Mauri Alokkaan haastattelussa

9. MAURI

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla marraskuussa 2022.

Mauri on kovin laajalti arvostettu foorumilainen ja enkä ollenkaan ihmettele, koska Mauri kirjoittaa todella sisältörikkaasti sijoitusasioista ja sillä tavalla, että niitä lukevat mielellään analyytikot kuin tuoreemmatkin sijoittajat. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Maurilla on jokin oma hieno taito/kyky kerätä ja koostaa tietoa, mitä harvemmalla on… varmaan lukijat ymmärtävät, mitä tarkoitan. Mielestäni Inderesin analyysit ovat erinomaisia, mutta niissä voisi olla mukana vähän “mauria”. 😀

Itselle tulee aina Maurista hyvä mieli, koska hän on laajasti fiksu kaveri, jolla on hieno taito kirjoittaa ja kaiken lisäksi häneltä löytyy sellaista muille lukijoillekin huokuvaa inhimillisyyttä. Arvostan erityisen paljon hänenlaisiaan ihmisiä.

Suosittelen laittamaan Maurin seurantaan, niin Foorumilla kuin Twitterissä. Mauri ei päde tai heittele “varmoja” totuuksia, vaan hän selvästi katsoo asioita eri näkökulmista ja pohtii pitkään ennen kuin antaa omia raikkaita perusteltuja ajatuksiaan ja havaintojaan. Mauri on varmasti yksi parhaista analyytikoiden sparraaista ja mielestäni pääanalyytikot voisivat tilata hänet toimistolle puhumaan, jotta saisivat vähän maurimaisuutta analyyseihin. 🙂

Oli suuri kunnia päästä antamaan tällaista haastattelua. Yritin paneutua haastatteluun asiaan kuuluvalla perusteellisuudella ja säilyttää aiempien haastattelujen korkean laatutason. Jo aika alkuvaiheessa homma lähti ”vähän” käsistä ja nyt vastauksiani katsoessani hävettää, että tuli kirjoitettua näinkin pitkästi. Tämän haastattelun myötä lienen jatkossa entistä vakaammassa seniiliboomerin maineessa ainakin foorumin nuoremman polven keskuudessa. Toisaalta, mikäli kukaan ei jaksa tätä haastattelua lukea loppuun saakka, niin itselleni vastausten kirjoittaminen tarjosi erinomaisen itsereflektio-matkan. Ja tuli ainakin tapettua aikaa tässä sairasvuoteella ollessa.

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.

Onnellisen maalaislapsuuden viettänyt kyläkoulun ykkösluokan hymypoika. Lukion hulivili ja kaikkien opiskelijajuhlien huutava seremoniamestari. Sittemmin hitaasti aikuistunut liikuntaintoileva pikkulapsiperheen ruuhkavuosi-isä. Nykyisin melkein jo keski-ikäistyvä lukutoukka, sienestäjä-marjastaja ja leikkipuistojen vakionaama.

2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.

Pidin alakoululaisena yhden kesän pizzeriaa. Tein oman menun ja myin pizzoja äidin työkavereille lounaaksi ja sukulaisille juhliin. Tienasin kyllä itse muutaman markan, mutta bisneksen rahoittaneet vanhemmat taisivat kirjata sijoituksestaan aika tuntuvat tappiot.

Minulla taisi olla lukiossa ”vuosikurssimme” suurin poissaolosaldo, ja lukion rehtori kovisteli ennen kirjoituksia: ”noilla poissaoloilla kenenkään ei pitäisi päästä lukiosta kolmessa vuodessa”. Lukio oli ihan elämän parasta aikaa, mutta kävin lukiossa ensisijaisesti naurattamassa kavereita, ja vähän turhan usein karattiin porukalla omille teille jo hyvissä ajoin ennen koulupäivän päättymistä.

Olen ollut isojen uutismedioiden verkkouutisjutuissa kolmesta eri syystä. A) Muutaman kerran kommentoimassa työhön liittyviä asioita, B) kerran isyysvapaisiin liittyvässä uutisessa ja C) kerran aika hilpeissä laulutunnelmissa eräässä suuressa urheilutapahtumassa kuvatussa videossa.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.

Liikunta ja urheilu on elämäntapa, joka on seurannut mukana ihan pikkulapsesta asti. Parhaimmillaan liikun ja urheilen joka päivä jotain, mutta normaali tahti on varmaan sellainen 3-5 liikuntajuttua viikkoon. Toisaalta aika usein saatan käydä keskipäivällä puntilla ja vaikka illalla vielä lenkillä. Aina jos liikunnasta tulee pidempi tauko, niin kaikki muutkin osa-alueet elämässä alkaa mennä päin pyllyä.

Toisinaan olen tavoitteellinen (punttisali, hiihto, joukkuelajit, triathlon jne.) ja asetan itselleni erilaisia päämääriä. Viime vuosina olen kuitenkin enemmän ja enemmän liikkunut ihan liikunnan ilosta. Sykemittarit, treenipäiväkirjat ja harjoitusohjelmat ovat vähitellen jääneet ja ainakin tällä hetkellä liikunta on enemmän hyvinvointia tukevaa ja esimerkiksi maastopyörälenkkini ovat ehkä enemmän retkeilyä kuin urheilua. Paljon tulee myös riehuttua päiväkoti-ikäisten lasten kanssa leikkipuistoissa, urheilukentillä ja uimahallissa, ja kyllä lapset silloin tällöin käyvät mukana myös punttisalilla.

Eikä sovi unohtaa penkkiurheilua. Isojen joukkuelajien arvokisat, olympialaiset, hiihdon maailmancupit ja muut vastaavat tulee kyllä katsottua aina, jos vain mahdollista. Ajoitan lomianikin jonkin verran erilaisten urheilun arvokisojen päälle.

Liikunnan lisäksi pitää mainita myös lukeminen, koska luen kirjoja melkein joka päivä. Pääasiassa erilaisia tietokirjoja milloin mistäkin aiheista, mutta eniten sijoittamisesta, taloudesta, yhteiskunnallisista asioista, psykologiasta ja erilaisista hyvinvointi-teemoista. Mulla on keskimäärin varmaan parikymmentä kirjaa koko ajan lainassa kirjastosta ja aina kourallinen varauksia vetämässä. Ja lukeminen pitää hoitaa nimenomaan printtikirjalla, koska siinä saa parhaan keskittymisen, parhaan nautinnon ja tutkimusten mukaan myös parhaan muistijäljen.

Lukeminen on siinä mielessä minulle hauska harrastus, että lukion loppuun mennessä en ollut tainnut lukea juuri muuta kuin Juoppohullun päiväkirjoja ja Tony Halmeen Viikingin voimaopasta. Kerran lukiossa piti tehdä kirja-analyysi opettajan valitsemista kirjallisuuden klassikosta. Neuvottelin opettajan kanssa, että sain tehdä analyysini jostakin Juoppohullun ja Halmeen teosten kaltaisesta suttukirjasta, kun muuten koko kurssi uhkasi jäädä rästiin ja todistus saamatta. 😀

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Useimpina arkipäivinä herään klo 7.00. Lapset istuvat sohvalla sylissä piirrettyjä katsellen, kun itse juon kupin kahvia. Kahvin jälkeen lapset päiväkotiin ja itse kotiin etätöihin. Teen enemmistön töistä nykyisin etänä, mutta jos minulla on toimisto- tai työmatkapäivä, niin lähden ajelemaan jo ennen lasten heräämistä.

