Gallian kukko ei kunniaa laula: Ranskan hallitus hajosi jälleen
Tiivistelmä
- Näkemyksemme mukaan Ranskan poliittinen tilanne on edelleen epävakaa, sillä maan hallitus on jälleen kaatunut pääministerin eron myötä. Tämä on jo kahdeksas kerta, kun presidentti Emmanuel Macron on joutunut nimittämään uuden pääministerin vuoden 2017 jälkeen.
- Arvioimme, että Ranskan hallituskriisin taustalla ovat erityisesti julkisen talouden kasvava alijäämä ja vaikeudet toteuttaa budjettileikkauksia ja veronkorotuksia parlamentissa. Seuraavan hallituksen odotetaan olevan heikko vähemmistöhallitus, joka ei todennäköisesti pysty parantamaan tilannetta merkittävästi.
- Odotamme, että Ranskan poliittinen umpikuja heijastuu myös velkakirjamarkkinoille, missä riskipreemio Saksaan verrattuna on kasvanut. Tämä on osa laajempaa trendiä, jossa korkotason nousu nostaa julkisen talouden lainanhoitokustannuksia maailmanlaajuisesti.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Ranska jatkaa keskellä poliittista umpisolmua, sillä maan tuore pääministeri ilmoitti maanantaina erostaan ja hallitus kaatui jälleen.
Ranskan politiikan syksy on ollut myrskyisä. Alle kuukausi sitten silloinen pääministeri François Bayrou hävisi parlamentin luottamusäänestyksessä ja joutui eroamaan. Presidentti Emmanuel Macron nimitti tehtävään seuraavaksi Sebastien Lecornun, joka ilmoitti erostaan puolestaan maanantaina. Pääministerin paikka on ollut tuulinen, sillä kaikkiaan presidentti Emmanuel Macron on joutunut valitsemaan pääministeriä jo kahdeksan kertaa tultuaan valituksi presidentiksi vuonna 2017.
Taustalla hallituskriisissä ovat etenkin Ranskan julkisen talouden kasvava alijäämä, johon on yritetty löytää tilkitsijää. Budjettileikkauksia ja veronkorotuksia, saati yrityksiä pidentää työaikaa on kuitenkin hyvin vaikea viedä läpi parlamentissa, kuten nyt on nähty. Seuraavakin hallitus on todennäköisesti heikko vähemmistöhallitus, joka ei pysty korjaamaan tilannetta parempaan suuntaan. Vaihtoehtona olisi parlamentin hajottaminen ja uudet vaalit, mutta siihen tuskin taivutaan. Poliittinen umpikuja siis jatkunee.
Ranskan ja Saksan 10-vuotisten velkakirjojen korkoero, korkopistettä
Lähde: LSEG
Ranskan umpikuja on näkynyt myös velkakirjamarkkinalla, jossa riskipreemio turvasatamana pidettyyn Saksaan on kasvanut. Maa ei kuitenkaan ole fiskaaliongelmiensa kanssa yksin, vaan noussut korkotaso on nostanut julkisen talouden lainanhoitokustannuksia ympäri maailman. WSJ:n mukaan hallitusten velkojen nettokorkomaksut nousivat viime vuonna maailmanlaajuisesti 11,2 % 2,72 biljoonaan dollariin. Ennusteiden mukaan raju nousu jatkuisi lähivuosinakin, paitsi velanoton kasvun, myös oletettavasti pysyvästi korkeamman korkotason myötä. Nollakorkoiloittelun jälkeen riski on palannut velkakirjamarkkinalle, ja sen saavat nyt poliittiset päättäjät tuta paitsi vaikeina leikkauspäätöksinä, myös kustannusten nousuna. Ei ihme, että yritysvelka maittaa nyt sijoittajille jopa paremmin kuin valtionlainat. Esimerkiksi Ranskassa luksusjätti LVMH:n velkakirjan korko on jo alemmalla tasolla kuin valtionvelan korko samalla maturiteetilla.
Luetuimmat artikkelit
