Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Uusiutuva energia ja sähkönkulutuksen kasvu ovat kuumia puheenaiheita, mutta julkinen keskustelu ei aina perustu ajantasaisiin faktoihin. Viime aikoina keskustelua ovat värittäneet muun muassa muutokset Yhdysvaltojen energiapolitiikassa, geopoliittiset epävarmuudet ja datakeskusten vaikutukset sähkön kulutukseen ja paikallisiin sähköverkkoihin.
Hidastuuko uusiutuvan energian kasvu? Onko uusiutuvaa energia rakennettu jo tarpeeksi? Kannattaako sijoittajan odottaa teknologian halpenemista? Perehdyimme kolmeen yleiseen väärinkäsitykseen uusiutuvasta energiasta tuoreiden asiantuntijaraporttien valossa.
Ei totta.
Käsitys nojaa valtamedian pääotsikoihin: Yhdysvallat vetäytyvät ilmastotavoitteistaan, geopoliittiset kriisit dominoivat otsikoita ja ilmastonmuutos jää talouskeskustelun jalkoihin.
Investoinnit uusiutuvaan energiaan eivät kuitenkaan ole pysähtyneet; päinvastoin.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan globaalien energiainvestointien odotetaan nousevan vuonna 2026 kaikkien aikojen ennätykseensä, noin 3,4 biljoonaan dollariin. Puhtaaseen energiaan suuntautuvien investointien määrän odotetaan olevan noin 2,2 biljoonaa, mikä on liki kaksinkertainen summa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin suunnattuihin investointeihin.
Uusiutuva energia on maailmanlaajuisesti edullisin ja nopein tapa lisätä sähköntuotantoa. Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön IRENAn mukaan yli 90 prosenttia vuonna 2025 käyttöön otetuista uusiutuvan energian voimaloista tuotti sähköä halvemmalla kuin markkinoidensa edullisimmat uudet fossiilivoimalat.
Vaikka yksittäisten maiden poliittiset päätökset vaikuttavat markkinoiden kehitykseen, investointien pitkän aikavälin suunta on pysynyt vahvana. Viime aikojen geopoliittiset kriisit ovat itse asiassa vahvistaneet energiasiirtymää kohti uusiutuvia, sillä omavaraisesti tuotettu sähkö suojaa sekä polttoaineen hintapiikeiltä että tuontiriippuvuudelta.
Ei totta.
Aurinkovoimaloita nousee eri puolille maailmaa tasaiseen tahtiin, ja uutiset ajoittain matalista sähkön hinnoista voivat luoda kuvaa siitä, että uusiutuvaa kapasiteettia on rakennettu jo tarpeeksi.
Näkökulma on kuitenkin kapea kahdesta syystä.
Merkittävä osa maailman sähköstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla ja tämä tuotanto tulee korvata puhtaammalla energialla.
Toisekseen sähkönkysyntä kasvaa nyt aiempaakin nopeammin. IEA arvioi kasvuvauhdin olevan 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2030 saakka: noin puolitoista kertaa nopeammin kuin edellisellä vuosikymmenellä. Suurimpia ajureita ovat datakeskukset, sähköistyvä liikenne ja teollisuus, sähköistyvä lämmitys ja kasvava ilmastoinnin tarve.
Tarve uudelle uusiutuvan energian kapasiteetille syntyy siis samanaikaisesti sekä fossiilisen tuotannon korvaamisesta että kasvavasta sähkönkulutuksesta. Uusiutuvan energian kapasiteetin arvioidaan globaalisti lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Markkinan kehitys ei kuitenkaan ole kaikkialla samanlaista. Suomessa sähkön hinta on ajoittain hyvin matala ja tämän hetken kysyntään suhtautettuna uusiutuvaa energiaa on rakennettu verrattain paljon. Muissa Korkian kohdemaissa, esimerkiksi Italiassa, Chilessä tai Kanadassa tilanne on hyvin erilainen: sähkön hinta on moninkertainen, auringon säteilyteho merkittävästi korkeampi ja kysynnän kasvu nopeaa.
Ei totta.
Väite on varsin rationaalinen, sillä uusiutuvan energian teknologioiden hintataso on laskenut hurjaa vauhtia. Akkuvarastojen hinnat ovat laskeneet vuosikymmenessä yli 80 prosenttia. Kiinalaisten aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet noin 60 prosenttia vuodesta 2023. Teknologian hintojen lasku on osasyy siihen, miksi uusiutuvasta energiasta on tullut niin kilpailukykyistä.
Aurinkovoimalan tai akkuvaraston kannattavuus määräytyy muun muassa hankkeen sijainnin, kantaverkon läheisyyden ja verkkoliityntälupien perusteella. Verkkoliitynnöistä käydään tällä hetkellä globaalisti kovaa kilpailua: IEA:n Electricity 2026 -raportin mukaan yli 2 500 gigawattiahankkeita jonottaa parhaillaan pääsyä verkkoon.
Parhaat sijainnit ja verkkoliitynnät ovat siten niukka resurssi, joka ei parane odottamalla. Hyvistä sijainneista uusiutuvan energian tuotantolaitoksille ja pääsystä sähköverkkoon käydään kovaa kilpailua ja siksi laadukkaimmat hankkeet valmistellaan nyt, ei kymmenen vuoden päästä.
Energiahankkeissa arvo syntyy usein ennen kaikkea oikeasta sijainnista, luvituksesta ja verkkoliitynnästä, ei pelkästään teknologiasta.
Yhteistä yllä oleville myyteille on näkökulman kapea aikajänne. Ne pohjautuvat todenmukaisiin asioihin, mutta eivät tarkastele markkinaa kokonaisuutena.
IEA kutsuu nykyhetkeä "sähkön aikakaudeksi" (Age of Electricity). Sähkönkysynnän kasvu on ennennäkemätöntä, ja sitä kiihdyttävät sähköistäminen, energiaomavaraisuus, teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen ja kustannustehokkuus. Nämä ajurit eivät ole riippuvaisia yksittäisten valtioiden politiikasta.
Tämä vuosikymmen ratkaisee sen, kuka uuden energiainfrastruktuurin käytännössä rakentaa ja minne.
Sijoittajan näkökulmasta keskeinen kysymys on, missä ja kenen toimesta energiamurroksentarvitsema infrastruktuuri rakennetaan. Rahastomme Korkia Global Renewables Ky sijoittaa uusiutuvan energian hankkeisiin kolmella mantereella.
Meneillään on megatrendi ja meidän kauttamme voit sijoittaa siihen:
>> Tutustu Korkia Global Renewables Ky -rahastoon
Vaihtoehtorahastojen hoitaja Korkia Capital Oy. Edellä esitetyt tiedot ovat yleistä esittelyä Korkia Oy:n (”Korkia”) tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tuotteista ja palveluista. Esitettyjä tietoja ei tule käsittää yksilölliseksi suositukseksi tai kehotukseksi sijoitus- tai muihin toimenpiteisiin tai sellaisen tekemättä jättämiseen. Huomioithan, että sijoitustuotteiden hankintaan liittyy aina riski sijoitetun pääoman menettämisestä osittain tai kokonaan. Sijoitustuotteen arvo voi nousta tai laskea. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta ja tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta.