Markus Alokkaan haastattelussa
166. Markus
Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.
Aikanaan, kun Markuksen tviittejä tuli vastaan, niin katselin; onpa todella laadukkaita kirjoituksia ja tviittejä tällä tyypillä. Myöhemmin sitten aloin enemmänkin katselemaan hänen erinomaisia ja monipuolisia juttujaan - kateudella ihastelin, että pystyisipä itsekin ajattelemaan ja kirjoittamaan noin fiksusti. 😊
Markus on analyyttinen kaveri, joka osaa kirjoittaa syvällisesti esimerkiksi yhtiöistä, teknologiasta ja yleisesti markkinoistakin. Hänellä on taito tehdä erinomaisia yksittäisiä olennaisia nostoja eri aiheista sekä yleisestikin hän tarjoaa oivaltavia näkökulmia muun muassa erilaisiin sijoittamiseen liittyviin asioihin laajalla skaalalla. Hänen kirjoituksensa yhdistävät käytännönläheisyyden ja syvemmän ajattelun - hänen tekstejään on ilo lukea toki sisällön puolesta, mutta ovathan ne myös mukavalukuisiakin.
Hän on varsin laajasti sijoitus- ja talousaiheista kirjoittava kaveri, jota kannattaa ehdottomasti seurata Äxässä, koska ne aidosti tuovat hyvä asiaa sijoittajille ja lisäksi hän tuo aidosti uutta näkökulmaa faktojen ja hyvien perustelujen kera.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen sijoittaja, jolle osakepoiminta on sekä rakas harrastus että syvä intohimo, joka sopii omaan kilpailuhenkiseen ja analyyttiseen luonteeseen. Olen opiskellut rahoitusta yliopistossa ja nykyisin työskentelen pankissa. Kirjoitan X ja Sijoitustieto nimimerkillä ValueByMarkus. Minua kiinnostavat erityisesti liiketoimintojen dynamiikka, kilpailuetujen tunnistaminen ja kirjoitan, jotta voin jäsentää ajatuksiani, sekä sparrata muiden sijoittajien kanssa.
2. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Sijoittamisen ulkopuolella vietän paljon aikaa urheilun parissa. Jalkapallo on ollut läpi elämän rakas kiinnostuksen kohde sekä pelaamisen että seuraamisen kautta, mutta pidän urheilusta laajemminkin ja harrastan useita eri lajeja. Lukeminen kuuluu päivittäisiin rutiineihini, ja sijoituskirjallisuuden ohella luen laajasti muista aiheista, kuten elämäkertoja ja teknologiasta. Pidän jatkuvasta oppimisesta ja seuraan mielelläni yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Viime vuosina olen myös innostunut maalaamaan öljyväreillä, mikä tarjoaa terapeuttista vastapainoa ajoittain hektiseen arkeen.
3. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Aamun rutiinien jälkeen suuntaan joko toimistolle tai työskentelen kotitoimistolta käsin päivän agendasta riippuen. Työpäivien sisältö ja kesto vaihtelee paljon, ja joskus päivät venyvät myöhempään iltaan. Urheilulle pyrin aina löytämään aikaa, ja päivän aikana seuraan yleisellä tasolla pörssiä ja taloutta. Iltaisin vietän aikaa arjen askareiden parissa kumppanin kanssa. Lisäksi iltaisin luen kirjallisuutta, päivän uutisia ja tutustun tarkemmin eri yhtiöihin ja markkinoihin, mikäli tälle on aikaa.
4. Millainen olet sijoittajana?
Sijoittajana olen varsin kaikkiruokainen enkä sijoita vain tiettyyn kategoriaan. Teen kaikki sijoitukset osakepoiminnan kautta ja pyrin ottamaan vahvaa näkemystä, mikäli yhtiön EV (Expected Value) ja/tai riski/tuotto-suhde on houkutteleva. Lähtökohtaisesti ylläpidän salkussa aina täyttä osakepainoa yli syklien, käyttäen myös velkavipua. Olen todennäköisesti netto-ostaja osakkeissa vielä useiden vuosikymmenten ajan ja siedän volatiliteettia, jota vahvat näkemykset ja velkavipu tuottavat.