Olinpa sitten etätöissä tai toimistolla, niin työt koostuvat palavereista, kollegojen ja asiakkaiden auttamisesta, viestinnästä, suunnittelusta ja oman tehtäväkokonaisuuden koordinoinnista. Hyvin tavallisia toimistyöläisen juttuja.

Keskimäärin ehkä joka toisena etäpäivänä vedän päivän puolivälissä 20-30 minuutin pikapunttitreenin ja saatan toisinaan lähteä myös kävely- tai juoksulenkille kuuntelupalaverien ajaksi.

Töiden jälkeen sitten kokkailua, lasten harrastuksia, omia harrastuksia, sukulaisilla ja kavereilla kyläilyä ja omakotitaloasujana pitää myös nurkkia hoitaa. Ruohonleikkuun jälkeen tietysti autotallikaljat naapurin kanssa. Kun lapset saadaan nukkumaan, niin saatetaan katsoa vaimon kanssa jakson verran jotakin TV-sarjaa tai sitten luen kirjaa. Nukkumaan klo 22-23.

5. Miten kuvailisit lyhyesti itseäsi sijoittajana?

Sisäisesti motivoitunut, utelias, innokas oppimaan uutta, työteliäs. Toisaalta olen mielestäni aika hidasliikkeinen, rauhallinen ja tavoitteisiini/strategiaani sitoutunut.

Arvostan todella paljon perusasioita ja yksinkertaisuutta. Vaikka haluan tietysti oppia monia monimutkaisia ja vaikeitakin asioita, niin suurimman osan ajasta haluan vaalia perusasioita, kuten tavanomaista yhtiö- ja tilinpäätös-analyysiä.

En laittaisi itseäni mihinkään lokeroon. Pidän kasvusta, ja sijoitan vain aniharvoin yhtiöihin, joiden liikevaihdon, tuloksen ja markkinoiden en usko kasvavan pitkällä aikavälillä merkittävästi. Joku voisi tämän perusteella sanoa kasvusijoittajaksi, mutta en itse miellä sitä niin. Mielestäni pitkäjänteinen ja tuottava omistaminen edellyttää lähes aina tavalla tai toisella kasvua.

Koska en haluaisin maksaa osakkeesta enempää kuin mikä on sille määrittämäni arvo, niin ehkä joku voisi pitää myös arvosijoittajana. Toisaalta olen kyllä tehnyt sen verran paljon myös kalliita ostoksia, että joku oikea arvopappa saisi kohtauksen nähdessään kaikki ostotoimeksiantoni.

Pidän myös korkeasta kannattavuudesta, kassavirrasta, markkinaosuuden voittamisesta, markkinajohtajuudesta, velattomuudesta, defensiivisyydestä ja vastaavista, joten joku voisi kai pitää myös laatusijoittajana.

Aika tärkeää on myös pohtia, että millainen sijoittaja ei halua olla, koska muuten joutuu joka päivä erikseen päättämään mihin asioihin keskittyy. Ja se on raskasta se. On hyvä ymmärtää oman osaamisensa rajat ja pysytellä nykyisten rajojen sisällä tai laajentaa reviiriä osaamistaan kehittämällä.

Olen itse päättänyt, että en spekuloi lyhyellä aikavälillä, en osallistu erikoistilanteisiin, en osta pankkeja tai rajusti syklisiä, en perusta sijoituspäätöstä vain makroennusteisiin, en hanki kryptoja, en tutki eksoottisia markkinoita, en sijoita poliittisesti arveluttaviin maihin, enkä sijoita raaka-aineisiin. Sitä mukaa kun osaamista kertyy, niin voin toki laajentaa sijoitustoimintaani esim. johonkin edellä mainituista.

6. Voisitko lyhyesti kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?

Kaikki alkoi joskus ehkä 2008-2009 ihan tavallisena perjantaina. Pidetiin kaverien kanssa saunailtaa ja taustalla olleesta TV:stä tuli jotkin sen ajan pörssiuutiset. Sanoin kavereille, että en muuten ymmärrä mitään näistä pörssiuutisista. Kaverien naamoista näki, että kovin paljon eivät ymmärtäneet hekään. Heitettiin parin minuutin jutut pörssiasioista ja jatkettiin iltaa mielenkiintoisemmilla aiheilla.

Jäin kuitenkin miettimään, että mikäs juttu tämä pörssi oikein on ja hain kirjastosta nipun erilaisia sijoittamiseen ja säästämiseen liittyviä kirjoja. Löysin samaan aikaan myös Pasi Havian Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogin, jota luin kuin raamattua.

Lähdin ihan nollista. Perheessämme ei oltu koskaan puhuttu sanaakaan sijoittamisesta.

Avasin itselleni tilin Seligsonille ja sijoitin sinne kuukausittain joitakin kymppejä tai korkeintaan satasia seuraavien vuosien aikana. Se vähä, mitä opintolainaa jäi reppureissujen ja juhlimisen jälkeen käyttämättä, meni niin ikään Seligsonin indeksirahastoihin.

2014 ostin ensimmäiset osakkeet ja näinä aikoina myin kaikki Seligson-omistukseni siirtääkseni ne suoriin osakeomistuksiin. Olin pari vuotta ihan kunnon tavoitehinta- ja uutissijoittaja. Vaikka olin lukenut jo suuren määrän sijoituskirjoja, en rehellisesti sanottuna ymmärtänyt yhtään mistä pörssiyritysten arvo muodostui ja mikä niiden pörssikursseja liikutteli. Indeksitausta oli kuitenkin tehnyt minusta aika hidasliikkeisen, joten mitään nuorille tyypillistä aktiivista spekulointia sijoittamiseni ei ollut. Ihan täydellisellä tuurilla salkkuuni sattui tuolloin myös esimerkiksi Revenio Groupia ja Incapia, joita salkussani on edelleen. Vasta vuosia myöhemmin opin, että mitä nuo yhtiöt ylipäätään edes tekevät.

Joskus 2015-16 aloin käyttää Inderesin analyysejä ja lukea entistä enemmän sijoituskirjoja, ja sijoittamisesta tuli yhä useammin päivittäistä huvia. Tein varsin vähän kauppaa ja useimmiten myin salkun häviäjät aika nopeasti kokonaan pois ja tankkasin myyntirahoilla sekä kuukausittaisilla palkkarahoilla salkun voittajia. Jonkin verran salkkuun tuli myös uusia yhtiöitä, mutta kuvaavaa on, että nykysalkun noin kymmenestä yhtiöstä (en näköjään oikeasti muista, että montako omistusta minulla tällä hetkellä on) kolmannes on tullut salkkuun 2014-2016 ja melkein kaikki loput 2017-2019. Toki matkalla salkussa on käynyt muutama seikkailuosake kääntymässä.

Viimeiset 3-4 vuotta sijoittaminen on ollut jo hieman järkevämpää ja keskittynyt paljolti perusasioiden tankkaamiseen. Olen myös tänä aikana ollut suhteellisen aktiivinen foorumilla ja viimeiset pari vuotta Twitterinkin puolella. Sijoittaminen on mielessä tavalla tai toisella koko ajan, enkä usko, että olen montaakaan päivää ollut tuona aikana pois Inderesin palveluista, vaikka olen kyllä välillä yrittänyt.
On muuten mielenkiintoista huomata, että on laittanut sijoittamiseen näinkin paljon aikaa ja vaivaa, mutta ymmärtää sijoittamisesta silti niin kamalan vähän.

