EKP:n korkopäätös torstaina: Oodi tylsyydelle

Euroopan keskuspankin torstaiselta korkopäätökseltä ei odoteta muutoksia talletuskorkoon. Mielenkiintoisempi kysymys lienee, mitä seuraavaksi: tasaista tallaamista, koronlaskuja vai -nostoja?

EKP:lla on monta syytä olla koskematta korkoihin enää kuluvana vuonna. Inflaatio on asettumassa nätisti kohti keskuspankin tavoitetta, talouskasvunäkymä on kohtuullinen ja kirkastumassa (kiitos Saksan talouspakettien), ja jo nähdyt korkojen laskut alkavat näkyä hiljalleen reaalitaloudessa. Kahta ensimmäistä teemaa olen käsitellyt monesti (mm. täällä), joten tässä korkoennakossa kiinnitän huomiota rahapolitiikan välittymiseen, josta on tullut esiin mielenkiintoisia huomioita.

Euroalueen inflaation komponentit

Lähde: LSEG

Välittymisen mekanismeja kävi läpi keskuspankin johtokunnan jäsen ja pääekonomisti Philip Lane taannoisessa puheessaan. Siinä pohdittiin mm. sitä, miksi rahapolitiikan välittyminen on saattanut kestää odotettua kauemmin tietyillä alueilla ja sektoreilla. Lane nosti esiin eri tekijöitä aina yritysten koosta lainojen maturiteettiin ja lainaa nostavien kotitalouksien tulojen rakenteeseen. Tulokset näyttävät tiivistettynä tältä: 

1) Pankit ovat viime aikoina olleet haluttomampia myöntämään luottoa riskialttiimmille lainanottajille, eli etenkin pk-yrityksille. Koska pienillä yrityksillä on myös suurempia esteitä vaihtoehtoisten rahoituslähteiden saannissa, pankkien varovaisuus vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta ja heikentää niiden investointikykyä. Ei siis ihme, että pörssinkin pienyritysten taival on ollut vaikeahko, kuten Verneri oivaltavasti Vartissaan toi esille.

Pankkien lainananto sektoreittain ja yrityksen koon mukaan

Lähde: EKP

2) Lyhyet korot. Suomi on korkoherkkä talous juurikin sen vuoksi, että meillä vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus on suuri. Tämä piirre hidastaa lainakysyntää, kun korot ovat korkealla, mutta sen pitäisi toisaalta vauhdittaa lainanottoa korkojen laskiessa. Olemme kuitenkin poikkeustapaus, sillä euroalueen suurimmissa talouksissa vaihtuvakorkoisten asuntolainojen suosio on vähentynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tämä muutos asuntolainojen tyypeissä tarkoittaa, että rahapolitiikan vaikutukset välittyvät hitaammin lainakysynnän kautta reaalitalouteen.

3) Kuka lainaa ottaa? Lanen tilastojen mukaan “defensiivisimpien kotitalouksien”, eli korkeatuloisten kotitalouksien lainanottohalukkuus on pysynyt matalalla tasolla. Sen sijaan lainahakemusten kasvu on tullut pääasiassa matalampituloisilta kotitalouksilta, joilla absoluuttiset lainamäärät ovat oletettavasti pienempiä ja tyypillisesti korkeampi kulutus- ja investointialttius. Tämä epäsuhta tuloryhmien välillä vaikuttaa osaltaan rahapolitiikan välittymiseen sitä hidastavasti. 

Asuntolainojen kysyntä eri tuloluokittain

Lähde: EKP

Yhteenvetona voitaneen todeta, että rahapolitiikan vaikutusten näkymiseen eurotalouden eri kolkissa tarvitaan kärsivällisyyttä. Tämä aiheuttaa myös sen, että EKP halunnee nähdä välittymisen tuloksia ennen seuraavaa siirtoaan, joten mitään tarvetta hötkyilyyn ei ole. Lisäksi seuraava siirto saattaa olla kohti kiristyvän rahapolitiikan maailmaa, mikäli Saksan talous lähtee odotettua nopeampaan kasvuun. Siihen on aineksia, mutta keskustelunavaus lienee liian aikainen vielä tässä korkopöydässä.

Tuttuun tapaan kirjoitan kommentit korkopäätöksestä torstaina klo 15.15 alkaen Sijoitusfoorumin Pörssien suunta -ketjussa. Tänään luvassa myös Federal korkopäätös klo 20.