Euribor sykkii Etelä-Euroopan tahtiin

Euriborin kehitystä on seurattu tänä vuonna tiiviisti median voimin Suomessa. Uutisoitavaa on riittänyt. Toissa viikolla 12 kuukauden euribor ylitti 2 prosentin tason ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Monissa kodeissa asuntolainan menot kasvavat selvästi. 2 prosentin yli kirinyt viitekorko tietää helposti jopa useamman sadan euron lisämenoa kuukaudessa. Jokainen pystyy laskemaan, mitä se tekee vuodessa.

Keväällä alkanut korkoralli on saanut polttoainetta Euroopan keskuspankin koronnosto-odotuksista. EKP ei euriborin tasosta päätä, vaan korot perustuvat pankkien toisilleen lainaamiin vakuudettomiin luottoihin. Näin ei ollut vielä kymmenen vuotta sitten, vaan euriborin laskennassa käytettiin pankkien antamia arvioita lainan hinnasta. Vuonna 2012 Lontoon rahamarkkinoilla paljastunut libor-viitekoron keinotekoinen manipulointi herätti tarpeen uudistaa viitekorkojen laskentaa. “Uudet euriborit” otettiin käyttöön loppuvuodesta 2019.

Vähäinen kaupankäynti vaikeuttaa viitekoron laskentaa

Nykyinen malli ei ole täydellinen, vaikka lähempänä reaalimaailmaa se onkin. Uudistettua moniportaista menetelmää kutsutaan hybridiksi. Se perustuu ensisijaisesti toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin. Mikäli niitä ei ole riittävästi, laskennassa huomioidaan aiemmin toteutuneet rahamarkkinakaupat. Ellei sekään riitä, pankkien omat sisäiset mallit ja asiantuntija-arviot otetaan huomioon.

Vähäinen kaupankäynti vaikeuttaa viitekoron laskentaa. Suomen Pankin mukaan esimerkiksi tammikuussa 2020 ennen koronakriisin käynnistymistä 12 kk euriborin laskennasta peräti puolet pohjautui hybridimenetelmän viimeiseen tasoon. Toisin sanoen toteutuneiden kauppojen sijaan pankkien omaan mallinnukseen ja arvioon. Myöhemmin koronakeväänä euriborin laskennassa nojauduttiin lähes täysin niihin, kun rahamarkkinat hyytyivät hetkellisesti.

Etelä-Euroopan pankkien rooli korostuu

Euriborin laskentaan on osallistunut aiemmin useita kymmeniä pankkeja. Tällä hetkellä niin sanotussa euriborpaneelissa on enää 18 pankkia, joista selvästi yli puolet ovat eteläeurooppalaisia. Pohjoisimmat pankit ovat saksalainen Deutsche Bank ja hollantilainen ING-pankki.

Maantieteellisesti vinoutuneen rakenteen seurauksena euriborit heijastelevat enemmän eteläeurooppalaisten kuin pohjoiseurooppalaisten pankkien lainamarkkinoita. Tieto ei lämmitä suomalaista asuntovelallista. Suomessa yli 90 prosenttia asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia eli käytännössä sidottu euriboriin. Euroalueella vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on keskimäärin vain noin 15 prosenttia. Eteläeurooppalaisille pankeille voikin suomalaisena toivoa vain hyvää.

Lähteet: Suomen Pankki, The European Money Markets Institute