USA:n verouudistuksen vaikutukset suomalaisiin teollisuusyhtiöihin vaihtelevat

USA:n verouudistus sai viimeisen sinettinsä viime perjantaina, kun presidentti Trump allekirjoitti uudet verolait. Verouudistusta pidetään kädenojennuksena amerikkalaisyrityksille, joiden liittovaltion verokanta laskee selvästi verovuodesta 2018 alkaen (35 %:sta 21 %:iin). Monimutkaisen verolainsäädännön ja erilaisten vähennysten vuoksi efektiivinen veroaste on suurimmalla osalla yrityksistä kuitenkin jotakin muuta kuin perusprosentti. Markkinakommenttien perusteella laskut ns. efektiiviseen veroasteeseen olisivat keskimäärin noin viiden prosentin luokkaa esimerkiksi S&P 500-indeksin yhtiöillä, ja niiden osalta efektiivinen veroaste laskisi 25 %:sta 20 %:iin.

Luonnollisesti meitä kiinnostavat verouudistuksen vaikutukset suomalaisyhtiöihin. Kokonaisuudessaan veroasteen laskua pidetään yhtiöissä lähtökohtaisesti positiivisena asiana, mutta yhtiöt haluavat kiinnittää huomiota kokonaisuuteen eli siihen, missä määrin vähennysoikeuksiin tulee muutoksia. Tämän osalta on epävarmuutta ilmassa, eikä verosuunnittelu nouse myöskään keskeiseksi osaksi liiketoiminnan operatiivisissa päätöksissä ulkomailla. Katsaus onkin tehty lähinnä pitkää aikaväliä silmällä pitäen, sillä lyhyellä aikavälillä verouudistuksen vaikutukset voivat olla vaikeasti ennustettavia. Ongelmalliseksi asian laajemman analysoinnin tekee se, että yritykset ovat varovaisia verokommenteissaan ulkomaan toimintojen osalta ja verouudistuksen kaikki yksityiskohdat ovat vielä läpi käymättä suuria suuntaviivoja lukuun ottamatta.

Suomalaisten teollisuusyritysten osalta merkittävät verouudistuksesta hyötyjät ovat harvassa, sillä yhtiöitä, jotka tekevät merkittävää liikevaihtoa amerikkalaisten tytäryhtiöiden kautta, on vähän. USA:han vieviä yhtiöitä on sen sijaan enemmän, mutta niiden osalta suoraa hyötyä verouudistuksesta ei ole. Joskin joitain epäsuoria positiivisia vaikutuksia voi tulla kysynnän lisäyksen kautta, sillä verouudistuksen uskotaan vahvistavan entisestään talousympäristöä. Tarkastelussamme ovat yhtiöt, joiden liikevaihdosta vähintään 15 % tulee USA:sta.

Liikevaihto USA:sta yli 25 %

Suominen

Suomisen liikevaihdosta noin 50 % tuli viime vuonna USA:sta, jossa yhtiöllä on useampia tuotantolaitoksia ja tytäryhtiöitä. Lisäksi USA:n suhteellinen osuus Suomisen liikevaihdosta tulee lähivuosina kasvamaan, kun nyt ylösajovaiheessa oleva Bethunen uusi tuotantolinja nousee lentokorkeuteensa. Suomiselle USA:n liiketoiminta on arviomme mukaan ollut keskimääräistä kannattavampaa ja yhtiön normalisoitu veroaste on arviomme mukaan 30-35 %:n tasolla (viime vuosien keskimääräinen efektiivinen veroaste vielä korkeampi). Arviomme mukaan verouudistus tulee laskemaan Suomisen normalisoitua veroastetta suhteellisen suoraviivaisesti (ts. vähennysten muutokset eivät laimenna liittovaltion veroasteen laskua) kohti karkeasti 25 %:n tasoa pitkällä aikavälillä. Näin ollen verouudistuksella on huomattava, karkeasti 10-15 %:n positiivinen vaikutus Suomisen osakekohtaisen tuloksen ennusteisiin ja siten Suominen on todennäköisesti pörssiyhtiöidemme suurimpia uudistuksesta hyötyjiä.

Huhtamäki

Huhtamäen liikevaihdosta noin kolmannes tulee USA:sta ja myös liikevoitto-osuus on arviomme mukaan samalla tasolla. Yhtiön efektiivinen veroaste on kuitenkin erinäisistä syistä ollut viime vuosina matala (ml. vanhojen tappioiden hyödyntäminen ja verovapaat tuotot), joten konsernilukuihin USA:n aikaisempi korkea yritysveroaste ei ole vaikuttanut toistaiseksi huomattavan negatiivisesti. Näin ollen emme usko uudistuksen painavan Huhtamäen veroastetta olennaisesti alaspäin nykytasoilta. Sen sijaan yhtiön veroasteeseen kohdistunut nousupaine voi olla uudistuksen myötä jossain määrin aiempaa rajallisempi ja Huhtamäki voi siten hyötyä uudistuksesta. Tarkkaa arviota asiasta on kuitenkin haastava tehdä tässä vaiheessa, sillä yhtiön USA:n tytäryhtiön numeroista ei ole saatavilla tietoja.

