Keskuspankkien korkopuheet askeleen tiukempia
Tiivistelmä
- Keskuspankkiirit ovat muuttaneet puheitaan tiukemmiksi, EKP:n puheet ovat muuttuneet neutraaleiksi ja Federal Reserven puheet haukkamaisemmiksi.
- Yhdysvalloissa keskuspankit ovat huolissaan tullien vaikutuksesta inflaatioon ja työmarkkinoiden epätasapainosta, mikä voi johtaa koronlaskuun syyskuussa.
- EKP:n inflaatioennusteet ovat tavoitetasolla, mikä viittaa siihen, että rahapolitiikka voi pysyä neutraalina, ja keskustelu on siirtynyt neutraaliin korkotasoon.
- EKP:n rahapolitiikan odotetaan pysyvän vakaana lähikuukausina, mikä tarjoaa näkyvyyttä ja taukoa viime vuosien korkovaihteluille.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Keskuspankkiirit ovat siirtyneet puheissaan entistä toppuuttelevammalle kannalle. EKP:n osalta puheet ovat muuttuneet vähemmän kyyhkymäisiksi ja enemmän neutraaleiksi, Federal Reservessä puolestaan ollaan hitusen haukkamaisempia, osoittavat puheindeksit. Niissä positiiviset arvot merkitsevät haukkamaisia puheita ja negatiiviset kyyhkymäisiä.
Lähde: Bloomberg
Yhdysvalloissa keskuspankit vetoavat nyt etenkin tullien tuomaan epävarmuuteen inflaation osalta. Kolikon toisella puolella työmarkkina näyttää nousevan entistä selkeämmin esiin jonkinmoisena huolenaiheena. Esimerkiksi Jerome Powellilta saatiin äskettäin Jakson Holessa vihjaus mahdollisesta koronlaskusta syyskuussa. Powell kiinnitti puheessaan huomiota etenkin työmarkkinan ”erikoiseen tasapainoon”, jossa sekä työn tarjonta että kysyntä laskevat. Tämä lisää työmarkkinan riskejä, jotka voivat Powellin mukaan realisoitua nopeastikin. FedSpeak -indeksin mukaan kaikki keskuspankkiirit eivät kyyhkymäistä näkökulmaa kuitenkaan jaa, ja jossain määrin puheissa on elokuun aikana käännytty haukkamaisempaan suuntaan. Korkomarkkinalla tätä ei ole ostettu, sillä todennäköisyys koronlaskulle syyskuussa on noussut yli 90 %:iin.
EKP:n osalta korkotoppuuttelulle löytyy aihetta myös konsensusennusteista. Inflaatioennusteet tälle ja ensi vuodelle ovat kuin suoraan keskuspankin lempikirjasta: niissä liikutaan 2,0-2,1 %:ssa eli aika lailla tavoitetasoilla. Kun otetaan vielä huomioon pitkän aikavälin inflaatioennusteiden tasaantuminen kahden prosentin tietämille ja vahvistuneen euron vaikutuksen, lienee turvallista todeta, että inflaatiopeikko on ryöminyt takaisin kivenkoloonsa.
Jos EKP:n rahapolitiikan ei tarvitse olla enää kiristävää eikä juuri elvyttävääkään, palaa keskustelu jälleen neutraaliin korkoon. Neutraali korkotaso on nimittäin se, missä lukujen valossa rahapolitiikan asemointi olisi parhaimmillaan. EKP tiputti sanan ”rajoittava” kuvaamasta rahapolitiikkaansa jo keväällä, ja arvioita neutraalista korkotasosta on päivitetty alkuvuonna. Niiden perusteella neutraali nimelliskorkojen taso olisi jossakin 1,75 %-2,25 %:n välillä, ts. tasoilla, joihin talletuskorko (2,0 %) tällä hetkellä asettuu.
Siksi rahapolitiikan virityskin lienee lähikuukaudet hyvinkin ”tylsä”, ja se näkyy keskuspankkiirien puheissa. ”Korkojen seuraava suunta voi olla seuraavaksi ylös tai alas”, sanoi äskettäin EKP:n neuvoston jäsen ja Slovakian keskuspankin pääjohtaja Primoz Dolenc, ja samankaltaisia puheita on kuultu aiemminkin. Toisaalta tylsyys tarkoittaa myös näkyvyyttä ja se voi olla viime vuosien korkorumban jälkeen tervetullut tauko.
Luetuimmat artikkelit