En suojaa salkkua muilla tuotteilla enkä pyri lisäämään muita omaisuuseriä. Pitkäaikainen yhtiöiden arvonluonti ohjaa erityisesti salkun isoimpia positioita, mutta otan myös lyhytaikaisia näkemyksiä, esimerkiksi jos näen mahdollisuuden arvonluontiin lyhyemmällä aikavälillä tietyn triggerin, kuten strategisten rakennejärjestelyjen kautta. Pyrin yhdistämään laadullisen analyysin dataan ja arvioimaan yhtiöitä liiketoiminnan, pääomien allokoinnin ja kilpailuetujen näkökulmasta. Vaikka seuraan makrotaloutta läheltä, en ota sitä huomioon omissa sijoituspäätöksissä, koska en koe omaavani kilpailuetua esimerkiksi korkotason tai inflaation arvioinnissa.
5. Millainen sijoitushistoriasi on?
Sijoitushistoriani alkoi noin kymmenen vuotta sitten pankin aktiivisilla rahastoilla. Kiinnostuksen kasvaessa ja sijoituskirjallisuutta lukiessa strategiani alkoi nopeasti kehittyä. Aluksi siirryin oppikirjamaisesti vähäkuluisille pohjoismaisille ja globaaleille indeksirahastoille, mutta pian osakepoiminta alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Ensimmäisten vuosien aikana tein useita virheitä, joista opin merkittävästi.
Alun virheiden jälkeen painopisteeni oli vahvasti value-lähtöisessä lähestymistavassa, keskittyen “halpoihin” tunnuslukuihin, mikä tuotti vaihtelevaa menestystä. Tämän jälkeen lähestymistapani on kehittynyt kohti kasvupainotteista sijoittamista, jossa olen valmis maksamaan korkeampaa arvostusta perustellusti yhtiön kilpailuetujen ja laadun perusteella. Nykyään myös sijoitusprosessini on strukturoidumpi ja sen noudattaminen sekä ajatusten auki kirjoittaminen ovat merkittävästi kehittäneet sijoitustaitojani verrattuna ensimmäisiin osakepoimintoihini.
6. Millainen salkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi hajauttamisen osalta?
Tämän hetken salkustani löytyy yhteensä 11 yhtiötä, joista noin puolet on suomalaisia ja loput globaaleja. Pidän pienempien yritysten analysoinnista, sillä koen yksityissijoittajana saavani niissä enemmän kilpailuetua, mutta salkusta löytyy myös suuria globaaleja yhtiöitä, joilla on selkeä kilpailuetu liiketoiminnassa. En sijoita yhden tietyn kriteerin perusteella, minkä vuoksi salkku sisältää yhtiöitä hyvin eri riskiprofiileilla ja liiketoimintamalleilla. Kolmen suurimman yhtiön paino on noin 50 % salkusta, ja nykyään pyrin pitämään positiokoot vähintään 5 %:ssa, jotta mahdollinen upside on merkittävä.
Suurimmat hajautuksen hyödyt koen saavuttavani nykyisellä rakenteella, vaikka salkkuun mahtuisi vielä muutama uusi rivi. Hajautuksessa otan toimialoja huomioon, jotta vältyn liialliselta altistumiselta yksittäisten sektorien riskeille. Esimerkiksi aikaisemmin, vuosina 2022–2023, sijoitin Suomen vähittäiskauppaan suurella osakepainolla, ja tästä opittuani olen nykyisin tarkempi toimialojen painotuksen kanssa. Sama logiikka ohjaa päätöksiäni nykyisessä markkinassa: vaikka uskon, että AI tulee mullistamaan lähes kaikkia toimialoja tulevina vuosikymmeninä, en halua pitää sen painotusta salkussa liian korkeana.
7. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
En käytä sijoitusprosessissani osake-screeneriä, vaan ideoita tulee monista eri lähteistä. Kun kuulen kiinnostavasta ideasta, teen ensin nopean “sanity checkin” liiketoiminnan ja valuaation perusteella. Suurin osa ideoista putoaa tässä vaiheessa pois, esimerkiksi jos liiketoimintaa on vaikea ymmärtää tai havaitsen ongelmia kassavirrassa tai corporate governance -kysymyksissä.