Kaikki rahat sijoittamiseen on tehty palkkatöissä (pl. joku 2-3 tuhatta euroa opintolainaa). Salkussa ei ole euroakaan perintö-, lahja- tai muuta vastaavaa rahaa, eikä sellaisia rahoja ole minun kohdalla odotettavissakaan.

7. Mainitse kaksi tuoreinta osakepoimintaasi ja -myyntiäsi?

Ostokset ovat Qt Group ja Incap. Molempia on toki ollut salkussa jo ennestään.

Vähän hävettää näitä myyntejä kirjoitella, mutta Spinnova (IPO-sataset) ja Nightingale Health. Spinnovaa pidän edelleen kiinnostavana, mutta rehellisesti sanottuna osallistuin antiin ihan silkasta IPO-kiimasta. Ajatuksenani oli jäädä seurailemaan, että miten yhtiö kehittyy ja jos joskus näyttää siltä, että yhtiö saa kysyntää ja tuotantokapasiteettia sellaiseen malliin, että jossakin hamassa tulevaisuudessa kajastaisi yhtiön kääntyminen kannattavaksi, niin olisin hyvin perillä yhtiöstä ja voisin tehdä kunnon panostuksia. Noh, tätä Spinnovan seurantaa voi tehdä tulevat vuodet myös ilman muutaman satasen omistusta, joten salkun rivit suoraan ja Spinnovat mäkeen.

Tongin aiemmin tämän vuoden aikana Nightingalea ja firma vaikutti kiinnostavalta. Tottakai NGH on ihan start-up -vaiheen toimija vielä tässä vaiheessa, mutta valtava kassa ja osaavat omistajat antavat ainakin jonkinlaisen mahdollisuuden kokeilla erilaisia potentiaalisen menestyksen reseptejä.

Näinä vaikeina aikoina sitä kuitenkin sijoittaja alkaa muistella, että millaisiin yhtiöihin minun strategiani mukaan taas pitikään sijoittaa, ja oma vastaukseni oli, että ei ainakaan NGH:n kaltaisiin tappiollisiin kokeilubisneksiin. Onneksi tämäkin positio oli niin lyhyt ja pieni, että sen rahallinen vaikutus oli marginaalinen. Opin ainakin sen, että ihminen helposti innostuu yhtiöstä, jonka analysoimiseen käyttää reilummin aikaan. Aika vaarallista.

8. Miten omaisuutesi jakautuu esim. 1/2 koti, 1/4 osakkeet, 1/4 sijoitusasunnot?

Omassa talossa on kiinni ehkäpä vajaa viidennes varallisuudesta, sijoitusasunnossa viidennes ja yli puolet on tämän turskavuoden jälkeenkin edelleen osakkeissa. Tarkoituksena on kerryttää tulevaisuudessa omaan asuntoon varallisuutta mahdollisimman vähän ja osakesalkkuun mahdollisimman paljon. Uusia sijoitusasuntoja en sulje pois, mutta tässä vaiheessa kasvatan ehdottomasti mieluummin osakepainoa suhteessa seiniin.

8. Miten olet miettinyt salkkusi kokonaisuutta esimerkiksi hajautusta ja riskisyyttä?

Mietin asiaa ensisijaisesti niin, että pyrin keskittämään rajallisen ajankäyttöni ja osaamiseni maksimissaan kymmeneen yhtiöön. Sallin myös sen, että yksittäinen yhtiö saa olla jopa 20-30 prosentin painolla salkussa, jos sen liiketoiminta kehittyy erittäin suotuisasti ja suuri paino johtuu positiivisen liiketoiminnan aikaansaamasta kurssikehityksestä. Annan voittojen juosta (ja vuonna 2022 näköjään myös tappioiden).

Tiedostan, että otan aika isoa maariskiä (kaikki osakkeet tällä hetkellä Helsingistä) ja suurta markkinariskiä (lähes aina n. 100-prosenttisesti markkinalla). Oman talon ja sijoitusasunnon kautta myös asuntomarkkina- ja korkoriskiä löytyy.

Mielestäni suurin riski sijoittajalle on se, ettei tiedä mihin sijoittaa eikä ymmärrä yhtiönsä tilannetta ja liiketoimintaa. Jos sijoittajalla ei ole sijoituspäätöksissään painavia perusteluja, niin sitä on kovin isossa vaarassa tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja siten hätiköityjä toimeksiantoja. Voisiko tässä se varsinainen riski sitten olla, että käyttää liian vähän aikaa ja panostuksia omistustensa analysointiin ja todelliseen ymmärtämiseen. Toinen tähän liittyvä riski on psykologinen. Eli riski siitä, ettei tiedosta omia haitallisia käytösmalleja ja antaa niiden vaikuttaa tuottoihin. Nämä riskit vaanivat minua koko ajan nurkan takana, mutta toivottavasti voin itse omalla työlläni vaikuttaa siihen, että riskit kuitenkin tulevaisuudessa pienenisivät.

Eli ehkä tämän sekavan vastauksen voisi tiivistää siten, että luotan pörssin positiiviseen odotusarvoon, jonka vuoksi haluan olla jatkuvasti markkinoilla. Toisaalta luotan omaan kykyyni löytää indeksiä paremmin tuottavat sijoituskohteet ja siksi keskitän omistukseni rajalliseen yhtiömäärään, mutta pyrin tuntemaan omistukseni mahdollisimman hyvin.

9. Eräässä viestissäsi kerroit, että olet käyttänyt vähintään satoja tunteja Incapin ja Qt:n tutkimiseen. Ketjujen, Inden kaikkien materiaalien (kommentit, raportit, videot) ja firman lukuihin saa helposti uppoamaan monia monia kymmeniä tunteja, mutta haluatko kertoa, miten olet saanut kulumaan satoja tunteja em. yhtiöiden tutkimiseen? Onko sinulla jotain “omia” tapoja tutkia firmoja?

Rehellisyyden nimissä on pakko sanoa, että tuo satoja tunteja oli aikamoinen hihaheitto.

Mutta nyt kun asiaa oikein mietin, niin ei se välttämättä ole ollenkaan virheellinen. Nuo yhtiöt ovat sellaisia, joihin olen varmaankin käyttänyt eniten aikaa ja olen lukenut niistä lukemattomia analyysejä, tilinpäätöksiä, osavuosikatsauksia jne. Ja lisäksi olen katsellut lähes kaikki videot/webcastit, sijoittajaesitykset, ja osan tietysti useampaan kertaan. Tehnyt niistä muistiinpanoja ja erilaisia kirjallisia pohdintoja.

Lisäksi olen pyöritellyt näiden yhtiöiden numeroita Excelissä ja siihenhän saa tällainen humanistianalyytikko menemään paljonkin aikaa. Luulen, että pelkästään Qt-ketjuun kirjoittamieni viestien laatimiseen on jo mennyt aika iso tuntimäärä.

