UPM: Yhtiö aloittaa strategisen arvioinnin pienimpään yksiköönsä Plywoodiin liittyen

Ensi vuoden aikana valmistuva arviointi voi johtaa liiketoiminnan myyntiin, jakautumiseen tai pörssilistaukseen. Mielestämme suunnitelma ei ollut huomattava yllätys UPM:n tietoisesti rakentama rakenne sekä metsäsektorin pitkittyneen huonon suhdanteen rajoittamat arvonluontimahdollisuudet huomioiden. Plywoodiin kohdistuvan järjestelyn vaikutus UPM:n osakkeen kokonaiskuvan kannalta on pieni kaikissa skenaarioissa. Sijoittajien kannalta kiinnostavampaa on mielestämme se, että sama työkalu tai edes sen vilauttelu voisi toimia esimerkiksi Energyssä tai Adhesive Materialsissa (entinen Raflatac) mahdollisesti piilevän arvon vapauttamiseen.   

Vaihtoehtoina myynti, jakautuminen tai listautuminen

UPM:n hallitus on päättänyt käynnistää UPM Plywood -liiketoiminta-aluetta koskevan strategisen arvioinnin. Yhtiön mukaan tavoitteena on arvioida vaihtoehtoja vaneriliiketoiminnan pitkän aikavälin arvonluonnin maksimoimiseksi. Arvioinnin kohteena on useita vaihtoehtoja, kuten liiketoiminnan myynti, osittaisjakautuminen tai pörssilistautuminen. Arvioinnin odotetaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä.

UPM Plywood -liiketoiminnan liikevaihto oli 430 MEUR vuonna 2024, ja se työllistää noin 1 600 henkilöä. Liiketoiminta-alueen osuus UPM-konsernin edellisen 12 kuukauden (Q2:n lopusta lukien) liikevaihdosta oli noin 4 % ja oikaistusta liikevoitosta noin 2 %. Q2:n lopun UPM:n sijoitetusta pääomasta 2 % kohdistui Plywoodiin.

Rakennejärjestelysuunnitelma ei ollut jättiyllätys

UPM on järjestellyt kuusi eri liiketoimintaansa itsenäisiksi yksiköiksi, joista ainakin osa on tarvittaessa irrotettavissa kokonaisuudesta kohtuullisen sujuvasti. Kehittyneiden materiaalien liiketoimintaan kuuluva Plywood on pienin konsernin liiketoiminnoista eikä se arviomme mukaan ole ollut keskeisin osa etenkin biomateriaaleihin- ja kemikaaleihin keskittynyttä kasvustrategiaa. Lisäksi metsäsektorin pitkittynyt heikko suhdanne ja osittain rakenteellisesti muuttunut markkinatilanne (ml. esim. puumarkkinan kiristyminen) on vaikeuttanut eri liiketoimintojen arvonluontia kannattavan kasvun kautta, mikä on luultavasti ajanut hallituksen ja johdon pohtimaan rakennejärjestelyjä arvonluontityökaluna. Siten Plywoodiin kohdistuvan selvityksen aloittaminen ei ollut mielestämme huomattavan suuri yllätys.

Plywood ei välttämättä ole ainoa osa, jonka UPM:stä voisi irrottaa

Plywoodin pienen koon takia suunnitelma on mielestämme vähäriskinen UPM:n näkökulmasta, mutta samalla UPM:n osakkeeseen jää toki rajalliseksi kaikissa skenaarioissa. Näin ollen suunnitelmalla ei ole välitöntä vaikutusta näkemykseemme UPM:n osakkeesta emmekä usko pelkästään tämän suunnitelman ajavan osakkeen ensisijaista hinnoittelumekanismia lyhyen ajan tuloskertoimista kohti osien summaa. Sijoittajaperspektiivistä mielenkiintoisempaa mielestämme on se, että UPM ylipäänsä kaivoi yksittäisen liiketoiminnan myynnin tai listaamisen suunnittelun käyttöön työkalupakistaan. Plywoodin mahdollisen järjestelyn onnistuessa emme pitäisi poissuljettuna, että UPM harkitsisi jollain aikajänteellä samaa arvonpurkumekanismia myös muille liiketoiminnoilleen. Mielestämme esimerkiksi Energy- ja Adhesive Materials voisivat sekä sisältää piilevää arvoa että olla irrotettavissa UPM:stä. Näihin suurempiin ja arvokkaampiin liiketoimintoihin kohdistuvat liikkeet tai edes niihin liittyvät huhut olisivat myös osakkeen kannalta merkityksellisempiä, ja ne voisivat vaikuttaa osakkeen pääasialliseen hinnoittelumekanismiin. Arviomme mukaan UPM:n osien summassa voi olla arvoa suhteessa yhtiön tämänhetkiseen arvostukseen, joka kärsii sinänsä perustellusti yhtiön useiden liiketoimintojen heikosta tulossyklistä.

Emme usko UPM:n suunnitelmien vaikuttavan suoraan Koskisen kilpailutilanteeseen koivuvanerisegmentissä

UPM:n Plywood on Koskisen kilpailija tietyissä Euroopan koivuvanerimarkkinan segmenteissä. Emme kuitenkaan usko Plywoodin mahdollisen myynnin tai listaamisen muuttavan nopeasti tai radikaalisti kilpailuasetelmia Euroopan koivuvanerimarkkinalla.

Mielestämme UPM Plywood sopisi myös osaksi Koskista, sillä se laajentaisi Koskisen vanerisegmentin tuoteportfoliota havuvaneriin ja LNG-toimituksiin sekä vahvistaisi markkina-asemaa muissa koivuvanerisegmenteissä. Lisäksi synergioita voisi olla myös ainakin puunhankinnassa Suomessa. Käytännössä pidämme kuitenkin yhtiöiden välistä järjestelyä epätodennäköisenä, sillä Koskisella on tuskin kykyä haukata yritysarvoltaan todennäköisesti itseänsä suurempaa UPM Plywoodia.