Jos yhtiö kiinnostaa edelleen, teen syvällisemmän analyysin: tutkin liiketoimintaa, (potentiaalisia) kilpailuetuja, riskejä ja toimialaa. Tämän jälkeen arvioin valuaatiota, usein hahmotellen eri tulevaisuuden skenaarioita optimistisesta pessimistiseen, joista lasken todennäköisyys painotetun EV-tuoton ja turvamarginaalit. Pidän valuaation varsin selkeänä - nykyään en esimerkiksi tee DCF-laskelmia, koska niiden kautta ei mielestäni synny merkittävää ylituottoa.
Prosessin tukena hyödynnän myös muiden analyysejä ja näkemyksiä, joiden kautta näen, miten markkina ja muut sijoittajat hinnoittelee yhtiötä ja erityisesti missä olen itse eri mieltä. Jos lopputulos täyttää oman EV- ja/tai riski/tuottokriteerini, allokoin pääomia yhtiöön, yleensä alkaen 5 % positiosta. Painopiste prosessissa on rakenteellisten kilpailuetujen tunnistamisessa ja markkinan kanssa eri mieltä olemisen syiden analysoimisessa valuaation osalta. Pyrin pitämään prosessin toistettavissa, mikä tekee sijoituspäätöksistä hallitumpaa ja vähemmän tunnepitoista.
Nykyään tykkään myös lisätä olemassa olevia positioita, jos liiketoiminnan tarina etenee odotetusti ja valuaatio pysyy houkuttelevana. Keskihinnan alentamisesta olen todella varovainen. Jos liiketoiminta osoittaa rakenteellista heikkenemistä, pidän sitä signaalina keventää, noudattaen Paul Tudor Jonesin ohjeistusta “Losers average losers”.
8. Mitkä ovat mielestäsi kolme aliarvostetuinta arvostuskerrointa? Perustele valintasi.
EV/FCF
Jos voisin valita vain yhden tunnusluvun, se olisi luultavasti EV/FCF. Se huomioi mielestäni tärkeimmät komponentit: vapaan kassavirran ja yhtiön taseen. Tämä ei toki yksinään kerro koko totuutta, ja sijoittajan on kriittistä huomioida myös piilotetut erät, kuten mahdollinen diluutio.
PEG (Price/Earnings to Growth)
Sijoituspäätöksissäni hinnan ja kasvun tasapaino on itselle yksi kriittisimmistä arviointikohdista. PEG-luku tai siitä johdetut muutokset auttavat arvioimaan, onko hinta suhteessa kasvunäkymiin houkutteleva yhtiökohtaisesti.
ROIC
Vaikka ROIC tai ROCE eivät suoraan huomioi valuaatiota, pidän niitä yhtenä tärkeimmistä tunnusluvuista yhtiöiden pitkän aikavälin arvonluonnin arvioinnissa. Arvo syntyy pitkällä aikavälillä pääomien tuotoista ja allokaatiosta, ja erityisesti M&A-vetoisten yhtiöiden kohdalla seuraan tätä tunnuslukua tarkasti. ROIC kertoo myös, kuinka hyvin yhtiö hyödyntää kilpailuetuaan ja kykenee ylläpitämään sitä pitkällä aikavälillä.
9. Kerro ajatuksia näistä yhtiöistä sataan sanaan:
Iris Energy
Yhtiön kilpailuedut perustuvat energian saatavuuteen ja vertikaaliseen integraatioon. Microsoftin strateginen kumppanuus vahvisti asemaa AI-infrassa. Valuaatiota tukee 3,6 B$ 2026 YE ARR -ohjeistus ja johdon vahva track record.
Lemonade
AI-teknologinen disruptio näkyy jo kiihtyvässä kasvussa ja laskevissa vahinkosuhteissa. Yhtiö etenee kohti positiivista tulosta ilman lisäpääomatarvetta, investoiden vahvasti kasvuun ja skaalaan.
Smart Eye
Ensi vuosi on erityisen mielenkiintoinen Euroopan DMS-regulaation vuoksi. Voittoisa kassavirta lähestyy, ja OEM-autovalmistajien sekä tuotantoketjujen toimitukset ovat kriittisessä roolissa.
Disclaimer: Omistan kaikkia kolmea yhtiötä, jotka ovat sijoituskriteereilläni riskisemmästä päästä.
