näkemyksemme mukaan NYABin potentiaali datakeskusrakentamisen näkökulmasta perustuu yhtiön relevanttiin ydinosaamiseen. Energiarakentaminen, maanrakennustyöt ja teollisuusrakentaminen kuuluvat kaikki NYABin ydinosaamiseen. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole käsityksemme mukaan pitkäaikaisia suhteita tilaajiin, eivätkä datakeskukset vielä kuulu niihin segmentteihin, jotka yhtiö nimeää kasvuajureikseen. Kokonaisuutena arvioimme, että vahvasti kasvava markkina ja siihen hyvin istuva ydinosaaminen tarjoavat myös NYABille merkittäviä mahdollisuuksia datakeskusrakentamisessa.

Eltel hoitaa datakeskushankkeiden valmisteleviin töihin kuuluvia sähkötöitä. Se yhdistää kohteen sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin, mutta ei hoida itse datakeskuksen rakennus- tai varustelutöitä. Eltel pyrkii kuitenkin laajentumaan myös itse datakeskuksen varusteluun, eli laitekaappien asennuksiin sekä asennetun laitteiston huoltoon ja kunnossapitoon. Voitettuja sopimuksia yhtiöllä on kohteiden sähköverkkoon liittämisestä avaimet käteen -periaatteella.  Kaikki nimetyt hankkeet sijaitsevat Suomessa, ja ne kattavat 110 kV:n sähköasemat sekä kaapeloinnit, jolla datakeskukset liitetään Fingridin kantaverkkoon. Nimettyihin hankkeisiin kuuluvat muun muassa Hyperco Lohjalla (~25 MEUR), DayOne Lahdessa (38 MEUR) ja FCDC Karjaalla (20 MEUR), jotka kaikki kestävät vuoden 2027 loppuun saakka. Julkaistujen tilausten perusteella uskomme datakeskusliitännäisten hankkeiden muodostavan nykyisellään noin 10 % yhtiön tilauskannasta (576 MEUR Q2/26). Eltel perusti Suomeen vuonna 2025 datakeskuksiin erikoistuneen yksikön ja voitti ensimmäisen hankkeensa Norjassa. Tanska ja Ruotsi nähdään mahdollisuuksina, mutta niissä ei ole vielä juurikaan tilauskantaa. Myös Suomessa julkaistut hankkeet muodostavat vain maltillisen osuuden yhtiön tilauskannasta. Eltelin potentiaali nojaa asiakaskuntaan, joka on jo selvästi julkistettuja hankkeita laajempi, sillä yhtiö nimeää toistakymmentä datakeskusasiakasta kiinteistökehittäjistä ja operaattoreista datakeskuksiin erikoistuneisiin urakoitsijoihin. Näkemyksemme mukaan tämä parantaa todennäköisyyttä tilausvirran jatkumiselle. Pidämme huomionarvoisena myös pyrkimystä päästä konesalien sisälle, sillä tekoälykapasiteetin kohdalla työ olisi luonteeltaan toistuvaa GPU:iden noin 3-4 vuoden käyttöiän vuoksi. Toistaiseksi kyse on kuitenkin vasta tavoitteesta. Toteutuessaan se tekisi datakeskuksista Eltelille selvästi kiinnostavamman liiketoiminnan kuin pelkkä sähköverkkoon liittäminen.