YIT järjesti tiistaina hiljaista kautta edeltävän puhelunsa. Puhelussa käytiin läpi kvartaalin aikana tiedotettuja asioita sekä markkinatilannetta, ja yhtiön viestit olivat pitkälti linjassa viime viikon pääomamarkkinakatsauksen kanssa, jossa YIT kaksinkertaisti strategiakauden kasvutavoitteensa datakeskusmarkkinan vetämänä. Yhtiö perusteli Asuminen CEE -segmentin Q3-aloituksia, jotka jäivät selvästi odotuksistamme, hankkeiden ajoituksella eikä nähnyt muutosta alueen markkinatilanteessa tai kasvumahdollisuuksissa. Suomen asuntomarkkinan elpymisen varaan yhtiö ei sen sijaan laske nykyisellä strategiakaudellaan. YIT kuitenkin lanseerasi kvartaalin aikana uusia asumisen konsepteja sekä käynnisti yksittäisiä hankkeita myös Suomessa. Puhelun anti ei aiheuta muutoksia pääomamarkkinakatsauksen jälkeen päivitettyihin ennusteisiimme, joita tarkastelemme seuraavan kerran viimeistään tuloksen yhteydessä. YIT julkaisee kolmannen kvartaalin osavuosikatsauksensa perjantaina 30.10.

Asuminen CEE:ssä aloitustahti hidastui Q3:lla

Asuminen Suomi -segmentti oli toisella kvartaalilla edelleen tappiollinen (oik. liikevoitto -6 MEUR), eikä yhtiö aloittanut kvartaalilla lainkaan kuluttajakohteita. Kolmannella kvartaalilla YIT käynnisti kaksi pientä omaperusteista kohdetta, Joensuuhun 25 asunnon Sahan Pihan (noin 7 MEUR, Olo-konseptin kohde) ja Lauttasaareen 18 asunnon Heikkaan (noin 15 MEUR, Formia-konseptin kohde). Yhtiön mukaan molemmat kohteet on otettu markkinalla hyvin vastaan, ja omaperusteisia kohteita käynnistetään jatkossakin kysynnän mukaan. Lisäksi yhtiö sopi heinäkuussa Vaasan opiskelija-asuntosäätiön kanssa 207 opiskelija-asunnon urakasta (15 MEUR). Aloitukset ovat siten edelleen maltillisia ja painottuvat urakointiin sekä kuluttajakohteisiin. Rakenteilla oleva sijoittajatuotanto oli toisen kvartaalin lopussa historiallisen matalalla 105 asunnon tasolla. Sijoittajamarkkinasta yhtiö näkee varhaisia myönteisiä merkkejä, sillä tyhjien vuokra-asuntojen määrä on laskussa ja vuokrasalkkujen käyttöasteet nousussa samalla, kun uutta tuotantoa valmistuu hyvin vähän. Sijoittajien laskelmien vaatimaa selvää vuokratason nousua ei kuitenkaan ole vielä nähty, joten odotamme sijoittajatuotannon pysyvän erittäin matalana.

Lähi-idän konfliktin ruokkima inflaatio sai EKP:n nostamaan korkoja kesäkuussa sekä syyskuussa, ja 12 kuukauden euribor on noussut selvästi yli 3 %:n tasolle. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) tilastoissa käytettyjen asuntojen kauppamäärä oli elokuun lukemana matalin sitten vuoden 2003. RT julkaisee syksyn suhdannekatsauksensa 7.10., emmekä odota sen tuovan olennaista muutosta kevään ennusteeseen, jossa asuntoaloitusten odotettiin jäävän tänä vuonna noin 15 000 asuntoon. YIT ei pääomamarkkinakatsauksessaan asettanut Asuminen Suomi -segmentille odotuksia liikevaihdon kasvun osalta kuluvalla strategiakaudella vaan näkee sen positiivisena optiona materialisoituessaan. Laskimme aiemmassa päivityksessä ennusteitamme segmentin osalta tuleville vuosille ja odotamme nyt merkittävämpää tukea yhtiön tulokselle vasta vuodesta 2029 eteenpäin.

