“Wenn unsere Zeit gekommen ist”: Saksalta odotetaan nyt paljon
Tiivistelmä
- Odotamme Saksan olevan keskeisessä asemassa Euroopan talouden elpymisessä ensi vuonna, sillä sen elvytyspaketit voivat merkittävästi vauhdittaa talouskasvua.
- Arvioimme, että Saksan talouskasvu voi yltää jopa 1,5 %:iin TS Lombardin ennusteen mukaan, mikä perustuu erityisesti kotimaisen kulutuksen elpymiseen ja julkisten investointien houkuttelemaan yksityiseen investointiin.
- Näkemyksemme mukaan Saksan talouden elpymisen avaintekijöitä ovat julkisten hallintokulujen leikkaukset, julkisten palvelujen digitalisointi ja yritysten perustamisen nopeuttaminen, jotka voivat luoda positiivisen investointikierteen.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Euroopan talousjätiltä odotetaan ensi vuonna liikkeitä, jotka parhaimmillaan voisivat auttaa koko talousaluetta.
Vilkuilin eräänä päivänä Reutersin artikkelia, jossa käsiteltiin euroalueen tuloskasvuennusteita. Niissä tämä vuosi näyttää jo menetetyltä ja kasvu jää nollan tuntumaan, mutta kuten kovin usein, ensi vuodesta toivotaan parempaa ja jopa 12 %:n keskimääräistä kasvua. Kasvuennusteita tarkastellessa tietenkin mietityttää se, mistä kasvu lopulta tulee. Yhtenä mahdollisena lähteenä on pidetty Saksaa, jolla nyt on tuhannen taalan paikka näyttää asemansa talousveturina elvytyksensä ansiosta.
Odotukset Saksan osalta ovat korkealla myös talousennusteissa. Esimerkiksi IMF ennustaa Saksalle 0,9 %:n talouskasvua ensi vuodelle, kun tänä vuonna kasvu jäisi lähelle nollaa. TS Lombard on liikkeellä vieläkin optimistisemmalla ennustuksella, joka povaa 1,5 %:n kasvua ensi vuodelle. Se perustelee ennustettaan eritoten odotetun elvytyksen teholla kahteen tekijään nojautuen.
Kotimaassa ei kuluteta. Saksan heikko kysyntä on pitkälti kotikutoista, mikä vahvistaa elvytyksen vaikutuksia, kun sitä talouteen saadaan. Toisin kuin ensi näkymältä voisi luulla, Saksan talouden heikkouden pääsyynä ei ole vastatuuli ulkomailta (esim. tullit), vaan saksalaisten kysyntä, josta kuitenkin riippuu 75 % kokonaistuotannosta. Esimerkiksi teollisuuden uusissa tilauksissa ero kotimaan ja ulkomaiden välillä on selvä, eikä kysyntä ole vieläkään elpynyt pandemiaa edeltävälle tasolle (ks. kuviot). Tämä näkyy etenkin kuluttajaa lähellä olevilla sektoreilla, kuten kuluttajatuotteissa, joissa kysynnän elpymiseen on vielä matkaa. Myös rakennussektorilla on nähtävillä samankaltaista heikkoutta, joten suunnitellun infrapaketin vaikutukset olisivat todellinen piristysruiske sektorille.
Lähde: TS Lombard
Julkinen sektori kuluttaa, yksityinen seuraa. Taloustieteen teorioissa oletetaan usein, että julkiset investoinnit syrjäyttävät yksityisiä (crowding out), jolloin taloudelliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Saksassa saattaa kuitenkin olla luvassa päinvastainen ilmiö (crowding in), jolloin julkiset investoinnit houkuttelevat myös yksityisiä investointeja maahan. Tämä on näkynyt muissa euromaissa, etenkin Italiassa ja Espanjassa, NGEU-tukien jakamisen myötä. Suurimmilla tuensaajamailla myös yksityisten investointien määrä on kasvanut. Sen sijaan aiemmin velkajarruun tukeutunut Saksa on jäänyt suhteellisesti jälkeen myös yksityisten investointien osalta (ks. kuvio). Nyt asiat ovat kuitenkin toisin, ja investoinneissa saattaa olla luvassa positiivinen kierre.
Yksityiset investoinnit (pl. rakentaminen), indeksi, 2019=100
Lähde: TS Lombard
Julkiset investoinnit, % BKT:sta
Lähde: TS Lombard
Liittokansleri Friedrich Merz on aloittanut omien sanojensa mukaan reformien syksyn. Tämä tarkoittaa mm. selvää leikkausta julkisissa hallintokuluissa (tavoite jopa 25 %), julkisten palvelujen digitalisointia ja yritysten perustamisen nopeuttamista. Pöydälle tulevat lisäksi valtavat tukitoimet, joilla parannetaan infraa ja puolustusta. Talouskasvun tahtia sanelee nyt se, kuinka nopeasti uudistuksia saadaan tehtyä. Siinä Merzillä on näytön paikka.
Makrokommentin otsikkolainaus tällä kertaa Rammsteinin kappaleesta Zeit.
Luetuimmat artikkelit
