Korkojen nousu murentaa maata osakkeiden alta
Ei ole mikään salaisuus, että osakemarkkinoiden arvostustaso on pääosin kallis. Olemme kirjoittaneet viimeksi elokuun lopussa Helsingin pörssin korkeasta arvostustasosta. Tilanne on rapakon takana Yhdysvalloissa samanlainen. Sijoittajien eniten seuraaman osakeindeksin, S&P 500:n, P/E-kerroin on tällä hetkellä n. 25x ja 12 kuukauden päähän katsova P/E noin 18x (se, tuleeko tuloskasvua, on kuitenkin eri kysymys). Samaan aikaan Helsingin pörssin tämän vuoden arvioitu P/E-kerroin on noin 18x. Historiallinen keskiarvo on liikkunut noin 15x:n paikkeilla. Erityisesti isoja yhtiöitä ostaneet sijoittajat ovat joutuneet maksamaan tyyriimmän hinnan osuuksistaan.
Osakkeiden korkeaa arvostustasoa on yleisesti oikeutettu sillä, ettei tällä hetkellä mistään saa tuottoa. Elämme nollakorkojen aikaa. Tämä tarkoittaa, että turvallisempana pidetyt korkosijoitukset eivät tuota mitään. Valtionvelkakirjojen korot ovat käyneet jopa negatiivisen puolella Japanissa ja Euroopassa. Minne muualle sijoittajat laittaisivat rahansa kuin osakkeisiin, joista saa ainakin hyvää osinkotuottoa?
Nyt asioiden tilaan näyttää tulevan muutos. Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtion velkakirjan korko kävi viime heinäkuussa alimmillaan 1,46 %:ssa, jonka jälkeen korot ovat kääntyneet nousuun. Inderesin markkinaekonomisti Marianne Palmu kirjoittaa tämän päivän aamukatsauksessa, että Trumpin valinnan jälkeen nousu on jopa kiihtynyt. Mikäli tulevan presidentin puheet toteutuvat käytännössä edes osittain, velkaa tullaan ottamaan rutkasti lisää. Samoin Euroopassa velkakirjat ovat päässeet takaisin pinnalle negatiivisista koroista ja tarjoavat sijoittajille taas pientä tuottoa.
Riskisiä osakkeita verrataan yleensä ns. riskittömiin velkakirjoihin. Myös osakkeiden voi ajatella tuottavan kuten velkakirjat käyttäen markkinoiden käänteistä P/E –arvostuskerrointa (osakkeiden hinta jaettuna tuloksella). Täten saadaan osakkeiden tulostuotto.
Lähde: Shiller, Bloomberg.
Preemio, eli erotus osakkeiden tuoton ja riskittömän valtionvelankoron välillä, on ollut parhaimmillaan yli 5 % osakkeiden hyväksi vuoden 2009 maaliskuusta alkaneen nousun jälkeen.* Nyt korot ovat kuroneet erotusta kiinni ja preemio on enää 1,8 %. Välillä korot ovat tuottaneet enemmän kuin osakkeet, eikä näiden kahden välillä ole kiistatonta yhteyttä, joten liian suuria johtopäätöksiä tästä liikkeestä ei kannata vetää.
On myös hyvin mahdollista, että korkojen nousu jää lyhyeksi piikiksi deflatorisessa maailmantaloudessa ja pian luemme uutisia uusista pohjanoteerauksista. Korkojen nousu aiheuttaa silti murtumavaaraa korkealla liitävälle markkinalle. Ne sijoittajat, jotka ovat osinkotuotoilla kompensoineet heikkoja korkotuottoja, saattavat vetäytyä takaisin korkoihin. Kohta 3 000 päivää kestänyt härkämarkkina alkaa käydä iäkkääksi ja korkojen nousu vie pohjaa parhaalta argumentilta olla osakkeissa. Pian saattaa osakkeille olla taas vaihtoehtoisia tuottopaikkoja.
*On hyvä huomioida, että kuviossa on käytetty Shillerin laskemaa P/E:tä, joka on korkeampi kuin esimerkiksi Bloombergin ilmoittama P/E.
