Kuluttajaluottamus: Kun mikään ei innosta

Makrokatsaukset

Tiivistelmä

Kuluttajaluottamus Suomessa on laskenut huhtikuussa lukemaan -12,5, mikä on selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon (-2,8), ja heijastaa kuluttajien pessimistisiä näkemyksiä taloudesta.
Suomessa talouskasvu on ollut heikkoa, ja asuntojen hintakehitys on pysynyt paikallaan viimeisen 10 vuoden ajan, mikä vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien varallisuuteen ja mielialaan.
Positiivisena tekijänä kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen on laskenut, mikä voi mahdollistaa nopean toipumisen kulutuksen käänteen tapahtuessa.
Kuluttajaluottamus on laskenut myös kansainvälisesti, esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa, mikä viittaa laajempaan taloudelliseen epävarmuuteen.

Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.

Suomalaiskuluttajaa voisi tuoreiden kuluttajaluottamuslukujen perusteella verrata flegmaattiseen teiniin: mikään ei oikein tunnu nappaavan tällä hetkellä.

”Ihan sama”, kuvastaa hyvin kuluttajaluottamuksen tunnelmia huhtikuun lukujen perusteella. Kuluttajaluottamus tippui Tilastokeskuksen indikaattorin mukaan lukemaan -12,5, eli selvästi alle pitkän ajan keskiarvon (-2,8). Mikään ei nyt oikein nappaa: arviot oman talouden nykytilasta ja odotukset sen suhteen olivat matalalla, kestotavaroiden, saati asunnon, hankinnalle ei ajankohta ole oikein edullinen, näkemykset työttömyydestä olivat synkkiä ja inflaatio-odotukset kasvoivat. Teinin on vaikea nousta aamulla sängystä, ja suomalaiskuluttajan rytmi on sekin vinksallaan. Tosin emme ole matalan luottamuksen kanssa yksin. Kuluttajaluottamus laski kolmen vuoden pohjiin Saksassa, näyttivät aamun Gfk-luottamusluvut, ja Yhdysvalloissa Michigan-luottamusindeksi laski jopa kaikkien aikojen pohjiin.

Kuluttajaluottamus eri maissa

Kuluttajaluottamus Eri Maissa

Lähde: LSEG

Suomen osalta tilanne on hankalampi kuin muualla, sillä meikäläisittäin talouskasvu on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa, ja negatiivinen varallisuusvaikutus tekee omaa tehtäväänsä kuluttajien mielialan mataloittamiseksi. Suomessa selvästi suurimman varallisuuserän eli asuntojen hintakehitys on junnannut paikallaan viimeisen 10 vuoden ajan, ja reaalisesti ollaan miinuksella. Tilanteeseen ei odoteta nopeaa kohenemista, kuten esim. HS uutisoi tänään. Koska suomalaisten varat ovat seinissä, asuntomarkkinan elpymistäkin tarvittaisiin, ennen kuin yksityisen kulutuksen kasvu voimistuu. Iranin konflikti siirsi jälleen kasvuodotuksia, ja kuluttaja jatkaa torkuttamistaan. Positiivisena tekijänä tilanteessa kuitenkin on se, että kotitalouksien taseet ovat muuten kunnossa: velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen on laskenut tasaiseen tahtiin. Eli kun kulutuksen käänne lopulta nähdään, toipuminen voi tulla äkisti.