Olen jonkin verran hahmotellut itselleni a) uuden yhtiön analyysin ja b) salkkuyhtiön analyysin prosesseja. Tarkoituksena olisi analyysin laadun parantamisen lisäksi tehostaa hieman ajankäyttöä ja keskittyä enemmän olennaiseen. Tällä hetkellä nämä hakevat vielä hieman muotoaan, mutta ehkä tiivistettynä uuden yhtiön analyysi menee seuraavasti (sen jälkeen, kun olen jollakin tavalla seulonut tai riittävästi kiinnostunut uudesta yhtiöstä):

• Katso jokin sijoittajaesitys/-video
• Lue viimeisin vuosikertomus + tilinpäätös
• Selaa/lue Inderesin laaja raportti
• Selaile viimeisimpiä osavuosikatsauksia/tilinpäätöksiä (samalla voi kerätä lukuja Exceliin)
• Selaile foorumilta ko. yhtiön keskustelua
• Tee tarvittaessa laskelmia Exceliin

Jossakin vaiheessa saatan osallistua foorumikeskusteluun tai tulos-webcastiin, ja esittää kysymyksiä analyytikolle tai jopa toimitusjohtajalle. Toisaalta missä tahansa vaiheessa saatan huomata, että kyseinen yritys ei olekaan ainakaan juuri nyt kiinnostava ja lopetan analyysini.

Luotan aika paljon Inderesin analyyseihin lukujen/arvostuskertoimien osalta, mutta saatan kuitenkin skenaarioida erilaisia Inderesin analyysistä poikkeavia vaihtoehtoja sen lisäksi itse. Harjoittelen myös usein uusia juttuja analyysin ohessa ja saatan laskea jostakin yhtiöstä myös sellaisia tunnuslukuja tai kertoimia, jotka ei itse asiassa ole edes mitenkään relevantteja ko. yhtiön kohdalla. Mutta jos luvut on jo Excelissä, niin ne kannattaa hyödyntää laskentakikkailussa.

Salkkuyhtiöitä seuraan aikalailla seuraavasti:

• Tee ennen osavuosikatsausta pieni muistinvirkistys ja alustavat pohdinnat mahdollisista CEO-kysymyksistä (edellinen katsaus, oma edellisen katsauksen kirjoittelu esim. foorumille, Inderesin ennakko tms.)
• Lue osavuosikatsaus kokonaan à joskus heitän nopeat nostoni tai johtopäätökseni foorumillekin
• Kuuntele webcast + tee tarvittaessa muistiinpanot
• Tee johtopäätökset ja kirjaa muistiin, mitä asioita kannattaa seurata lähitulevaisuudessa tai seuraavassa osavuosikatsauksessa
• Lue Inderesin analyysipäivitys

Haluaisin erityisesti kehittyä uusien yhtiöiden nopeassa ”siivilöinnissä”, standardoida jonkilaisen puolisyvällisen pika-analyysin ja dokumentoida ainakin salkkuseurantani hieman luotettavammin.

Nyt minulle kävi esimerkiksi kesällä niin, että päätin pistää Talenomin toimeksiannot jäihin, koska johto indikoi kulujen nousevan oleellisesti H2/2022 aikana. Unohdin kuitenkin tämän, tein pienen lisäyksen Talenomia ja muistin asian vasta kun katsoin nousevia kuluja ja uutta strategiaa Q3-tuloksen yhteydessä.

Rahallisesti tällä ei ole vielä ollut mitään vaikutusta, ja lisäykseni oli pieni, joten siinä mielessä asia on mitätön. En kuitenkaan pidä siitä, että teen ihan päteviä ja perusteltuja päätöksiä, mutta sitten kaiken sekoilun keskellä unohdan ne (kts. myös aiempi Nightingale-hölmöilyni).

10. Useimmiten minusta tuntuu siltä, että myynnit tehdään usein ehkä liian nopeasti ja kevyin perustein, lisäksi aina puhutaan, miten poimit osakkeesi, mutta enemmän saisi ehkä puhua osakkeiden myymisestäkin. Voisitko kertoa step by step, miten yleensä osakkeiden myyntiprosessisi menee? Käytätkö usein paljon harkintaa ja aikaa myyntiprosessissa?

Olen täysin samaa mieltä, että myymisestä pitäisi puhua enemmän ja myyminen on minullekin aihe, jossa minulla on valtavasti opittavaa.

Omassa (tämän hetken) strategiassani ei lähtökohtaisesti myydä. Tai myydään, mutta vain perustuen sellaisiin isoihin liiketoiminnallisiin ongelmiin, joiden uskon olevan joko erittäin pitkäaikaisia tai jopa pysyviä. Olen tehnyt sellaisen strategisen valinnan, että paisuneisiin arvostuskertoimiin tai heikkoon makrotilanteeseen ei reagoida myymällä. Viimeisen vuoden aikana tämä strategiavalinta on ollut tietysti ihan katastrofaalinen, mutta jälkikäteen on aina helppo viisastella ja voi olla, että valinta näyttää vaikkapa kymmenen vuoden päästä ihan järkevältä

Suurin osa myynneistäni on ollut omien hölmöilyjen siivoamista tai tilanteita, joissa olen tarvinnut rahaa esim. sijoitusasunnon hankintaan. Ne on ollut usein ihan pidemmän ajan kuluessa tehtyjä rationaalisia päätöksiä, ja kun päätös on tehty, en enää pyri myyntiä ajoittamaan. Olen onnekseni ollut aika nopea katkaisemaan tappiot, jotka ovat syntyneet jostakin strategian ulkopuolisesta hutiostoksesta.

Tällä taustalla on aika selvää, että minulta saa parhaimmillaankin hyvin keskinkertaiset step-by-step -ohjeet osakkeiden myymiseen.

Voisin kuitenkin hahmotella hieman ajatuksiani, joita olen pohtinut seuraavaan sijoitusstrategia-päivitykseeni.

Olen miettinyt, että jos ja kun otan myymisen hieman selkeämmin strategiaani, niin teen sen todennäköisesti kuitenkin varsin varoen. Säilyttäisin aiemmin mainitsemani a) liiketoiminnallisen myyntiperusteen, mutta voisin lisätä sen kylkeen hyväksyttäviksi myyntisyiksi myös b) kuplaiselta tuntuvat makro-olosuhteet (näitähän ei voi luotettavasti tunnistaa) ja c) yhtiökohtaisen arvostuksen karkaaminen (näidenkin tilanteiden tunnistaminen on toki todella vaikeaa).

Liiketoiminnallisista syistä yhtiön voi vaiheittain myydä jopa kokonaan pois. Makro- tai arvostussyistä voisi myydä esimerkiksi 10-30 prosenttia salkusta tai yksittäisistä yhtiöistä. Kuplamyynteihin voisi olla hyvä kytkeä jonkinlainen takaisinostolupaus, jottei kävisi niin, että myyminen ja käteiset tekisivät minusta karhuherran ja ostoihin tulisi rimakauhua.

Jos tällaisen strategiamuutoksen tekisin, niin luulen, että laittaisin salkun osakepainon alarajaksi silti varmaankin 70-80 prosenttia. Toinen linjanveto olisi varmaankin se, että mieluummin missaisin kuplamyynnit kuin myisin dramaattisesti liian aikaisin (ja jäisin pitkäksi ajaksi katsomoon käteisteni kanssa). Näitä minun kriteereilläni tapahtuvia myyntipaikkoja olisi mieluummin muutaman kerran vuosikymmenessä kuin joka kolmas pörssipäivä.

Varmaa on kuitenkin se, että näillä näkymin en aio alkaa aktiiviseksi myyjäksi, enkä näe myynnin ajoittamisen olevan lähitulevaisuudessa sellainen asia, jossa minulla olisi kilpailuetua.