10. Bongasin tämän X:n tililtäsi: ”Background in Banking & Operations.” Miten taustasi työelämässä näkyy sijoitustoiminnassasi, vai näkyykö?
Työelämäni on varmasti vaikuttanut sijoitustoimintaani. Kokemus pankin päivittäisen liiketoiminnan johtamisesta sekä strategisten ja digitaalisten muutosten toteuttamisesta on kehittänyt systemaattisuutta ja prosessien ymmärtämistä. Kokemus auttaa hahmottamaan, miten ja minkä perusteella johdon päätökset tehdään, ja on yleisesti parantanut ymmärrystä liiketoiminnasta ja yritysten arvonluonnista. Tämä varsin universaali oppi tukee sijoituspäätöksiä myös finanssialan ulkopuolisissa yhtiöissä.
Toisaalta vaikutus on ollut kaksisuuntainen: sijoittamisesta saadut opit ovat hyödyttäneet myös työelämääni, aina teknisistä taidoista tunteiden hallintaan ja päätöksentekoprosessien arviointiin.
11. Seuraat paljon ulkomaalaisia yhtiöitä, mitkä ovat viisi eniten käyttämääsi tietolähdettä tutkiessasi ulkomaalaisia yhtiöitä, perustele myös valintasi.
Yhtiöiden viralliset vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset
Perustan analyysini ensisijaisesti suoraan yhtiöiden lukuihin ja luen usein myös vanhoja raportteja läpi, hahmottaen miten yhtiöt ovat kommunikoineet historiallisesti, sekä toimittaneet lupauksiin nähden. Johdon kommentit otan suolan kanssa, erityisesti mikäli johdolla ei ole track record toimittaa lupauksia. Sijoittajapuheluissa Quartr on ollut erityisen hyödyllinen, sillä se tarjoaa helpon tavan seurata ja analysoida webcastien sisältöjä.
Luotettavat uutispalvelut
Esimerkiksi Bloomberg, tai paikalliset uutislähteet tarjoavat ajankohtaista tietoa markkinamuutoksista, ja yhtiökohtaisista uutisista jotka voivat vaikuttaa sijoitustarinaan. Podcast kulutan myös aktiivisesti ja voin suositella esimerkiksi: Acquired, The Memo by Howard Marks ja In Good Company.
Toimialaraportit
Esimerkiksi investointipankkien, kuten Goldman Sachs, raporteista saa hyvää käsitystä yhtiöiden muuttuvasta toimialasta, kilpailuympäristöstä ja trendeistä.
Muiden sijoittajien kanssa keskustelu
Keskustelut suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien kanssa auttavat hahmottamaan erilaisia näkemyksiä, tuottavat usein uusia ideoita ja auttavat sekä haastamaan, että jäsentämään omia ajatuksia.
Sijoitusyhteisöt
Seuraan aktiivisesti X sekä muita sijoitusfoorumeita, kuten Inderesin. Ne tarjoavat runsaasti ideoita eri yhtiöihin ja näkökulmia markkinasta inspiraationa.
12. Mitä kolmea sijoituskirjaa suosittelisit erityisesti Inderesin foorumilaisille?
Narrative and Numbers – Aswath Damodaran
Kirja opettaa, miten yhdistää liiketoimintatarina ja luvut analyysissä. Erinomainen työkalu ymmärtää, miksi yhtiö hinnoitellaan tietyllä tavalla ja miten arvioida tulevaisuuden kasvua realistisesti.
Outsiders – William Thorndike
Keskittyy poikkeuksellisiin toimitusjohtajiin, jotka loivat arvoa pitkäjänteisesti. Tarjoaa oppeja johdon päätöksenteosta, pääoman allokoinnista ja kilpailuedun rakentamisesta. Näkökulma, jota harvoin saa pelkistä tunnusluvuista.
Investing for Growth – Terry Smith
Keskittyy kasvuyhtiöihin ja pitkän aikavälin sijoitusstrategiaan. Auttaa tunnistamaan yrityksiä, jotka pystyvät tuottamaan arvoa ajan mittaan, sekä arvioimaan milloin kasvu on kestävää ja milloin ei.
13. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet joudu esimerkiksi FOMOn valtaan?
