Ekonomisti fundeeraa: Näivettääkö väestön ikääntyminen myös pörssin?

Äskettäin julkaistussa raportissa Vanhusvalta Mauri Kotamäki tuo esille ikääntyvän väestön laajoja vaikutuksia, jotkut yllättäviäkin. Raportissa mainitaan mm. talouskasvun hidastuminen ja velkaantumisen kasvaminen, tuottavuuden lasku, palveluvaltaistuminen ja luonnollisen korkotason lasku. Yksi nostoista on lisäksi riskinottohalukkuuden väheneminen, ja tässä riskinotolla tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjyyttä ja yleisesti sijoittamista osakkeisiin, ei villien kasvuyhtiöiden etsintää.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tutkimuksessa kerrotaan, että suomalaisten mediaani-ikä on noussut vuosina 2000-2023 noin neljällä vuodella. “Dohmenin ym. (tutkimus)tuloksia hyödyntäen tämä tarkoittaa noin prosentin vähemmän sijoituksia osakkeisiin ja kolme prosenttia vähemmän yksinyrittäjyyttä. Luvut ovat karkeita esimerkkejä, mutta kuvaavat vaikutuksen mittaluokkaa”.

Raportissa esitellään vain yksittäinen esimerkki, mutta tulokset ovat hätkähdyttävän laajoja. Luonnollisesti ikääntyessä tulojen kasvattamisesta siirrytään ennemminkin niiden optimointiin. Sijoitusten painopiste siirtyy riskisimmistä kohteista, kuten osakkeet, vähemmän riskisiin ja likvideihin kohteisiin (esim. korkosijoitukset). Salkusta voidaan tehdä nostoja oman elämisen rahoittamiseen, ja perintösuunnittelukin tulee ajankohtaiseksi. Sijoitushorisontti ei ole enää kymmeniä vuosia, joten em. muutokset ovat täysin luonnollisia myös inhimillisen päätöksenteon muuttuessa.

Mitä tämä sitten tarkoittaa Helsingin pörssille? Näivettääkö demografinen muutos aktiivisuutta kotipörssissämme entisestään sen lisäksi, että eläkeyhtiöt voivat vähentää omistuksiaan täällä ja lähteä muualle parempien tuottojen perään? Jo viime vuonna Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi, että Helsingin pörssin heikon kehityksen jatkuessa eläkeyhtiöiden varat voisivat siirtyä ulkomaille. Tärkeiden ankkurisijoittajien väheneminen toisi merkittävän loven omistajuuteen, ja Pörssisäätiön mukaan korostaisi yksityissijoittajien merkitystä. Mutta mitä jos yksityissijoittajistakin yhä useampi keskittyy allokoimaan omistuksiaan pörssin ulkopuolelle?

Kyseinen ilmiö ei ole ainakaan vielä selkeästi näkyvissä sijoitusten jakautumisessa Nordnetin tilastoissa. Nordnetin mukaan kolmekymppiset painottavat osakkeita ja ETF:iä selvemmin kuin nuoremmat ikäluokat, joiden omistukset osakkeissa ja rahastoissa ovat noin 50-50. Sen sijaan 66-76-vuotiaissa selkeällä enemmistöllä, 71 %:lla asiakkaista on osakkeita salkussaan, kun taas rahastoja ja käteistä on suunnilleen yhtä paljon. Itse asiassa lukumääräisesti osakkeita on eniten juuri tällä ikäluokalla (osakkeiden määrän keskiarvo 8,0) ja se laskee vain hieman yli 77-vuotiailla (keskiarvo 7,8). Nordnetin mukaan tämä selittyy osinko-osakkeiden suosiolla ja tasaisen osinkovirran kaipuulla eläkeiän lähestyessä.

Vaikka Suomi harmaantuu, se ei siis automaattisesti tarkoita pörssin näivettymistä, mutta ikääntymisellä voi olla vaikutuksia yksityissijoittajien salkun allokaatioon. Keskeisintä sijoittajan – ja eläkeyhtiöiden kannalta – on kuitenkin pörssiyhtiöiden menestyminen. Siksi otamme ilolla vastaan alkuvuoden pörssinousun Helsingissä.

p.s. Ikääntymisen vaikutuksia käsiteltiin myös Raharadion uusimmassa jaksossa, joka on kuunneltavissa täällä.

Ekonomisti fundeeraa -juttusarja sisältää ajatuksenvirtaa talouden ilmiöistä.