Kullanarvoista puhetta: Keskuspankkien viestinnän ABC

"Aina kun puhumme niin, että tulemme ymmärretyiksi, puhumme hyvin" - Moliére

Keskuspankkien viestintä on saanut painavan ja näkyvän roolin viimeisen parin vuosikymmenen aikana ja korostunut finanssi- sekä koronakriisissä. Rahapolitiikan välineistön (arvopaperiostot, rahapolitiikan ohjeistus, erilaiset pitkäaikaiset rahoitusohjelmat) monipuolistuessa niistä kertominen ja keskuspankin toimintojen selkiyttäminen on tullut rahapolitiikan keskiöön ohjauskorolla ohjailun sijaan. Osakemarkkinalla rahapoliittinen elvytys on ollut tärkeä tukipilari, minkä vuoksi keskuspankkien tekoihin ja puheisiin kiinnitetään nykyään suurta huomiota.

Kuten taannoin Ekonomisti fundeeraa -blogissa kerroin, kiinnostuin jo yliopisto-opintojeni alkumetreillä keskuspankeista instituutioina ja erityisesti niiden viestinnästä. Nyt päätin koota keskuspankkien viestinnän ABC:n rahapolitiikasta kiinnostuneille. Pyrin tässä antamaan motivoimaan sitä, miksi keskuspankkeja kannattaa kuunnella ja keitä kannattaa kuunnella. Ensin kuitenkin raotan hieman akateemisen tutkimuksen esirippua keskuspankkien tekojen osalta.

Katseet Federal Reserven tekoihin

Keskuspankkien painoarvoissa on eroja ja sijoittajan kannattaa seurata rahapolitiikassa paitsi sitä, mitä päätetään, myös sitä, missä päätetään. Olen aikaisemmin makrokommenteissa maininnut, että erityisesti katseet on syytä suunnata Atlantin taa Federal Reserveen. Kun Fed päättää, eurotalous ja osakemarkkina tottelee, käy ilmi mm. EKP:n tuoreesta tutkimuksesta. Federal Reserven koronnostoilla on sen mukaan vaikutuksia myös paitsi euroalueen teollisuustuotantoon ja työllisyyteen, myös rahoitusmarkkinaan velkakirjakorkojen kautta.

EKP:n rahapoliittisilla päätöksillä ei ole yhtä merkittäviä vaikutuksia talouteen tai rahoitusmarkkinaan euroalueen ulkopuolella. Erään tutkimuksen mukaan muutokset USA:n rahoitusmarkkinalla selitti vuosina 1989-2004 yli 25 % euroalueen arvopaperihintojen vaihtelusta, mutta vaikutus toiseen suuntaan oli vain 8 %. Pelkästään talousuutisia seuratessa on helppo huomata, että USA:n dominanssi on viimeisen kymmenen vuoden aikana voimistunut.

Keskuspankit äänitorvina

Keskuspankkien viestintä on tärkeässä asemassa etenkin luottamuksen ja uskottavuuden luojana yleisön ja keskuspankin välille. Kun yleisö (esim. sijoittajat) tietää, mitä keskuspankki tekee, helpottaa se myös rahapolitiikan välittymistä. Viestintä onkin nykyään tärkeässä osassa rahapolitiikan tehokkuudessa: sen avulla voidaan antaa signaaleja tulevan rahapolitiikan linjasta, sopeuttaa odotuksia ja vähentää näin rahoitusmarkkinan epävarmuutta.

Keskuspankit eivät enää istu poteroissaan takavuosien tapaan, vaan ovat yrittäneet kaikin tavoin lisätä rahapolitiikkansa läpinäkyvyyttä. Tämä on lisännyt myös kommunikaation määrää todella paljon (ks. kuvio alla). Nykyään keskuspankkien puheista ja näkemyksistä voi kansainvälisten uutistoimistojen sivuilla lukea lähes päivittäin.

Kuvio. Keskuspankkien puheiden määrä (lähde täällä)

Sijoittajatkin ovat alkaneet seurata keskuspankkeja tarkalla silmällä, ja puheista on tullut etenkin rahapolitiikan käännepisteissä jopa yksi markkinan ajuri. Tämä ei ole ihme, sillä viestinnällä tosiaan on ennustevoimaa tekojen selittäjänä. Keskityin aikoinaan lisensiaattityössäni siihen, kuinka hyvin EKP:n päätöksentekijöiden puheilla onnistuttiin ennakoimaan rahapolitiikkamuutoksia 2007-2010, finanssikriisin syövereissä siis. Ilmi kävi, että viestintä ennakoi tulevia korkopäätöksiä hyvin ja oli tärkeänä selittäjänä talousodotusten lisäksi. Myöhemmin julkaistusta tutkimuspaperista selvisi, että hyvin samankaltaisia tuloksia saadaan, jos mukaan otetaan myös keskuspankkien jättiläinen eli Federal Reserve. Keskuspankkeja siis todella kannattaa kuunnella.