Aikaisemmin olen sortunut tekemään tunnepohjaisia päätöksiä, mutta pyrin nyt tietoisesti välttämään FOMO sekä muita sijoittamiseen liittyviä harhoja, kuten vahvistusharhaa. Tärkeintä on näiden biasien tiedostaminen, jotta niitä voi huomioida omassa strukturoidussa sijoitusprosessissa ja päätöksenteossa. Helpommin sanottu kuin tehty, ja usein olen oppinut eniten omista virheistäni.
Konkreettisesti pyrin myös välttämään nopeita ostoja ja myyntejä, sekä kirjoitan ajatuksiani auki, missä vaiheessa usein paljastuu seikkoja, joita ei ole tullut huomioitua. Lisäksi ymmärrän, että hyviä sijoitusmahdollisuuksia tulee jatkuvasti. Jos en ehdi mukaan sijoitustarinaan, markkina tarjoaa aina uuden, eikä yhden tilaisuuden ohittaminen vaaranna pitkän aikavälin tuottoja.
14. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Onko jotain euromääräisiä tavoitteita?
Euromääräistä tavoitetta minulla ei ole, eikä sellainen myöskään pysyisi muuttumattomana eri elämäntilanteiden myötä. Pyrin rakentamaan sijoitusomaisuutta, joka tarjoaa taloudellista vapautta tulevaisuudessa. Tavoitteena on erityisesti myös oppia ja kehittyä sijoittajana - harrastus, jota toivon voivani jatkaa pitkään.
En ole asettanut absoluuttista prosentuaalista tuottotavoitetta, mutta pitkän aikavälin tavoitteeni on ylittää vertailuindeksit. Olen tähän mennessä pitänyt vertailukohtina FN25- ja OMXH25GI-indeksejä, sijoitusten painottuessa edelleen vahvasti Suomeen ja erityisesti pieniin yhtiöihin.
15. Miten Alokkaasta voisi ajan saatossa tulla yhtä analyyttinen ja monipuolisesti tietäväinen sijoittaja kuin sinä?
Voin suositella kaikille, jotka haluavat kehittyä sijoittajina, panostamaan paitsi lukemiseen myös kirjoittamiseen. Oman sijoituspäiväkirjan ylläpito auttaa jäsentämään ajatuksia ja havainnoimaan, miten omat päätökset syntyvät.
Myös fokusoituminen itselle kiinnostaviin liiketoimintoihin ja yhtiöihin on osoittautunut hyödylliseksi, sillä syvempi ymmärrys parantaa sijoitusprosessin laatua. Lisäksi prosessien noudattaminen on tärkeää. Rakenna oma selkeä sijoitusprosessi ja pidä siitä kiinni, sillä se vähentää tunnepohjaisten päätösten riskiä ja tukee johdonmukaista päätöksentekoa pitkällä aikavälillä.
16. Mistä sinä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Haluaisin kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä avoimesta tiedonjaosta, rakentavasta keskustelukulttuurista ja aktiivisesta sparrailusta. Foorumit ja keskustelut tarjoavat arvokkaita näkökulmia, ideoita ja näkemyksiä, mutta myös mahdollisuuden testata omia ajatuksia muiden kanssa. Tämä on ollut arvokasta myös itselle oman sijoitusajattelun kehittämisessä.
Inderes ja tämä foorumi ovat hieno esimerkki tästä käytännössä. Kiitos Alokas kysymyksistä ja hyviä sijoituksia kaikille lukijoille!
Kiitoksia Markus itsellesi!
Otattehan Markuksen seurantaan Äxässä - se on vain tyhmää olla seuraamatta Markusta:
Markus on vähän ehtinyt kirjoittelemaan myös Sijoitustiedon puolelle pari artikkeliakin.
Huomaan, että loppujen lopuksi kokeneet ja fiksut sijoittajat tavallaan kirjoittavat aika usein enimmäkseen tavallaan suhteellisen yksinkertaisista asioista - heillä ei usein ole mitään erikoisuuden tavoittelua tai pätemistä, vaan kunnon asiaa ilman mutuilua. Toki hekin menevät perusasioista pidemmällekin yksityiskohtiin, mutta keskittyvät ennen kaikkea olennaisimpiin seikkoihin ja näkevät useimmiten metsän puilta. 😊
