Hyperskaalaajat valtaavat myös euroalueen velkakirjamarkkinaa
Tiivistelmä
- Yhdysvaltalaiset teknologiajätit, kuten Google, Amazon ja Microsoft, ovat merkittäviä toimijoita euromääräisten yrityslainojen markkinoilla, ja niiden investointien arvioidaan ylittävän 1 000 miljardia dollaria vuoteen 2028 mennessä.
- Hyperskaalaajien osuus uusien euromääräisten yritysvelkakirjojen liikkeeseenlaskusta on noussut lähelle kymmentä prosenttia, vaikka niiden osuus vertailuindekseistä on vain noin yksi prosentti.
- Hyperskaalaajat tuovat markkinalle pidempiä maturiteetteja ja korkean luottoluokituksen, mutta samalla ne voivat keskittää markkinaa ja syrjäyttää eurooppalaisia liikkeeseenlaskijoita.
- Hyperskaalaajien luottoriskilisät ovat nousussa, mutta toistaiseksi vaikutukset muiden yhtiöiden rahoituksen saatavuuteen ja sijoittajien salkkuihin ovat olleet rajallisia.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Yhdysvaltalaiset teknologiajätit Google, Amazon ja Microsoft ovat nousseet merkittäviksi toimijoiksi myös euromääräisten yrityslainojen markkinalla. Näiden niin kutsuttujen hyperskaalaajien investointien arvioidaan ylittävän 1 000 miljardia dollaria vuoteen 2028 mennessä, mikä vastaa noin kolmea prosenttia Yhdysvaltain vuotuisesta BKT:sta. Investointitarpeet ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei niitä voida enää kattaa pelkästään omalla kassavirralla, joten yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän ulkoiseen rahoitukseen, jota haetaan nyt myös vanhalta mantereelta.
Luin äskettäin EKP:n sivuilta mielenkiintoisen blogin, jossa käytiin läpi teknologiajättien kurkottelua Eurooppaan paitsi datakeskuksien, myös rahoituksen muodossa. Hyperskaalaajien osuus euromääräisten yritysobligaatioiden vertailuindekseistä on noin yksi prosentti, ja liikkeellä olevien lainojen määrä on noin 40 miljardia euroa. Silti niiden osuus uusien euromääräisten yritysvelkakirjojen liikkeeseenlaskusta on noussut jo lähelle kymmentä prosenttia.
Lähde: EKP:n blogi
Kehityksellä on sekä myönteisiä että riskejä sisältäviä puolia. Positiivista on, että hyperskaalaajat tuovat markkinalle pidempiä maturiteetteja, laajentavat teknologiasektorin painoarvoa ja tuovat mukanaan korkean tason luottoluokituksia, mikä monipuolistaa perinteisesti pankkivetoista ja A–BBB-painotteista euroalueen yrityslainamarkkinaa.
Riskipuolella huolena on markkinan keskittyminen ja mahdollinen syrjäytymisvaikutus: sijoittajien kiinnostus hyperskaalaajiin ja rajalliset pääomat voivat ohjata varoja pois muista, erityisesti eurooppalaisista, liikkeeseenlaskijoista. Toistaiseksi kysyntä eurooppalaisten yhtiöiden lainoille on kuitenkin pysynyt vakaana, ja osa eurooppalaisista liikkeeseenlaskijoista on ajoittanut omat emissionsa välttääkseen suoraa kilpailua hyperskaalaajien kanssa. Hyperskaalaajien luottoriskilisät ovat sen sijaan alkaneet nousta lisääntyneen liikkeeseenlaskun ja epävarman pitkän aikavälin tuottonäkymän vuoksi (ks. kuvio alla). Toistaiseksi vaikutukset muiden yhtiöiden rahoituksen saatavuuteen ja sijoittajien salkkuihin ovat rajallisia, eikä Yhdysvalloissa nähtyä pitkien korkojen nousupainetta ole toistaiseksi havaittu euroalueella.
Kyseessä voi kuitenkin olla vasta startti ennennäkemättömän suurelle rahoitusaallolle, jonka kehitystä on syytä seurata tarkasti korkomarkkinalla.