Konecranes

USA vastaa noin yhdestä kolmanneksesta nykymuotoisen, MHPS-akvisition jälkeisen Konecranesin liikevaihdosta. Konsernilla on lukuisia tytäryhtiöitä USA:ssa ja yhtiön indikaation mukaan uusi verolainsäädäntö tulisi koskemaan noin 25 %:a konsernin liikevaihdosta. Tähän asti Konecranes on maksanut USA:ssa 35 %:n liittovaltioveroa lisättynä mahdollisilla osavaltioveroilla. Teoriassa liittovaltioveron laskeminen 21 %:iin olisi siis hyvinkin merkittävä kevennys (n. -3 %-yks.) Konecranesin konserniveroasteeseen, mutta tiedon puute vähennysmahdollisuuksien muuttumisesta estää suorat johtopäätökset. Konecranes ei myöskään perinteisesti kommentoi veroasioita valtiotasolla. Yhtiöstä kuitenkin kerrottiin, että operatiivisiin päätöksiin vaikuttavat pääasiassa liiketoiminnalliset tekijät, ei verotus.

Liikevaihto USA:sta 15-25 %

Valmet

Valmetin liikevaihdosta reilut 20 % tuli viime vuonna Pohjois-Amerikasta mutta projektiliiketoiminnalle tyypillisesti osuus voi vaihdetta vuosittain huomattavasti. USA oli myös viime vuonna Valmetin suurin yksittäinen markkina, vaikka Pohjois-Amerikan liikevaihdossa myös Kanadalla on todennäköisesti huomattava osuus. Lisäksi osa Valmetin USA:n liikevaihdosta voi tulla viennistä. Viime vuosina Valmetin efektiivinen veroaste on ollut korkeahkolla noin 30 %:n tasolla. Liiketoiminnan USA-paino huomioiden Valmetin efektiivinen verorasitus voi näkemyksemme mukaan laskea lievästi, mutta merkittävää vipua yhtiön osakekohtaiselle tulokselle verouudistus ei tuo.

Ahlstrom-Munksjö

Ahlstrom-Munksjön likevaihdosta noin 15 % tuli vuonna 2016 USA:sta ja yhtiöllä on Yhdysvalloissa myös omaa tuotantoa. Yhtiön efektiivinen veroaste on ollut viime vuosina korkeahkolla noin 30 %:n tasolla ja verohuojennukset laskevat sitä arviomme mukaan lievästi. Yhtiön maamixissä on USA:n lisäksi myös muita korkean veroasteen maita (ml. Brasilia, Ranska ja Saksa), joten arviomme mukaan dramaattista laskua veroasteeseen ja vastaavasti huomattavaa EPS-tukea ei kuitenkaan yhtiölle ole uudistuksen johdosta luvassa.

Cargotec

USA vastasi viime vuonna noin 22 %:sta Cargotecin liikevaihtoa, mutta arviomme mukaan tästä vain reilu puolet (12 % konserniliikevaihdosta) syntyi paikallisten tytäryhtiöiden kautta. Cargotecilla ei nähdä verouudistuksesta yhtiölle merkittäviä suoria verohyötyjä, sillä yhdysvaltalaisten tytäryhtiöiden verokannan lasku voi kompensoitua negatiivisilla vaikutuksilla, kuten korkojen verovähennysoikeuden pienenemisellä. Veromuutoksesta ei siten ole tulossa ensi vuoden tulosajuria. Toisaalta uudistus voi mahdollisesti kannustaa yhtiön paikallisia asiakkaita investoimaan enemmän ja sitä kautta luoda kysyntää, mutta tämä jää toistaiseksi nähtäväksi.

KONE

KONEen liikevaihdosta noin 15 % tuli viime vuonna USA:sta ja arviomme mukaan tästä vajaa puolet (7 % konsernin liikevaihdosta) tuli paikallisten tytäryhtiöiden kautta. KONEessa verokannan laskua pidetään positiivisena asiana, mutta muut verouudistusesityksiin sisältyneet uudistukset eliminoivat positiivisia vaikutuksia, minkä vuoksi yhtiön on vaikea arvioida lopullisia vaikutuksia.

Metso

Metson liikevaihdosta 20 % tuli viime vuonna USA:sta, mikä arviomme mukaan vastaa myös paikallisten tytäryhtiöiden liikevaihto-osuutta. Metson mukaan puhdas veroalennuksen vaikutus konsernin veroasteeseen olisi noin 1-2 %-yksikköä. Tämä ei kuitenkaan vielä huomioi mahdollisista base erosion -säännöistä johtuvaa kahdenkertaista verotusta. Muutoksen seurauksena myös Metson laskennallinen verosaaminen alenee vuonna 2017. Alustavan analyysinsä perusteella Metso tulee raportoimaan Q4’17-raportissaan noin 10 MEUR alemman laskennallisen verosaamisen, ja tuloslaskelmassa vastaavan laskennallisen verokulun. Kokonaisuutena Metso lisäksi painottaa, ettei uudistus johda operatiivisiin muutoksiin USA:n toiminnoissa, sillä verotus ei koskaan yksinään ole päätöskriteeri, vaan liiketoiminnan tarpeisiin vaikuttaa paljon laajempi joukko asioita.