Eläkevaroja on sijoitettu laajalti Helsingin pörssiin
Eläkeyhtiöt ovat keskeinen sijoittajaryhmä osakemarkkinoilla. Suomessa vain valtiolla on työeläkesijoittajia suurempi yhteenlaskettu omistus Helsingin pörssissä. Valtion pörssiomistukset kohoavat lähes 30 miljardiin euroon, kun kaikkien Nasdaq Helsingissä noteerattujen osakkeiden markkina-arvo oli helmikuun taitteessa yhteenlasketusti noin 300 miljardia euroa.
Eläkeyhtiöistä kaikkein suurimmat sijoitukset Suomessa on Varmalla. Holdingsin mukaan Varman pörssinoteerattujen suomalaisomistusten arvo yltää yli 6 miljardiin euroon. Varma on suurimpia omistajia esimerkiksi Wärtsilässä, Nokiassa ja Sammossa, jonka hallituksessa Varman toimitusjohtaja Risto Murto on istunut keväästä 2015 lähtien. Murto kuuluu niin ikään Wärtsilän hallitukseen.
Varmalla on sijoituksia liki 80 suomalaisessa pörssiyhtiössä eli melkeinpä puolessa kaikista Suomessa noteeratuista yhtiöistä. Ilmarinen omistaa Holdingsin mukaan jopa yli 90 suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Elon ja Veritaksen sijoitukset Helsingin pörssissä jakautuvat nekin useiden kymmenien yhtiöiden osakkeisiin. Tämä kuvastaa hyvin, miten laajalti suomalaista eläkevarallisuutta sijoitetaan Helsingin pörssiin.
Kansainvälisistä eläkeyhtiöistä kanadalaisella CPPIB:llä on useita sijoituksia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Holdingsin mukaan se omistaa esimerkiksi UPM:n, Nordean ja Cityconin osakkeita. Kaikkiaan CPPIB:llä on noin 3,5 miljardin euron sijoitukset noteeratuissa pohjoismaisissa osakkeissa.
Maailman suurimman eläkerahaston, Japanin GPIF:n, omistukset Helsingin, Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan pörsseissä nousevat yli 10 miljardiin euroon. Tästä noin kymmenys on sijoitettuna Nasdaq Helsinkiin. Tiedot selviävät Holdsingin omistajalistauksista.
Eläkepomot istuvat nimitystoimikunnissa
Omistukset tuovat eläkeyhtiöille valtaa, paikkoja yhtiöiden hallituksissa ja nimitystoimikunnissa. Varman vuosiraportin mukaan vuonna 2021 se osallistui 87 suomalaisen yhtiön yhtiökokoukseen sekä 27 yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työskentelyyn.
Nimitystoimikunnat valitsevat käytännössä yhtiön hallituksen jäsenet, sillä esitykset haastetaan harvoin yhtiökokouksissa. Hallituksella vuorostaan on keskeinen rooli yhtiön strategian määrittämisessä ja sen toteuttamisen seurannassa. Nimitystoimikunnista puhutaan vähän, mutta niiden merkitystä ei pidä aliarvioida. Aktivistisijoittaja Ceviankin istui Nordeassa aluksi nimitystoimikunnassa.
Hallituspaikkoja eläkeyhtiöillä on varsin vähän suhteessa niiden omistuksiin. Yhtiöt mitä ilmeisimmin näkevät nimitystoimikunnan, yhtiökokouksissa äänestämisen ja muut vaikuttamisen tavat luontevampana. Esimerkiksi Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen istuu vain Nokian Renkaiden hallituksessa. Samaan aikaan Ilmariselta on edustus useiden pörssiyhtiöiden hallituksen nimitystoimikunnissa.
Ulkomaisten eläkevakuuttajien edustajia ei suomalaisyhtiöiden pöydissä istu.
Eläkevarat etsivät kasvua
Eläkevaroista suinkaan kaikkia ei ole sijoitettuna Suomeen, vaan nykyisin suurin osa sijoituksista on ulkomailla. Vuoden 2021 lopussa rahastoituja työeläkevaroja oli TELAn mukaan yhteensä 255 miljardia euroa, joista noin 25 % oli sijoitettuna Suomeen. Muihin euroalueen maihin varoista oli allokoituna 16 %.