Hei, kuka puhuu?

Vielä suuremman hyödyn voi rahapolitiikkaa seuraava saada, jos osaa suodattaa keskuspankkiirien viestejä. Huomasin nimittäin, että EKP:ssa toisten sana painaa enemmän kuin toisten vallan jako voi olla epätasaista EKP:n neuvoston sisällä. Saksan ja Ranskan kaltaisten suurmaiden edustajat olivat viestinnässään ”useammin oikeassa” kuin pienempien euromaiden keskuspankkiirit. Luonnollisesti tutkimuksessa nousi esiin myös pääjohtajan sanan paino ja ennustevoima, onhan hän aina tullut yhdestä suurmaasta. Hyvin samankaltaisia tuloksia pääjohtajan vaikutusvallasta esim. Federal Reservestä on saatu paitsi pörssiarjessa puheiden markkinareaktioita seuraamalla, myös akateemisessa tutkimuksessa.

Esimerkkejä uutisista, lähteinä WSJ ja Reuters

Mielenkiintoista on, että kommunikaation suuri lisääntyminen näyttää aiheuttaneen myös ylimääräistä ”kohinaa”, joka hämärtää keskuspankkien viestiä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin yritysjohtajien kokemuksia, ja niissä tulkinta vaikeutuu keskuspankkiirien viestien (ja samalla eri näkemyksien) lisääntyessä. Onkin mahdollista, että keskuspankkien läpinäkyvyys voi mennä liian pitkälle: puheiden ja mielipiteiden kirjo saattaa muuttua kakofoniaksi, joka lopulta heikentää esimerkiksi sijoittajien mahdollisuuksia muodostaa odotuksia rahapolitiikan tulevasta suunnasta (aihetta käsitelty täällä).

Mitä viestiä markkinalle nyt halutaan lähettää?

Viestintä on siis tärkeä väline keskuspankkien läpinäkyvyyden parantamisessa ja "oikean" sanoman lähettämisessä. Kävin läpi Reutersin keskuspankkiuutiset viimeisen kahden viikon ajalta, ja kokosin alla olevaan taulukkoon rahapolitiikan linjaa koskevat lausunnot otsikkotasolla sekä EKP:lta että Federal Reserveltä (EKP sinisellä, Fed punaisella). Koska halusin keskittyä puheisiin, taulukon otsikoista puuttuvat kokouspöytäkirjoihin liittyvät uutiset. Federal Reserven huhtikuun kokouksen pöytäkirjoista kuului hiiskumista arvopaperiostojen vähentämisestä, mutta puheissa siitä ei ole nähtävissä vielä merkkejä. Ainoat elvytyksen vähentämiskeskusteluun hiemankin viittaavat kommentit olivat vähissä ja nekin tulivat avomarkkinakomitean jäseniltä, jotka eivät ole tänä vuonna äänestysvuorossa (merkitty tähdellä). Yhtä vaiettua exit-keskustelu oli EKP:n puheissa, mikä ei ole ihme. Eurotalous on USA:ta jäljessä elpymisessä, eivätkä inflaatiopaineetkaan ole rantautuneet tänne samalla voimalla kuin Atlantin taa.

Markkinalle halutaan siis lähettää vahvaa elvytysviestiä edelleen. Samaan aikaan keskuspankeissa ollaan vahvasti datariippuvaisia, ja ne joutuvat tässä mielessä "elämään hetkessä". Viestin sävy voi siis vaihtua nopeastikin, jos talousluvut yllättävät. Senkin vuoksi puheita kannattaa seurata: korkopäätöksiä julkaistaan tyypillisesti vuodessa 7-8, mutta keskuspankkiireja kuullaan medioissa lähes päivittäin.

Taulukko. Keskuspankkiirien puheita viimeisen kahden viikon ajalta. Lähde: Reuters, Inderes

Tähdellä(*) merkityt otsikot ovat avomarkkinakomitean jäseniltä, joilla ei ole tänä vuonna äänestysoikeutta