Asuminen CEE -segmentti oli toisella kvartaalilla tuloskasvun selvä veturi (oik. liikevoitto 14 MEUR). Kysyntä on yhtiön mukaan pysynyt hyvällä tasolla, eikä korkojen nousun tai geopolitiikan vaikutuksia nostettu esiin kysyntään vaikuttavina tekijöinä. Aloitustahti kuitenkin hidastui kvartaalilla selvästi, sillä heinä-syyskuussa käynnistettiin vain kolme Baltian kohdetta eli 148 asuntoa (noin 23 MEUR), kun toisella kvartaalilla aloituksia oli 783. Yhtiö perusteli puhelussa pudotusta aloitusmäärissä hankkeiden ajoituksella. Lisäksi kolmas vuosineljännes on tyypillisesti hieman hiljaisempi aloitusten osalta. Viimeisen 12 kuukauden aloitukset asettuvat Asuminen CEE:ssä 1 576 asuntoon, kun vertailukaudella vastaava luku oli 2 556 kappaletta (-38 % v/v). Mielenkiintomme kiinnittyykin aloituksiin lyhyellä aikavälillä, sillä neljännellä kvartaalilla valmistuu noin 1 050 asuntoa, jolloin rakenteilla oleva kanta supistuu ilman selvästi vilkkaampia aloituksia. Yhtiö kertoi jatkavansa aloituksia loppuvuoden aikana markkinan pysyessä suotuisana, jota segmentin vähintään 15 %:n kasvutavoite edellyttääkin.

Datakeskusrakentaminen nosti kasvutavoitteet urakoinnissa uusiksi

Urakoivien segmenttien tilausvirta oli kolmannella kvartaalilla käsityksemme mukaan erittäin vahva. Heinäkuussa YIT sopi atNorthin kanssa noin 300 MEUR:n datakeskusurakasta Kouvolaan, ja hanke valmistuu jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Tasaisella tuloutuksella urakka vastaa karkeasti 50 MEUR:n kvartaaliliikevaihtoa, joten odotamme sen näkyvän selvästi jo loppuvuoden luvuissa. Elokuussa yhteistyö laajeni toisella datakeskusrakennuksella samalle kampukselle, ja perjantaina YIT sopi XTX Marketsin kolmannen Kajaanin datakeskuksen sisävalmistus- ja talotekniikkatöistä kesäkuussa allekirjoitetun runko- ja kuorivaiheen jatkoksi. Datakeskusten ohella kvartaalilla sovittiin Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen toteutusvaiheesta (94 MEUR), Oulun henkilöratapihaurakasta (noin 30 MEUR) sekä Liettuaan nousevasta panssarivaunujen tuotantolaitoksesta (noin 30 MEUR) ja Light Conversionin laserteknologiatehtaasta. Yhtiön mukaan urakoinnin markkinatilanne ei ole muuttunut toisesta kvartaalista, ja myönteinen aktiviteetti on datakeskusten ohella laajempaa sekä Suomessa että Baltiassa.

Vahvan kysyntänäkymän myötä etenkin datakeskusrakentamisessa YIT nosti viime viikon torstaina strategiakauden kasvutavoitteitaan toistamiseen. Konsernin liikevaihdon kasvutavoite kaksinkertaistettiin vähintään 10 %:n vuotuiseen kasvuun (aik. 5 %) pohjavuodesta 2024, Rakennus-segmentin tavoite nousi vähintään 6 %:iin (aik. 4 %) ja Infra-segmentin vähintään 15 %:iin (aik. 10 %). Vaikka liikevaihdon kasvunäkymä vahvistuu entisestään, YIT:n muut taloudelliset tavoitteet säilyivät ennallaan. Yhtiö tavoittelee edelleen vähintään 7 %:n oikaistua liikevoittoprosenttia ja vähintään 15 %:n sitoutuneen pääoman tuottoa vuoden 2029 loppuun mennessä. Arviomme mukaan kannattavuustavoitetta ei muutettu kahdesta syystä. Pidimme kannattavuustavoitetta jo alun perin kasvutavoitetta selvästi haastavampana, kun huomioidaan yhtiön historiallinen kannattavuustaso ja alalla tyypillisesti nähdyt marginaalit. Lisäksi yhtiö ei omissa odotuksissaan oleta Asuminen Suomi -segmentin elpyvän nykyiseltä heikolta tasoltaan strategiakauden aikana, jolloin tyypillisesti korkeakatteisen asuntotuotannon tuki kannattavuudelle jää puuttumaan.

YIT arvioi viime viikon pääomamarkkinapäivityksessä datakeskusten rakennusinvestointien Suomessa olevan yhteensä noin 13–15 miljardia euroa vuosina 2026–2029. Vuositasolle jaettuna tämä vastaa noin 3,5 miljardia euroa, mikä on noin kaksinkertainen lukema aiempaan omaan arvioomme (1-2,5 miljardia euroa) nähden. Kommentoimme datakeskusrakentamisesta muodostuvaa kysyntää tarkemmin aiemmassa yhtiöpäivityksessä sekä artikkelissa. Puhelussa datakeskusinvestointien ajoituksen osalta yhtiö korosti, ettei markkinan kasvu ole painottunut strategiakauden loppuun, vaan kasvun odotetaan ottavan merkittävän askeleen jo ensi vuonna, mikä on linjassa ennusteidemme sekä aiemman käsityksemme kanssa.