Dollarin kiilto himmenee, mutta haastajia vaikea löytää

Euro tippui elokuussa alle pariteetin dollaria vastaan, mutta otti loppuvuonna kirin ja on siitä vahvistunut selvästi nykyisen 1,08 dollarin tuntumaan. EUR/USD-kurssi on noussut viimeisen 6 kuukauden aikana 6,7 % ja viimeisen 3 kuukauden aikana 10 %. Q4:llä euro oli vielä yli 10 % miinuksella dollaria vastaan vuodentakaiseen verrattuna, mutta esimerkiksi Ruotsin kruunua vastaan yhteisvaluutta oli yli 7 % plussalla (ks. kuvio alla). Euron pienen ylämäen odotetaan jatkuvan, sillä esimerkiksi Refinitivin ja Bloombergin konsensusennusteet odottavat euron olevan 1,10 dollarissa joulukuussa.

Koronakriisi vahvisti dollarin asemaa maailman päävaluuttana, vaikkakin dollari-indeksi on viime vuoden huipuilta laskenut. Dollari kasvatti reserviasemaansa jo toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, jolloin yhteenlasketut dollarireservit syrjäyttivät kullan. Q3'22:n lopussa maailman reserveistä dollareiden osuus oli 55,5 %, euron 18,2 %, jenin 5,7 %, punnan 4,3 % ja juanin 2,6 % (lähde: IMF).

Dollarin reservivaluuttaosuus on tasaisesti laskenut, mutta vaihtoehtojen puute pitää etumatkan muihin valuutoihin suurena. Toiseksi suurin reservivaluutta euro ei ole kasvattanut osuuttaan, ja euroalueellakin on omat valuvikansa rajoittamassa euron mahdollisuuksia. Kiinan juanissa taas on paljonkin potentiaalia, mutta reservivaluutan statusta on vaikea kasvattaa ilman vapaita pääomaliikkeitä, joiden osalta maan hallinnolla on vielä tekemistä.

Lähde: Bloomberg

Dollarin asema vahva, mutta toisaalta haavoittuva

Dollarin nousu ja uho on nähty, mutta tuhoakin on povattu pitkään. Erinomaisen esityksen dollarin asemasta antoi jo pari vuotta sitten Ray Dalio. Hänen mukaansa dollarin asema on reservivaluuttastatuksen johdosta vahva, mutta toisaalta hyvin haavoittuva. Dollarin pelastajana on nimenomaan sen kysyntä: koska dollareita käytetään laajasti reservi- ja maksuvaluuttana, sitä ei kyseenalaisteta – ei nytkään, kun USA velkaantuu ennennäkemätöntä tahtia. Tämä johtuu siitä, että 1) USA:n velka on dollareissa, ei muussa valuutassa ja 2) USA:n keskuspankilla on yksinoikeus painaa lisää dollareita maailmalle ja ostaa velkaa. USA:lla riittää siis muskeleita niin kauan, kuin se voi printata ”maailmanrahaa” ilman vaihtoehtoja ja niin kauan kuin muu maailma dollareita käyttää.

Dalio kuitenkin muistuttaa, että samaan aikaan USA on hyvin haavoittuvainen talous. Se on vuosikymmenten saatossa menettänyt osuuttaan maailman BKT:sta ja tulee menettämään sitä ennusteiden mukaan lisää. USA:n kauppatase on ollut jo vuosia rajusti alijäämäinen, ja tämän kattaakseen maa velkaantuu ulkomaille. Yksi tapa havainnollistaa velkaantumisen vastakohtana olevia säästöjä on tarkkailla ulkomaisen valuutan reservejä. Näitä USA:lla ei juurikaan ole, kun taas Kiina on kasvattanut reservejään kovalla vauhdilla viimeisen vuosikymmenen ajan. Reserveistä ei siis ole mihin nojata, jos dollarin asema horjuu.

Luottamus kaikki kaikessa

Kuuma kysymys kuuluukin, horjuuko dollarin asema ja jos, niin milloin. Dalio kuvasi valuuttojen ja talouksien kulkua suurena syklinä. Tiivistettynä se alkaa sodanjälkeisenä uutena maailmanjärjestyksenä, jota leimaa 1) ensin korkea tuottavuus, velkojen tehokas kohdentaminen, yhteiskunnan vaurastuminen mutta samalla eriarvoisuuden lisääntyminen, joka johtaa 2) ylikulutukseen, spekulaatioon ja ylivelkaantumiseen sekä maksujen laiminlyönteihin, joka johtaa 3) keskuspankkien korkojen laskuun ja lisävelkaan, joka johtaa 4) talouden ongelmiin ja eriarvoistumisen tuomiin yhteiskunnallisiin konflikteihin, joka johtaa 5) rahan printtaamiseen, velkojen uudelleenjärjestelyyn ja hyvinvoinnin uudelleenjakautumiseen verotuksen kautta, joka lopulta johtaa taloudellisiin ja poliittisiin haavoittuvuuksiin, jotka päätyvät uuden maailmanjärjestyksen luoviin konflikteihin. Dalion mukaan USA on jo tämän syklin ehtoopuolella. Hän kuitenkin muistuttaa, että syklit ovat todella pitkiä ja USA on todistanut 244-vuotisen historiansa aikana olevansa yksi talouden kestävistä supervalloista. Dollaripinkan päällä istujilla ei liene syytä huoleen niin kauan kuin luottamus USA:n taloutta ja rahajärjestelmää kohtaan pysyy horjumattomana ja vaihtoehdot puuttuvat.

Lähteenä tekstissä on käytetty Ray Dalion kirjaa The Changing World Order.