Kannattaako pörssi-indeksejä seurata? – Verneri Pulkkinen Alokkaan haastattelussa

170. Kannattaako pörssi-indeksejä seurata, Verneri Pulkkinen?

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.

Tällä kertaa pyysin Verneriä haastatteluun useimmille sijoittajille tärkeästä aiheesta, eli ”indekseistä”. Verneri ei itse esittelyjä kaipaa, ja olihan hän ketjun ensimmäinen haastateltavakin.

Tein hänelle kysymyksiä, jotka kiinnostavat itseäni ja joista ajattelin olevan hyötyä erilaisille sijoittajille. Ainakin itse sain paljon uutta hyödyllistä ajateltavaa omaa sijoitustoimintaa ajatellen. 😊

1. Mitä ovat pörssi-indeksit? Miksi päähuomio on aina jenkki-indekseissä?

Pörssi-indeksit ovat pörssien kehitystä kuvaavia indeksejä. Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa pörssihintojen suhteellista muutosta. Yhdysvaltain S&P 500, Saksan DAX tai vaikkapa Helsingin pörssin yleisindeksi ovat tunnettuja indeksejä.

Indeksejä rakennetaan lukemattomin eri kriteerein, mutta pääindeksit yleistäen kuvaavat pörssin keskimääräistä kehitystä. Suurimmilla yhtiöillä on suurin paino indekseissä, ellei indeksiä ole painorajoitettu. Esimerkiksi NVIDIAn paino S&P 500 indeksissä on kirjoitushetkellä noin 7 %.

Hintaindeksien lisäksi on olemassa tuottoindeksejä, joissa lasketaan osinkotuotto mukaan indeksin kehitykseen (ns. Kokonaistuotto).

Amerikkalaiset indeksit ovat kieltämättä huomion keskipisteenä, koska amerikkalaispörssien markkina-arvo on noin kaksikolmasosaa maailman pörssien arvosta ja Yhdysvallat on taloudellinen, kulttuurinen ja sotilaallinen hegemonia.

2. Jos et saa mainita Hesulin pörssin indeksejä etkä Yhdysvaltain indeksejä, niin mitkä ovat viisi sinulle tärkeintä indeksiä? Perustele valintasi.

STOXX 600 Europe kattaa 90 % Euroopan pörssien markkina-arvosta ja sen 600 jäsentä kuvaa kohtuullisen hyvin europörssien kehitystä.

MSCI ACWI eli MSCI:n All Country World Index maalailee koko maailman pörssien kehitystä, sisältäen kaikenlaisia markkinoita. Tosin, indeksin koostumuksesta 64 % tulee Yhdysvalloista, joten käytännössä se on piilo-USA-indeksi maailman mausteilla.

MSCI ex USA kuvaa vastaavasti maailman (kehittyneiden talouksien) indeksien kehitystä ilman Yhdysvaltoja.

MSCI Emerging Markets eli kehittyvät markkinat kuvaa hyvin, miten nousevien kasvutalouksien pörsseillä menee. Tosin tästäkin indeksistä puolet on Kiinaa ja Taiwania.

First North Finland pienyhtiöindeksi kertoo karua tarinaa suomalaisten pienyhtiöiden kuplan poksahduksesta, mutta raatojen seasta voi löytyä myös makupaloja. Sentimentti on apaattinen.

3. Minkä takia sijoittajan on hyvä seurata indeksiä, mitä informaatiota niistä saa?

Indeksit kuvaavat yleensä hyvin eri pörssien kehitystä yleisellä tasolla. Sen lisäksi lähes kaikkiin indekseihin voi sijoittaa kulutehokkaasti ETF:n kautta. Indeksit tarjoavat sijoittajalle siis helpon vaihtoehdon sijoittamiseen osakepoiminnan sijaan tai sen kaveriksi.

4. Mitä sudenkuoppia indeksien seuraamiseen liittyy? Millaisia ajatusvirheitä tai vääriä johtopäätöksiä niistä helposti syntyy?

Monet indeksit ovat melko keskittyneitä. Esimerkiksi MSCI:n versio Korean pörssistä, MSCI Etelä Korea sisältää Samsungia 30 % painolla. 8 suurteknologiakorporaatiota edustavat yli 30 %:ia S&P500 indeksistä. Nordea dominoi vuorostaan painorajoittamatonta Helsingin pörssin yleisindeksiä OMXHPI:tä.

Koska pörssit tuppaavat olemaan keskittyneitä, pörssi-indeksit eivät kuvaa välttämättä hyvin keskimääräisen yrityksen kehitystä. Esimerkiksi Helsingin pörssissä meillä on samaan aikaan konepajojen ja Nordean raivokas nousumarkkina, kun metsäyhtiöt ja pörssien pienyhtiöt mörnivät.

Pörssi-indeksit eivät ole sama asia, kuin talous. Sijoittajat saattavat ajatella, että pörssillä ja taloudella pitää olla sama suunta. Pörssit kuvaavat yhtiöiden kehitystä, talous menee omia ratojaan. Voimakaskaan talouskasvu ei välttämättä tarkoita hyvää pörssikehitystä, mistä esimerkiksi Kiina on hyvä esimerkki.

5. Kannattaako innokkaan Hesuliin keskittyvän osakepoimijan katsoa vain kerran kuukaudessa OMXHPI:n pisteluku, ja sitten vain unohtaa kaikki pörssi-indeksit?

Tuo on hyvä kysymys. Kuinka paljon ylipäätään osakepoimijan kannattaa käyttää aikaa markkinoiden ja indeksien seuraamiseen yhtiöiden tutkimuksen lisäksi? Käytetyllä ajalla on kuitenkin aina vaihtoehtoiskustannus. Kerran kuukaudessa riittää jos ei kaipaa tällaista hälyinformaatiota, etenkin jos sijoittajalla on kurssihälytykset päällä. Vilkuilisin silti aina välillä, miten muualla maailmassa menee. Hesuli ei elä tyhjiössä, vaan se liikkuu maailman laineiden tahdissa.

Kiitoksia Verneri kiinnostavista ja opettavaisista vastauksista!

Ainakin minulla itsellä tulee katsottua indeksejä liian yksipuolisesti – vedän liian suoria johtopäätelmiä, mikä on voinut välillä epäsuoraan kostautua turskina. Syyllistyn osittain joskus myös liian orjalliseen indeksien vahtaamiseen, mistä ei ole koskaan seurannut itselleni mitään hyvää.

Ehkä Vernerin vastausten perusteella/avulla osaan ottaa fiksummin ja – rennommin. 🤔