Keskuspankkien merkitys sijoittajille, Marianne Palmu Alokkaan haastattelussa
168. Marianne Palmu haastattelussa keskuspankkien merkityksestä sijoittajille
Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.
Marianne Palmu on ollut haastateltavana jo aiemminkin, linkki siihen haastatteluun olisi tässä 😊, mutta tällä kertaa halusin haastatella häntä nimenomaan keskuspankkijutuista.
Olen ollut pitkään kiinnostunut keskuspankkien toiminnasta, ja sijoitusharrastus on vain syventänyt tätä intoa. Halusin oppia aiheesta lisää nimenomaan sijoittajan näkökulmasta ja katsoa asioita laajemmin kuin vain Fedin tai EKP:n yksittäisten korkopäätösten kautta. 😊
Alla olevista vastauksista niin tuore kuin kokeneempikin sijoittaja saa uutta tietoa tai/ja ajateltavaa. 😊
1. Mikä on keskuspankki?
Keskuspankki on “pankkien pankki”, joka määrittää rahan määrää ja hintaa taloudessa. Sillä on monopoli rahan liikkeellelaskijana, ja rahapolitiikkansa avulla, eli pääasiassa korkotasoa määrittäessään, se säätelee luotonantoa.
2. Miksi sijoittajat seuraavat erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) ja Euroopan keskuspankki (EKP) päätöksiä?
Päätöksiä seurataan siksi, että rahapolitiikka vaikuttaa välillisesti meidän monen talouteen, niin kotitalouksien kuin yritystenkin. Kun korot laskevat, kotitalouksien ja yritysten lainakustannukset painuvat myös, mikä mm. piristää investointeja. Lisäksi keskuspankit liikuttavat osakemarkkinaa arvostustasojen kautta: korkojen lasku tekee arvostustasoista houkuttelevampia sijoittajille.
3. Mitkä ovat suomalaisen sijoittajan kannalta seuraavaksi kiinnostavimmat tai tärkeimmät keskuspankit? Mainitse ainakin kolme perusteluineen.
Ruotsin keskuspankki: Naapurimaa ei ole liittynyt euroon, joten on mielenkiintoista seurata, miten rahapolitiikkaa siellä toteutetaan. Riksbanken kulkee usein EKP:n jalanjäljissä rahapolitiikassaan.
Japanin keskuspankki: Kolmanneksi suurin keskuspankki, jolla on jo pitkää kokemusta nollakorkoajasta. Nosti nyt korkonsa korkeimmalle tasolleen 30 vuoteen, joten tässä mielessä kulkee vastavirtaan muiden laskiessa korkojaan.
Kiinan keskuspankki: Vahvasti hallinnon otteessa oleva keskuspankki, jonka rahapoliittinen liikkumatila on kuitenkin nykyisellään melko kapea.
4. Mitkä ovat sijoittajille kolme tärkeintä seuraamisen kohdetta keskuspankeissa ja niiden toiminnassa, jos unohdetaan korkopäätökset?
Talousennusteet. Keskuspankkien talousennusteilla (BKT- ja inflaatioennusteet) on suuri merkitys, koska niitä käytetään pohjana myös rahapolitiikan toteutuksessa.
Viestintä. Keskuspankkiirien puheet ovat saaneet viime vuosina paljon lisää painoarvoa, ja niistä yritetään löytää vihjeitä rahapolitiikan tulevasta suunnasta.
Rahoitusjärjestelmän vakaus. Pankkien pankkina keskuspankki on hyvin perillä rahoitusjärjestelmän tilasta, ja etenkin kriisiaikana sen rooli rahoitusjärjesltelmän vakauttajana korostuu.
5. Mihin aloihin yleisesti ottaen keskuspankkien korkopäätökset vaikuttavat eniten, ja miksi vaikutus on juuri näihin aloihin niin suuri?
Korkopäätökset vaikuttavat välillisesti meidän kaikkien talouteen, mutta yksittäisistä aloista nostaisin sykliset toimialat, koska ne ovat tyypillisesti myös herkimpiä korkojen muutokselle. Näistä esimerkkeinä rakentaminen, teollisuus (investointihyödykkeet) ja kulutushyödykkeet. Myös rahoitussektori on altis rahapolitiikan muutoksille korkokatteiden kautta.
Kiitoksia Marianne loistavista vastauksista! 😊
Halusin hyödyllistä tietoa näistä aiheista, jotka jäisivät mieleeni ja vielä vähän uusista näkökulmista sekä monipuolisemmin, koska olen tottunut kuulemaan ja lukemaan hyvin paljon vain Fedistä ja EKP:stä sekä niidenkin osalta lähinnä vain korkohommista. Siksikin Mariannen vastaukset tulivat hyvin tarpeeseen, ainakin itselleni, mutta uskon muidenkin saaneen hyvin tietoa ja ajateltavaa. 😊