11. Kerro kolmellakymmennellä sanalla per yhtiö, mitä mieltä olet niistä juuri nyt?

-Boreo

Rehellisesti sanottuna en tiedä Boreosta juuri mitään, joten en uskalla sitä myöskään sen kummemmin kommentoida. Olen katsonut yhden esittelyn, lukenut minimaalisesti analyysiä ja vilkaissut hätäisesti tilinpäätöstä.

Kyseessä tuntuu olevan kunnianhimoista tulevaisuutta rakentava sarjayhdistelijä. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tavoitteiden asetannassa on hyvin sijoittajamainen ote ROIC-lukuineen, compounder-mainintoineen ja omistaja-arvo -puheineen.

Aion perehtyä Boreoon paremmin ehtiessäni, kuitenkin viimeistään ennen kevään ROASTia.

-Incap

Superkannattava superkasvaja toimialallaan. Ratsastaa useilla megatrendeillä, kuten ikääntyminen, vihreä siirtymä, EMS-ulkoistukset, 5G/IoT, puolustusteollisuus, sähköajoneuvot jne. Voi olla yksi energiakriisin voittajia. Omaa myös järkeviä epäorgaanisia kasvumahdollisuuksia (erityisesti USA). Todella hyvä ja selkeäsanainen johto (Pukk & Pynnönen), joka on panostanut merkittävästi sijoittajaviestintään.

Asiakasriski kuitenkin huolestuttava ja tiivistettynä voinee sanoa, että nykyinen Incap elää ja kuolee Victron Energyn kanssa. Toivottavasti asiakasrakennetta saataisiin hajautettua orgaanisesti ja yritysostoin. Omistan ja olen lisännyt tämän vuoden notkoissa.

-Talenom

Erittäin hieno kannattava kasvutarina konservatiivisella toimialalla. Muistan edelleen, kun tein ensimmäisen Talenom oston Juhan analyyseistä innostuneena samalla kun odotin työpäivän jälkeistä pizzaa paikallisessa pubissa 2016.

Pidin erityisen paljon siitä Talenomista, joka teki kovaa orgaanista kasvua kotimaassa. Ei nykyinen epäorgaaninen kasvu ja KV-strategiakaan huono ole, mutta selvästi riskisempi kuitenkin. Talenom voi olla merkittävästi nykyistä isompi yritys 5-10 kymmenen vuoden aikajänteellä, mutta pelkään, että kannattavuuden uhraaminen uudella strategiakaudella painaa arvostusta lähivuosina. Painin tällä hetkellä sen kanssa, että keventäisinkö Talenom-omistustani hieman. Hieno laatuyhtiö joka tapauksessa.

12. Analysoi analyytikko kolmellakymmenellä sanalla per analyytikko.

@Antti_Luiro

Sympaattinen, hyväkäytöksinen ja ahkera nuori mies.

Yhden ensiluokkaisen Qt Groupin Q&A-session jälkeen lähetin kaikille Qt-analyytikoille kiitosviestin, koska analyytikoiden kysymykset olivat loistavia ja ne olivat kuin yksissä tuumin laadittuja. Tämä oli hienoa erityisesti siksi, että Qt:n tulostilaisuuksissa ei oteta netin kuulijakysymyksiä.

Vaikka en vastauksia viestiini odottanutkaan, niin mieleen jäi, että Antti oli ainoa palautteesta kiittänyt, ja päälle hän vielä lupasi, että tasoa yritetään ylläpitää myös jatkossa (toivottavasti Antti ei pahastu tällaisesta myönteisestä kirjesalaisuuden rikkomisesta).

Sanomattakin selvää, että hyvä käytös on analyysitaitoja tärkeämpää. Antilla on molemmat kunnossa.

@Antti_Viljakainen

Tämä Iso-Antti on niin ikään todella sympaattinen suomalainen maalaisjölli (en tosin tiedä onko oikeasti maalta :D), jossa arvostan erittäin paljon rauhallisuutta ja kykyä hahmottaa signaalit kohinasta. Antti ei lähde mihinkään bumtsibum-sekoiluihin, vaikka aseella uhattaisiin.

Ottanut hienosti roolia Inderesin listautumisen jälkeen ja istunut esim. podeihin aivan täydellisesti (kuunnelkaa vaikka toissaviikkoinen Pörssipäivä Areenasta 4).

@Petri_Gostowski

Petrin kanssa ei ole ollut yhteisiä yhtiöitä (pl. Neste takavuosina), mutta minulle on tullut Petristä kuva takuuvarmana analyysityön diesel-veturina. Tuottaa laatuvarmistettua ja konstailematonta perusanalyysiä, josta ei turhia kohuja saa revittyä. Selkeäsanainen ja analyyttinen podeissa sekä foorumikeskusteluissa.

13. Mikä on vahvuutesi sijoittajana? Mitä osa-aluetta haluaisit erityisesti kehittää ja miksi?

En tiedä onko minulla varsinaisesti mitään suoraan sijoittamiseen liittyvää osaamisvahvuutta (esim. jokin toimiala, tilinpäätösanalyysi, käyttäytyminen). Olen ehkä tässä vaiheessa vielä pohtimassa ja kehittämässä mahdollisia tulevaisuuden vahvuuksiani. Uskon kuitenkin, että voin tällä hetkellä tunnistaa sellaisia osa-alueita, joista minulle voisi rakentaa mahdollisia kilpailuetuja tulevaisuuden sijoitusvuosille.

Mutta aloitan tämän kuvaamalla ensin sellaisia vahvuuksia, jotka minulla jo on, ja jotka ehkä johdattavat minut tulevaisuudessa myös keskimääräistä parempaan sijoittajaosaamiseen. Nimittäin intohimo, sisäinen motivaatio ja rakkaus sijoittamista kohtaan sekä uteliaisuus ja kiinnostus oppia uutta. Koen olevani myös riittävän nöyrä sijoittamisen edessä ja suhtaudun sijoittamiseen asiana, jonka erittäin syvällinen osaaminen vaatii vähintään pari-kolme ihmiselämää.

Luin jokunen kuukausi sitten Viitikon Ollin haastattelun Viisas Raha -lehdestä. Lopussa Olli antaa vinkin, että jos sijoittaminen ei aivan intohimoisesti kiinnosta, niin voi ostaa ETF-lappuja salkkuun ja ”vapauttaa aikaa mieluisampiin harrastuksiin”. Muistan kun jäin jutun luettuani miettimään, että mihin ihmeen ”mieluisampiin harrastuksiin”. Minähän nimenomaan haluaisin käyttää enemmän aikaa sijoittamiseen ja kaikkeen mitä siihen liittyy.

Joskus (tänä vuonna?) myös @Arimatti_Alhanko kirjoitti foorumille fantastisen kirjoituksen intohimosta osakesijoittamista kohtaan. En onnistunut löytämään kirjoitusta tähän hätään, mutta muistan, että tunnistin siitä aika hyvin itseni. Jos Arimatti, Alokas tai joku muu muistaa mistä tämän loistava kirjoitus löytyy, niin sen saa linkata tähän väliin.

Takaisin asiaan.

Nyt kun tässä kirjottaessani koitan asiaa miettiä, niin huomaan, että erilaisia vahvuuksia on yleisesti ottaen olemassa niin kovin paljon, että asian jäsentely on hankalaa. Jos teen pientä luokittelua, niin voisin ehkä löytää tulevaisuuden kilpailuetuni käyttäytymisestä (kurinalainen sitoutuminen, vinoumien tunnistaminen, tunnevaikutuksen minimointi), fundamenttianalyysistä (tilinpäätösanalyysi, yhtiöanalyysi, skenaariot), kokonaisuuksien hahmottamisesta (trendit, signaali vs. kohina) ja ahkeruudesta (aktiivinen työskentely, systemaattinen seuranta, uusien asioiden jatkuva opiskelu).

