Ei vielä tarpeeksi – keskuspankkiirit patistelevat lisäelvytykseen

“It's not enough
It's not enough
Whatever I give
It's never enough”

The Whon It’s Not Enough -kappale on sanojensa perusteella hyvin ajankohtainen. Vilkaistessa aamuvarhaisella Bloombergin etusivun talousuutisvirtaa on selvää, että tarpeeksi ei ole tehty eikä annettu.

Kaksi Euroopan keskuspankin johtohahmoa vihjasi vahvasti lisäelvytyksen olevan mahdollista lähikuukausina. Pääjohtaja Christine Lagarden mielestä talouspoliittisen tuen hiipuminen liian varhain on hänen suurin pelkonsa ja pääekonomisti Philip Lane kertoi, että voisi olla viisasta lisätä rahapoliittista tukea inflaation vauhdittamiseksi. Puheiden perusteella näyttää siis siltä, että euroalueen talouspoliittinen elvytys saati keskuspankin omat elvytysohjelmat eivät vielä ole tehonneet tarpeeksi hiipuneen talouskehityksen raiteille saattamiseksi. Talouslukujen valossa kehitys näyttääkin vaisulta, sillä euroalueen suurtalouksista ainoastaan Saksa on päässyt ostopäällikköindeksien mukaan kasvun syrjään kiinni. Lisäksi suurena uhkana on koronapandemian siirtyminen uuteen kiihtymisvaiheeseen, mikä lisää riskiä elinkeinoelämän uudelle pysähdykselle.

Lähde: Bloomberg

Markkinaodotuksissa keskuspankin lisäelvytystä on huhuiltu pitkään, sillä Bloombergin konsensuskyselyssä odotettiin jo ennen syyskuun korkokokousta pandemiahätärahoitusohjelman (PEPP) laajentamista 350 miljardilla nykyisestä 1350 miljardista joulukuuhun mennessä. Nyt näyttää siltä, että tällä tiellä ollaan yhä vahvemmin. EKP:n ja Federal Reserven elvytystoimet löytyy listattuna syyskuun Q&A-vastauksesta.

Oman kortensa elvytyspatistelijoiden kekoon kantoi myös Federal Reserven pääjohtaja Jerome Powell, joka otti vahvasti kantaa USA:n kongressin neuvotteluissa olevaan elvytyspakettiin. Powell kertoi puheessaan, että USA:n elpyminen on heikkoa ilman riittävää talouspoliittista tukea ja riski liialle elvytykselle on pienempi kuin liian pienelle tukipaketille. Neuvottelut uudesta, arviolta 2200 miljardin dollarin tukipaketista ovat olleet solmussa kongressissa liittovaltion työttömyystuen hiivuttua heinäkuun lopussa, mutta edistystä niissä on nähty viime päivinä. Takapakki saatiin eilen, kun presidentti Trump kertoi siirtävänsä neuvottelujen jatkon vaalien jälkeiseen aikaan. Markkinaodotuksissa tukipaketin todennäköisyys on noussut selvästi, ja lähinnä kysymysmerkit liittyvät siihen, saadaanko se aikaan ennen vai jälkeen vaalien. Esimerkiksi talous- ja markkinatutkimusyhtiö TS Lombard antaa 35 %:n todennäköisyyden sille, että paketti saadaan aikaan ennen vaaleja, mutta pitää varmana, että paketti on kasassa ensi vuoden ensimmäisen kvartaalin loppuun mennessä.

Keskuspankkiirien huolet heijastelevat sitä, että rahapolitiikka yksin on tehotonta nykyisessä talousympäristössä, jossa nollakorkoaikaa on eletty jo pitkään. Rinnalle tarvitaan talouspolitiikkaa ja lisäys julkisiin menoihin, jotta koronakuoppa saataisiin taloudessa umpeen. Yhteisymmärrykseen siitä, mikä on riittävä määrä elvytysmiljardeja, ei ole vielä päästy. Euroalueella elvytyspuheet lisäävät painetta myös jäsenmaiden omiin toimiin yhteisen elvytysvälineen lisäksi.