Federal Reserven korkopäätös: Vaikeneminen oli kultaa
Federal Reserven keskiviikkoiltainen korkopäätös oli odotettu: ohjauskorko ja elvytysohjelmat pysyivät ennallaan (ohjauskorko 0-0,25 % ja arvopaperiostot 120 mrd. $/kk). Itse päätöksestä kuitenkin heijastui parantunut talouskuva, sillä maaliskuun merkittävät talousriskit ovat muuttuneet riskeiksi ilman adjektiivia. Ihme olisi, jos viimeaikaisten talouslukujen perusteella ja Q1:n talouskasvuennusteiden (alustavat luvut julkaistaan huomenna, ks. kuvio) valossa keskuspankin talouskuva ei olisi lainkaan kirkastunut.
Pandemia pysyy kuitenkin viestinnässä vahvasti mukana, ja se näkyi myös lehdistötilaisuuden annissa. Pääjohtaja Powell kertoi, että keskuspankissa seurataan tarkkaan rokotusten etenemistä ja se määrittelee osaltaan myös talousnäkymää sekä sitä myötä rahapolitiikan tulevaa linjaa. Powell kuitenkin kielsi johdonmukaisesti puheet puheista, joissa olisi käsitelty elvytyksen poisvetämistä. Vaikeneminen oli siis tässä mielessä sijoittajalle kultaa korkokokouksessa, kuten odotettiinkin. Ensireaktio USA:n osakemarkkinalla oli lievän positiivinen, mutta tasaantui kaupankäynnin loppuvaiheilla.
Kokonaisuudessaan Federal Reserven linja oli markkinaodotusten mukainen: elvytyksen poisvedosta vaiettiin, jolloin ensimmäiset “taper talkit” voisivat olla luvassa Q3:lla ja sanoista tekoihin, eli ensimmäisiin kuukausittaisten arvopaperiostojen vähennyksiin, ryhdyttäisiin Q4:llä. Mikäli elvytystä jatkettaisiin nykytahdilla vielä vuoden loppuun, ehtisi se kasvattaa 2021 aikana Federal Reserven tasetta 1440 miljardilla dollarilla. Taseen kulmakertoimen jyrkkyys näyttää, että superelvyttävä linja säilyisi ja vähentämisessäkään tuskin kiirehditään.
Keskiluokkaa tuodaan takaisin parrasvaloihin
Siinä missä superelvyttävän rahapolitiikan voidaan tulkita sataneen etenkin omistavan luokan laariin, talouspolitiikalla on pyritty tasaamaan taloudellista epätasa-arvoa mm. elvytyssekkien muodossa. Samalla tämä on siivittämässä USA:n talouden kovaan kasvuun ja Powellkin mainitsi talouspolitiikan yhtenä talouden tärkeänä tukipilarina.
Keskiviikon uutistietojen mukaan presidentti Joe Biden on nostamassa keskiluokkaa toden teolla takaisin parrasvaloihin, sillä päivänvalon sai Bidenin 1800 miljardin suunnitelma koulutusmahdollisuuksien ja lapsiperheiden aseman parantamiseen sekä pieni- ja keskituloisten perheiden veronkevennyksiin.
Menot rahoitettaisiin osin ylempien tuloluokkien veronkorotuksilla, jolloin valtio ottaisi entistä vahvemman tulonjakoa ohjaavan roolin. Ehdotus seuraa samalla 2250 miljardin infrastruktuuriohjelmaa ja 1900 miljardin koronaelvytyspakettia. Luonnollisesti se vaatii vielä kongressin käsittelyn ja hyväksynnän, mikä ei suinkaan ole läpihuutojuttu.
Bidenin suunnitelmien toteutuessa hän olisi vienyt läpi virkakautensa alussa tukipaketteja siis 5950 miljardilla dollarilla, joka vastaa 28 %:a 2020 bruttokansantuotteesta. Talouden tuki ei siis ole loppumassa koronapandemiaan, ja pikemminkin kriisi vaikuttaa toimineen uuden talouspoliittisen ajattelun lähtölaukauksena.