Nämä ovat kuitenkin tällaisia aika ylätason juttuja, mutta toisaalta olen luonteeltani aika generalisti, eikä minusta varmaan koskaan tule mitään rahavirtalaskelman huippuasiantuntijaa. Se ei kiinnostaisi minua riittävästi, jotta erikoistuisin vain siihen, enkä näe, että sijoittamisessa kannattaa liiaksi keskittyä pieniin lokeroihin.

”Enemmän taidetta kuin tiedettä.”

Monia kehittymistä kaipaavia osa-alueita olenkin jo muissa kysymyksissä osin sivunnut, mutta jos niitä nyt konkreettisesti listaa tähänkin, niin haluaisin kehittyä tilinpäätösanalyysissä, markkina-analyysissä, kilpailuetujen tunnistamisessa sekä makroanalyysissä hyvin monestakin eri näkökulmasta. Lisäksi olisi mukavaa oppia paremmaksi Excel-osaajaksi sijoittamiseen liittyvässä laskennassa.

Tietenkin myös erilaisista systemaattisista analyysin, seurannan ja dokumentoinnin menetelmistä olisi kovasti hyötyä. Niitä olisi hyvä opiskella lisää, niin säästyisi aikaa ja vaivaa olennaiseen, eikä tulisi hukattua hyvin tehtyä analyysityötä milloin foorumille, milloin ruutuvihkoon, milloin jonnekin suttuiseen Exceliin.

14. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa ja onko sijoittaminen muuttanut elämääsi muutakin kuin viemällä muuta vapaa-aikaasi?

Minulle sijoittaminen on jo itsessään palkitsevaa ja arvokasta, joten ei olisi suuri ongelma, vaikka en sen rahallisista hedelmistä koskaan suuremmin pääsisikään nauttimaan. Sikäli kun niillä tarkoitetaan jollakin tavalla rahan kuluttamista. Olen oppinut sijoittamisen avulla todella paljon esimerkiksi yritystoiminnasta, liiketoiminnasta, psykologiasta, politiikasta, kulttuureista, yhteiskunnallisista asioista ja eri toimialoista. Lisäksi sijoittaminen on opettanut minulle paljon kirjoittamisesta, opiskelusta, taulukkolaskennasta ja vastaavista työmenetelmistä. Tuskin haittaa on myöskään pitkäjänteisyyden harjaantumisesta.

En lähtökohtaisesti sijoita rahan vuoksi, enkä usko, että raha voi toimia riittävänä motivaattorina loistavaksi sijoittajaksi tulemisessa. Miettikää vaikka jalkapalloilijaa, joka nuorena harjoittelee vain siksi, että saisi aikanaan miljoonasopimuksen tai Kultaisen pallon. Ennustaisin tällaiselle jalkapalloilijalle hyvin keskinkertaista tulevaisuutta jalkapallon parissa ja varsin korkeaa todennäköisyyttä sille, että hän itse asiassa menettää ulkoisten motivaatiotekijöiden vuoksi vähäisenkin kiinnostuksensa jalkapalloa kohtaan.

En kuitenkaan ala tässä jeesustella, etteikö rahalla ole väliä. Tottakai tavoitteena on tienata sijoittamisella rahaa. Mutta ei kuitenkaan rahan itsensä vuoksi vaan enemmän sen vuoksi mitä se itselleni edustaa. Ja minulle se ei edusta venettä, kallista puhelinta tai luxus-highlife-somepostauksia.

Olen kirjoittanut foorumille tasan kaksi vuotta sitten näin ja allekirjoitan edelleen jokaisen kohdan:

Jos nyt oikein mietin sijoitustavoitteitani, niin ei mulla mitään absoluuttista rahatavoitetta ole antaa. Toivon, että sijoittaminen voi koko ajan edistää seuraavia asioita:

• haastaa älyllisesti ja parantaa kykyä ymmärtää maailman menoa
• tarjoaa mukavaa yhteisöllisyyttä (kiitos Inderes)
• lisää turvallisuuden tunnetta ja esimerkiksi mahdollistaa uravalintoja tms.
• mahdollistaa vapaa-ajan määrän lisääntyminen ja sitä voi käyttää entistä enemmän perheen ja ystävien kanssa olemiseen (vaikka tykkäänkin nikkaroida itse, niin voisihan tässä alkaa jo käyttää siivouspalveluita, autokorjaamopalveluita ja remonttimiehiä sen sijaan, että tekee aina epämiellyttävänkin työn itse)
• lisää rohkeutta (se nyt vaan on niin, että oman elämän peliliikkeiden tekeminen on aika paljon helpompaa jos tilillä on miljoona fuck you -rahaa, liittyy myös turvallisuuden tunteeseen)
• jos itselle sattuu jotain, niin muu perhe ei jää taloudellisesti hankalaan tilanteeseen
  
  Aika setämäinenhän tämä suhtautuminen sijoittamiseen ja siihen liittyviin tavoitteisiin näyttää olevan, kun sitä näin katselee. 😅
  
  Monesti myös puhutaan, että rahoja ei saa mukaan hautaan, joten ne kannattaa käyttää nyt. Tai että mitä sitten jos oletkin hyvin sairas eläkkeellä juuri kun sinun pitäisi alkaa käyttää kertynyttä sijoitusvarallisuuttasi?

Niimpä. Mitä sitten?

Itse asiassa luulen, että jätän suurimman osan mahdollisesta sijoitusvarallisuudestani käyttämättä ennen kuolemaani joka tapauksessa. Ajatus ylisukupolvisesta perheen sijoitusvarallisuudesta on erittäin houkutteleva. Jos vain olen itse saanut sijoittaa, analysoida ja nauttia sijoittamisen yhteisöllisyydestä, niin olen jo saanut kaiken mitä halusin ja tavoittelin. Sain taloudellisen turvan, sain joustoa valintojen tekemiseen, sain taloudellisen turvan tuomaa rohkeutta, sain lisää vapaa-aikaa.

Jos tavoitteenani olisi ollut hieno vene, huoneisto Monacossa tai setelinipun heiluttaminen tunnetulla clubilla – enkä olisi koskaan todella edes nauttinut sijoittamisesta – niin sitten varmaan harmittaisi jos rahat jäisi käyttämättä.

Ajankäytön suhteen tilanne on aika hyvä. Vaikka tässä ihan tyypillistä ruuhkavuosi-isän arkea eletään, niin sijoittamiselle löytyy ihan hyviä rakoja esimerkiksi silloin kun lapset on hoidossa, kyläilemässä, harrastuksissa tai nukkumassa. Perheen ja lasten yhteisestä ajasta en ole joutunut tinkimään, enkä siitä kovin paljon olisi valmis tinkimäänkään. Usein luen myös sijoittamiseen(kin) liittyviä kirjoja samalla kun lapset leikkivät vieressä. Muistatte ehkä sen lasten kyvyn oppia matkimalla. Tämä on mielestäni ihan hyvää esimerkkiä lapsille esimerkiksi kännykän räpläämiseen verrattuna. Podcasteja kuuntelen jonkin verran lenkillä, salilla ja leikkipuistoissa, vaikka lähtökohtaisesti en pidäkään tällaista multipaskingia kovin terveellisenä toimintatapana.

