Klondiken kultakuume teki paluun

Lapsena opettelin lukemaan Aku Ankan ja Roope-sedän seikkailujen avulla. Erityisesti mieleenpainuvia olivat Roope-sedän tarinat Klondiken kultakuumeen ajoilta, jolloin hän löysi myös onnenlanttinsa. Nyt kultakuume on tehnyt paluun, mutta hieman eri muodossa. Käsittelin kullan hintaa laajemmin Verneri Pulkkisen kanssa nauhoitetussa erikoispodijaksossa, joka on kuunneltavissa täällä.

Kullan hinta, dollaria unssilta

Lähde: LSEG

Vuosi 2025 oli kultakuumeen aikaa. Jalometallin hinta saavutti vuoden aikana peräti 53 uutta ennätystään ja viimeisen 12 kuukauden aikana hinta on noussut 80 %. Tämä kehitys on pakottanut niin tavalliset kuluttajat kuin suuret instituutiotkin miettimään, olisiko kullalla paikkansa omassa sijoitussalkussa. Kullan markkinassa tilanne on ylipäänsä mielenkiintoinen: sen hinta ei ole noussut vain spekulaation voimalla (tosin silläkin on roolinsa), vaan kyseessä on laajempi markkinamullistus, jossa kullan rooli turvasatamana ja vakuutuksena korostuu.

Historiallinen 5 000 tonnin raja ylittyi

Vuonna 2025 kullan kokonaiskysyntä (mukaan lukien OTC-markkinat) ylitti ensimmäistä kertaa historiassa 5 000 tonnin rajan. Markkinoiden kokonaisarvo kohosi ennätysmäiseen 555 mrd. dollariin, mikä merkitsee huimaa 45 prosentin kasvua vuoden takaiseen verrattuna.

Kasvu on monen tekijän summa. Sijoituskysyntä oli vuoden 2025 voimakkain veturi. Erityisen voimakas oli käänne ETF-rahastoissa, joiden omistukset kasvoivat peräti 801 tonnilla. Samaan aikaan fyysisten harkkojen ja kolikoiden kysyntä kiihtyi 12 vuoden huippuunsa. Sijoittajia ajoivat paitsi geopoliittiset jännitteet, myös odotukset korkotason laskusta ja pelko jäädä paitsi kullan momentum-noususta.

Kysyntää tuki merkittävästi myös keskuspankkien aktiivisuus: viralliset instituutiot ostivat yhteensä 863 tonnia kultaa, mikä osui suoraan ennustetun vaihteluvälin yläpäähän. Kun markkinan arvo kasvaa näin rajusti vuoden sisällä, se kertoo syvästä luottamuksesta kultaan tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus on korkealla.

Puola oli suurin keskuspankkiostaja toista vuotta peräkkäin lisäten kultavarantojaan 102 tonnilla. Puolan syyt ostoille liittyvät vahvasti kansalliseen turvallisuuteen. Puolan keskuspankin (NBP) pääjohtaja Adam Glapiński on ilmoittanut, että tavoitteena on nostaa varannot 700 tonniin juuri näiden turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Viime vuoden lopussa Puolan kultavarannot olivat jo nousseet 550 tonniin. Yleisellä tasolla näyttää siltä, että keskuspankkien strateginen kiinnostus kultaan säilyy vastaisuudessakin vahvana, sillä epävarmuus tuskin tulee heti katoamaan.

Teknologiasektorilla kullan kysyntä pysyi vakaana (323 tonnia), mutta pinnan alla tapahtui suuri rakenteellinen siirtymä. Tekoäly (AI) on noussut kullan uudeksi, näkymättömäksi moottoriksi. AI-infrastruktuurin vaatimat korkean suorituskyvyn muistisirut ja piirilevyt hyödyntävät kullan ylivoimaista sähkönjohtavuutta.

Tällä on kuitenkin kääntöpuolensa: AI-sovellusten valtava kysyntä on alkanut ”crowding out” -ilmiön myötä syrjäyttää perinteistä kulutuselektroniikkaa. Valmistuskapasiteettia on suunnattu tekoälykomponentteihin, mikä on johtanut perinteisten komponenttien hintojen nousuun ja saatavuusongelmiin. Kulta ei ole enää vain passiivinen osa piirilevyä, vaan kriittinen tekijä globaalissa teknologiakilpailussa.

Katse vuoteen 2026

Vuodesta 2026 odotetaan edelleen vahvaa kullan vuotta, mutta tie voi olla kuoppaisempi. Vaikka keskuspankkien ostot ja ETF-virrat jatkuvat todennäköisesti vahvoina, teknologiasektorilla on haasteita. Alan analyysitalot, kuten Counterpoint Research ja Omdia, ennustavat älypuhelinten ja tietokoneiden toimitusmäärien laskevan vuonna 2026 muistisirujen pulan ja nousevien hintojen vuoksi. JP Morgan, kuten moni muukin, pysyy optimistina ja ennustaa kullan hinnan kipuavan lähivuosina 6000 dollariin unssilta.

Artikkelin lähteenä käytetty World Gold Councilin raporttia vuoden 2025 kysyntätrendeistä.