IMF:n ennusteiden mukaan maailmantalouteen on kertynyt vuoden 2023 jälkeen lähes 2 000 miljardia dollaria lisää ylijäämäsäästöjä. Se on kolmanneksen enemmän kuin vastaavana aikana ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Tällä kertaa säästöt eivät kuitenkaan valu Yhdysvaltain valtionlainoihin vaan tekoälybuumiin.

Luin äskettäin mielenkiintoisen artikkelin Bloombergilta, jossa osaltaan selitetään nykyistä korkojen nousua ja rahavirtoja AI-yhtiöihin. Nimittäin 2000-luvun alussa Aasian ja öljyntuottajamaiden keskuspankit sijoittivat ylijäämänsä Yhdysvaltain valtionlainoihin ja painoivat näin korkoja alas. Nyt keskuspankit ostavat vähemmän valtionlainoja, osin Yhdysvaltain kasvavan velan ja geopoliittisten riskien vuoksi. Säästöjä hallinnoivat yhä useammin hedge- ja eläkerahastot, jotka ottavat enemmän riskiä. Ulkomaiset sijoittajat ostivat Yhdysvaltain osakkeita nettomääräisesti noin 1 500 miljardilla dollarilla vuoden 2024 alun ja tämän vuoden heinäkuun välillä. Bloomberg Economicsin mukaan ulkomaisilla sijoittajilla on tekoälyyn liittyviä Yhdysvaltain osakkeita ainakin 4 900 miljardin dollarin edestä, mikä vastaa Saksan vuotuista BKT:ta.

Erityisesti aasialainen pääoma ruokkii buumia. Eteläkorealaiset sijoittivat Yhdysvaltain osakkeisiin Bloombergin lukujen mukaan vuonna 2023 nettomääräisesti 17 miljardia dollaria, mutta heinäkuuhun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla jo 69 miljardia.

Taiwanin ja Etelä-Korean sirujättien voitot nousevat ennätyksiin: Samsungin heinä–syyskuun liikevoitto oli ennakkotietojen mukaan noin 80 miljardia dollaria. Bloombergin Magnificent Seven -indeksi puolestaan on noussut vuoden 2023 alusta yli 380 %. Aasialainen pääoma siis ruokkii teknologiajättien kurssinousua.

Kuten tiedämme, teknologiainvestointien mittakaava on valtava. Columbian yliopiston Stijn Van Nieuwerburgh on laskenut, että tekoälyinfrastruktuuriin investoidaan vuoteen 2032 mennessä lähes 9 000 miljardia dollaria. Suhteessa BKT:hen se ohittaisi 1800-luvun rautatiebuumin. Tähän mennessä tekoälybuumi on jo ohittanut Apollo-avaruusohjelman, 1990-luvun teleinfrastruktuurin rakentamisen ja liuskeöljyvallankumouksen (ks. kuva).

Lähde: TS Lombard

Toisin kuin 2000-luvun alussa, nyt korot nousevat. Velkaantuneiden valtioiden korkomenot kasvavat, ja julkinen velka suhteessa BKT:hen on kaksin- tai kolminkertainen 1990-luvun lopun teknokuplaan verrattuna. Fedin ekonomistien mukaan valtionlainamarkkinoiden dynamiikka on muuttunut, kun hintoihin herkästi reagoivat hedge-rahastot ovat korvanneet passiivisia keskuspankkeja. Hedge-rahastot omistavat arvioiden mukaan ennätykselliset 8 % USA:n 32 000 miljardin dollarin velkakirjamarkkinasta, ja ne käyttävät valtionlainoja usein vakuutena riskisijoituksille.

Pääoman virtaaminen sinne, missä teknologinen murros tapahtuu, on sinänsä tehokasta, kuten IMF:n entinen pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas toteasi artikkelissa. Riski ei ole se, että keskuspankit myisivät valtionlainojaan, vaan se, että yksityiset sijoittajat myyvät niitä kattaakseen tappioita muualla. Siksi kannattaa muistaa, että sama pääomavirta, joka on nostanut teknologiaosakkeita, voi kääntyessään heiluttaa myös korkomarkkinoita.