Muutoin sijoittaminen on vaikuttanut arkeeni siten, että olen osan edellä listatuista tavoitteista jo jossain määrin saavuttanut (sitä ei tietenkään tiedä, että ottaako markkina sen kaiken minulta vielä pois), joten koen rahastressini vähentyneen, taloudellisen turvani lisääntyneen, valintamahdollisuuksieni laajentuneen ja oppineeni aivan valtavasti uutta.

15. Saat valita kolme foorumilaista, jotka antaisivat sinulle yksityisopetusta sijoittamiseen liittyen, kenet valitsisit ja miksi + mitä toivoisit heidän opettavan?

Menen tässä nyt sen perusteella, että missä minulla olisi eniten opittavaa ja mistä opeista olisi tulevaisuudessa minulle ehkä eniten hyötyä. Foorumilla pyörii todella paljon mielenkiintoisia ja huippuosaavia tyyppejä, mutta nämä ovat myös osaamisen näkökulmasta arvostamiani foorumikollegoja:

@Arimatti_Alhanko , aiheina tilinpäätösanalyysi, yhtiöanalyysi, yhtiöseuranta, arvostuskertoimet ja analyysin systemaattinen tekeminen sekä dokumentointi. Mielestäni Arimatti tekee innostavalla ja väsymättömällä tavalla työtä sijoittamisen parissa, ja sen ansiosta hän löytää paljon sellaista tietoa, jota keskivertosijoittaja ei löydä. Hän myös koostaa löytämistään tiedon murusista hienoa analyysiä ja osaa jalostaa sen myös numeroiksi. Intohimo ja halu oppia on erittäin korkealla tasolla. Arimatin ohjauksessa saisin analyysini ja seurantani järjestykseen ja erottaisin nykyistä paremmin oleellisen epäolennaisesta.**

@musa_2 , aiheina kaikki mitä ikinä voi makroon liittyä. Musa-possun viestit erityisesti Pörssien suunta -ketjussa sisältävät niin paljon pureskeltua informaatiota, että monesti jään hämmästelemään niiden pohdintojen edessä. Niistä huokuu ihan mieletön määrä sijoittamisen parissa kertynyttä kokemusta ja ajatustyötä. Musa-possun opissa minullakin olisi mahdollisuus ymmärtää paremmin makrotalouden käänteitä, ja tämä tukisi myös aiemmin mainitsemaani suunnitelmaa huomioida makrotalous paremmin seuraavassa sijoitusstrategiassani.**

@Kale-possu , aiheina makrotalous, kuten Musa-possunkin kanssa, mutta lisäksi Kale toimisi minun yleisenä mentorina. Maailmassa on paljon älykkyyttä, nokkeluutta ja osaamista, mutta viisautta aivan ratkaisevasti vähemmän. Kale-possun viesteistä välittyy erittäin viisas suhtautuminen paitsi sijoittamiseen, myös muutoin elämään. Kale osaa tietämisen lisäksi myös hyödyntää tietoaan, ja tunnistaa myös sellaiset tilanteet, joissa hänen osaamisensa vielä kaipaa kehitystä. Hän on aina mieluummin varovaisen epävarma kuin 100-prosenttisen idioottivarma. Merkki viisaudesta. Kale-possun yleissivistys ja monipuolinen maailmankatsomus mahdollistavat syvällisen kommentoinnin niin shakin historiasta kuin Yhdysvaltain politiikan kiemuroistakin. Hänen mentoroinnissaan voitaisiin keskustella ihan mistä tahansa ja aina oppisin jotain uutta.**

16. Mikä on suurin yksittäinen hyöty, jonka saat foorumilta?

En osaa kyllä mainita vain yhtä. Hyötyjä on niin valtavasti.

Hyödynnän foorumia erityisesti sijoitusideoiden etsimiseen, makrotalouden seuraamiseen, analyytikoiden ja yhtiöedustajien kanssa keskusteluun, omien julkisten muistiinpanojen tekemiseen ja testaamiseen sekä yleiseen hupsutteluun (sijoitusmeemit). Olisi todella vaikeaa kuvitella enää elämää ilman Inderesin foorumia. Vaikka täällä toisinaan hukkuu ihan tuhottomasti tyhjänpäiväiseen pyörimiseen, niin kyllä tämän myös aikaa säästää, kun yhdessä perataan analyysejä, osavuosikatsauksia ja muuta olennaista sijoittajainformaatiota.

17. Miten olet tai miten aiot opettaa lapsillesi talouden hallinnasta ja säästämisestä?

En oikein koe kuuluvani siihen porukkaan, joka pitäisi lasten raha- ja talouspuhetta jotenkin poikkeuksellisen tärkeänä. Siinä on - ainakin uutisten ja somen perusteella - minun makuuni vähän liian elitistinen ja tärkeilevä ote. Tämä kokemus varmaan toki kertoo enemmän minusta kuin näistä rahapuhetta markkinoivista kasvattajista.

Lapset ovat kokemukseni perusteella surkeita oppimaan kuuntelemalla, mutta loistavia oppimaan matkimalla. Yritän näyttää esimerkkiä. Luotan siihen, että jos lapset muuten saavat kasvaa turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä, niin ehkä meidän perheessä lopulta oppii myös talousasiat ihan riittävän hyvin. Toki jos innostusta esimerkiksi sijoittamista kohtaan myöhemmin ilmenee, niin olen kyllä valmiudessa ja annan tarvittaessa pari napakkaa syöttöä suoraan lapaan.

Matkimisesta ja esimerkistä puheenollen. Pyrin itse olemaan säästäväinen ja kuluttamaan vastuullisesti. Lapsetkin saavat lelutoiveita esittäessään opetella lykättyä tarpeen tyydytystä. Raha ei kasva puussa, vaan se on aina tavalla tai toisella ansaittu. Nyt päiväkoti-ikäisenä lapset maksavat jo toisinaan ihan sujuvasti kaupassa itse ostoksiaan syntymäpäivänä saaduilla lahjarahoilla. Jos ostaa tätä, niin sitten ei saa enää tuota. Jos käytän rahat nyt, niin sitten ei ole enää rahaa siellä seuraavassa kioskissa. Ehkä siinä joku ymmärrys tulee rahankäyttöön liittyen.

18. Miten sinä olet opiskellut sijoituspsykologiaa ja miten suosittelisit “keskivertofoorumilaisen” perehtymään aiheeseen?

Voi sentään. Tästä voisin kirjoittaa vaikka kirjan, mutta yritetään nyt joku vastaus pitää vähän tiiviimpänäkin.

Omaan kiinnostusta yleisesti psykologiaa kohtaan ja olen joskus harkinnut alan opiskeluakin puolitosissani. Näin ollen olen lukenut vuosien saatossa paljon sellaisia psykologiaan keskittyviä kirjoja, joilla ei keskimääräisen lukijan näkökulmasta ole pienintäkään kytköstä sijoittamiseen. Siis näitä psykologien, neurologien, aivotutkijoiden ja muiden vastaavien teoksia. Heitetään täkyvä vaikkapa populaarimmasta päästä Jonathan Haidt, Carol Dweck, Brene Brown, Martin Seligman, Sonja Lyubomirsky, Paul Gilbert jne. Joskus luin myös joitakin yliopiston psykologian perusopintoihin kuuluvia kirjoja, mutta niitä en lähtisi ihan kenelle tahansa suosittelemaan.