Sijoituksia hajautetaan yhä enemmän globaaleille sijoitusmarkkinoille. Vuoden 2010 lopussa varoista kolmannes (33,8 %) oli sijoitettu Suomeen, vajaa kolmannes (28,8 %) muihin euroalueen maihin ja yli kolmannes (37,4 %) euroalueen ulkopuolisiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Japaniin. Vuoden 2021 päättyessä 60 % eläkevaroista oli poikimassa muualla kuin euroalueella tai Suomessa. Osuus on siis kasvanut merkittävästi vuosikymmenen aikana. Yhdeksi syyksi kehityksen taustalla TELA mainitsee euromaiden kohtaamat taloudelliset ongelmat.
Vaikka sijoitustuotot ja talouskehitys eivät aina kulje käsi kädessä, niiden välillä on yhteys. Jos euroalueen talouskasvu jatkuu vaimeana, sen ulkopuolelle sijoitettujen eläkevarojen osuus ja määrä kasvanevat edelleen tulevaisuudessa. Eläkevarat etsivät kasvua.
Väistämätön kohtalonyhteys
Riskien hajauttamisen vuoksi kaikkia eläkevaroja ei ole järkevä sijoittaa Suomeen. Toisille se, että suomalaisista eläkevaroista noin neljännes on sijoitettuna Suomeen, voi vaikuttaa hölmöltä. Esimerkiksi Norjan öljyrahasto ei sijoita lainkaan Norjaan. Helsingin pörssissä öljyrahastolla oli kirjoitushetkellä sijoituksia yhteensä noin 6 miljardin euron arvosta.
Suomen talouden ja eläkejärjestelmän välillä on jo valmiiksi vahva kohtalonyhteys, koska sillä, miten hyvin eläkesijoitukset saadaan tuottamaan, on heijastinvaikutuksia Suomen talouden kasvuedellytyksiin. Mitä korkeampaa tuottoa rahastoiduille eläkkeille pystytään saamaan, sitä vähemmän työntekijöiden ja työnantajien maksamiin eläkemaksuihin kohdistuu korotuspaineita.
Eläkemaksut muodostavat tälläkin hetkellä merkittävän osan työn teon kustannuksista. Yksityisellä sektorilla niiden osuus suhteessa palkkaan on noussut yli 24 %:iin.
Lue lisää: Norja rakensi öljyvaroillaan merkittävän sijoitusvoiman
Osakkeilla on painoarvoa
Eläkeyhtiöt ovat kasvattaneet osakesijoitusten osuutta viime vuosina sijoituksilla varsinkin listaamattomiin yrityksiin. Varman Risto Murto arvioi noin vuosi sitten osakesijoitusten vastaavan noin 40–45 % osuutta kaikista eläkesijoittajien sijoituksista. Kaikista osakesijoituksista listaamattomissa on Murron mukaan lähes neljännes. Se on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Sijoitukset pörssin ulkopuolisiin eli listaamattomiin yhtiöihin tehdään yleensä pääomarahastojen kautta. Kansainvälinen hajautus listaamattomissa omistuksissa on selvästi suurempaa, sillä Suomessa pääomarahastojen koko jää usein varsin pieneksi.
Lue lisää: Eläkeyhtiöt jumiutuivat nollakorkoihin
Globaaleista osakemarkkinoista Helsingin pörssin osuus on häviävän pieni osuus, mutta suomalaisille eläkeyhtiöille sen merkitys on suuri. Ilmarisen noteeratuista osakesijoituksista 30 % oli vuoden 2021 lopussa sijoitettuna Suomeen. Osuus on kasvanut useammalla prosenttiyksiköllä muutamassa vuodessa. Varmalla kaikista noteeratuista osakeomistuksista noin 35 % oli Suomessa vuodenvaihteessa. Osuus on pysynyt liki ennallaan, himpun verran laskenut.
Pohjois-Amerikan eli käytännössä USA:n pörssien painoarvon kasvu kiinnittää huomiota. Niin Varman kuin Ilmarisen noteerattujen osakesijoitusten arvosta Pohjois-Amerikka vastaa noin 30–40 %. Osuuden kasvuun on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut USA:n osakemarkkinan muita keskeisiä markkinoita parempi kehitys viime vuosina.