K-kirjain määrittää elpymistä, eurooppalaisyritysten velkataakka rajussa kasvussa

Koronapandemian paheneminen virusmuunnosten myötä yhdistettynä hitaaseen rokotustahtiin on tuonut lyhyen aikavälin talousriskit taas esille. Rokotevalmistaja Pfizer ilmoitti viime viikolla, että toimituksissa on myöhästymisiä, jotka vaikuttavat kaikkiin euromaihin helmikuun puoleen väliin asti, ja tähän eri maiden hallitukset ovat reagoineet pitkälti rajoituksia kiristämällä. Etenkin palvelualojen yritysten tilanne käy taas ahtaaksi uusien rajoitusten myötä, ja talousluvut näyttävät k-kirjaimen muotoisen elpymisen pysyvän vallitsevana olotilana edelleen.

Kasvu on siis pitkälti sektorikohtaista ja etenkin teollisuus on päässyt kasvun syrjään kiinni, kun palvelualoilla sitä saadaan vielä odottaa. Erot ovat suurentuneet myös maiden välillä: teollisuusvetoisessa Saksassa työttömyys on lähtenyt laskuun, mutta Ranskassa ja Espanjassa se on kasvanut nopeasti lokakuun jälkeen.

Työttömien määrä lähtenyt uuteen kasvuun Ranskassa ja Espanjassa

Vuoden 2021 talousennusteissa on jo ryhdytty etenkin euroalueen ennusteissa laskutalkoisiin. Bloombergin konsensusennusteen mediaani kuluvan vuoden talouskasvulle oli vielä kuukausi sitten 4,6 % ja nyt 4,3 %. Mahdollisesti eurotalous on koronan kourissa vielä vuoden ensimmäisen kvartaalin, mikä hyydyttäisi talouskasvun uudelleen lähelle nollaa tai negatiiviseksi. Nyt Bloombergin BKT-ennuste Q4’20:lle on -2,4 % ja Q1’21:lle 0,4 % edelliseen kvartaaliin nähden, mutta jälkimmäiseen voidaan nähdä lisää laskupaineita. Pitkittynyt kriisi puolestaan heijastuu vuoden toisen puoliskon elpymisodotuksiin, jotka nekin voivat siirtyä. Pitää kuitenkin muistaa, että elpymisen hitaudessa on vielä kyse kuukausista, ei vuosista, joten elpymisen suurta kuvaa ne eivät merkittävästi muuta.

Yritysten tuki suuntautuu heikosti

Koronakriisin tuottama lovi yritysten toimintaan vaatii edelleen toimia. Bloomberg uutisoi eilen AFMEn (Association of Financial Markets in Europe) julkaisemasta raportista, jossa kerrottiin, että koronakriisin myötä yritysten rahoitustarve kasvoi lähes 1000 miljardiin euroon EU:ssa, ja on edelleen 600 miljardia eli yli kolme kertaa Suomen valtion velan suuruinen. Pelkästään 2020 ensimmäisellä puoliskolla yritysten velkataakkaa lisääntyi EU:n laskelmien mukaan 400 miljardilla, kun koko 2019 määrä oli 289 miljardia.

Hallitusten tukiohjelmat ja EKP:n velkakirjaostot eivät siis ole raportin mukaan riittäneet paikkaamaan kriisin seurauksia, jotka ovat laajoja. Etenkin pääomamarkkinoiden ulkopuolelle jäävät pk-yritykset ovat vaikeuksissa ja pitkälti pankkilainoituksen varassa. Jotta konkurssiaallolta vältytään, paine julkisen tuen kasvulle lisääntyy eikä velkataakkaa saada kuluvanakaan vuonna kevennettyä. Raportissa ratkaisuksi ehdotetaan koko EU:n laajuista rahoituksen hybridimallia, mutta päätöksenteon kankeus saattaisi koitua sen kohtaloksi.