Sijoittamisen kannalta kannattaa keskittyä ehkäpä ensisijaisesti seuraaviin:

• Omien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen (em. kirjailijat voivat antaa hyviä eväitä tähän, mutta suomalaistenkin psykologian asiantuntijoiden kirjoja löytyy, esim. Arto Pietikäinen)
• Käyttäytymistaloustieteen perusteet

Käyttäytymistaloustieteeseen upposin ehkä ensimmäisen kerran 2012-2013 kun löysin kirjastosta Kahnemanin Ajattelu nopeasti ja hitaasti -kirjan. Se on fantastinen kuvaus ajattelun vinoumista, jotka aiheuttavat epärationaalista käytöstä. Useimmat kirjan esimerkit on sovellettavissa myös sijoittamiseen. Tykkäsin Kahnemaniakin enemmän Thalerin Väärin käyttäytyminen -kirjasto, mutta Kahnemanin teos on jonkin verran kokonaisvaltaisempi. Ylipäätään Terra Cognita -niminen julkaisija/kustantamo on suomentanut monta erinomaista käyttäytymistaloustieteeseen liittyvää kirjaa.

Eli lukekaa näistä aiheista kirja tai pari, tunnistakaa omat tapanne käyttäytyä epärationaalisesti (esim. FOMO) ja koittakaa keksiä keinot estää tällaista käyttäytymistä (esim. muiden perässä karkaaviin kursseihin ostaminen) sijoitustoiminnassanne.

Sijoittamisen psykologia -ketjussa on myös paljon laadukasta luettavaa.

19. Mihin Alokkaan kannattaisi keskittyä, jotta ei jatkuvasti mokailisi?

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin olet varsinainen analyysin suurkuluttaja. Taidat lukea suurimman osan Inderesin julkaisemasta analyysistä, joten saat varmasti todella laajaa ja monipuolista tietoa eri yhtiöistä, eri toimialoista ja heidän ajankohtaisista tilanteistaan. Tämä on tietysti hyvä juttu ja tällä tavalla pysyy varmasti erinomaisesti sijoitusmarkkinan pulssilla.

On todella tärkeää miettiä millaiseen informaatioon kiinnittää huomionsa, mutta ehkä kuitenkin vielä tärkeämpää on valita, että mihin huomiotaan ei kiinnitä. Mitä jättää tietoisuutensa ulkopuolelle.

Tarkoitan tällä sitä, että kun käytettävissä olevan ajan lisäksi kykymme käsitellä tietoa on todella rajallinen, niin kannattaa valita hyödyllisin ja motivoivin tapa harjoittaa sijoittamista. Uskon, että tykkäät paljon analyysin ja sijoitusjuttujen lukemisesta, joten se tulee varmasti luonnostaan ja tuntuu innostavalta. Voisit kuitenkin kokeilla myös muutamaa muunlaista lähestymistapaa, ja sen jälkeen pohtia, että antoiko ne mitään uutta näkökulmaa.

Joten tässä kaksi vinkkiäni räätälöitynä Alokkaalle:

19.1. Printtikirjojen lukeminen

Sinulla taisi olla pieniä haasteita keskittymisen ja tarkkaavaisuuden kanssa. En tiedä miten hyvin painetun kirjan pitkäjänteinen lukeminen onnistuu, mutta jos mahdollista, niin siinä voisi olla hyötyä paitsi sijoittamisessa niin myös keskittymiskyvyn elvyttämisessä. Jos vaikka harjoittelisit parikymmentä minuuttia päivittäin tai muutaman kerran viikossa, niin menisikö joululomalla jo tunnin lukusessio putkeen ilman keskeytyksiä. Puhelin lentotilaan toiseen huoneeseen, kaukosäädin käden ulottumattomiin ja lukemaan. Eiköhän veljet Sippola tai Pulkkinen voi päivystää foorumilla sillä välin. Tässä muutama helpohko, joilla voi aloittaa harjoittelun ja joista on takuuvarmasti apua sijoittamisessa.

Tarinalliset:

• Puustinen: Sijoittaja – Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla.
• Hämäläinen & Oksaharju: Sijoita kuin guru

Opettavaiset helppolukuiset osakesijoituskirjat:

• Keskiväli: Tähtäimessä osakkeet
• Elo & Saarhelo: Osakesijoittajan maailmanvalloitus
• Saario: Näin sijoitan pörssiosakkeisiin

Muut aiheeseen liittyvät:

• Thaler: Väärin käyttäytyminen
• Kallunki: Tilinpäätösanalyysi

Pitää korostaa, että minulla ei ole pienintäkään ammattitaitoa oikeisiin keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöihin liittyen, joten ota Alokas nämä korkeintaan yli-innokkaan lukija-ystävän tungetteluina. En halua syytettä puoskaroinnista. 😀

19.2. Tilinpäätösanalyysin tekeminen Excelissä

Toinen vinkki voisi olla, että keräät yhdestä tai vaikka kahdestakin yhtiöstä tilinpäätöstiedot (tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma, osaketiedot) Exceliin esimerkiksi viiden vuoden ajalta. Yksi sarake per vuosi ja sinne liikevaihto, kaikki kulut, verot, varojen rivit, oma pääoma, velkojen rivit, kaikki rahavirrat jne. tilinpäätöksessä olevassa järjestyksessä.

Tämä tietojen kerääminen on ”vähän” tylsää ja työlästä, joten voit tarvittaessa keskittyä ensin vaikka pelkkään tuloslaskelmaan ja lyhentää tarvittaessa myös vuosien määrää. Tarkoitus ei ole nyt tehdä maksullista ja julkaisukelpoista analyysiä, vaan opetella tilinpäätösanalyysin perusteita.

Lopputulos palkitsee, kun opit lukemaan tilinpäätöksiä ja tutkimaan niitä omien laskelmien avulla. Jos Inderesin ikuisuustavoite ei toteudukaan ja kuluttaja-analyysi kuolee sukupuuttoon, niin pääset silti tekemään hyviä osakepoimintoja. Saat myös analyysistä enemmän irti, kun ymmärrät paremmin mistä siinä puhutaan.

Ota käteesi joku hyvä sijoituskirja, joista ehkä tähän harjoitukseen suosittelisin Keskivälin, Elo & Saarhelon tai Kallungin kirjoja. Tee yksinkertaisia laskelmia ja kaavioita esimerkiksi seuraavista P/S, EV/S, P/E, P/B, EV/EBIT, käyttökate-%, liikevoitto-%, vapaa kassavirta, omavaraisuusaste jne. Saat varmasti ainakin joitakin ahaa-elämyksiä, kun huomaat miten mikäkin ”tunnusluku” muodostuu, miten lukujen vuosivaihtelut vaikuttavat lopputuloksiin ja miten esim. arvostuskertoimet ovat muuttuneet suhteessa osakekurssiin.

Tässä voisi hyödyntää myös Inderesin sijoituskoulua ja muita verkko-oppaita, mutta melkein parempi jos olisi data Excelissä, ohjeet kirjassa ja nettipiuha piilotettuna. Sitä niin helposti harhautuu tekemään ihan kaikkea muuta jos koneella tekee tällaista työtä ja joku laskenta tuntuu hetkellisesti liian vaikealta. Kasvata keskeyttämisen kynnys mahdollisimman korkeaksi ja palkitse itseäsi, kun saat vaikkapa yhden hyvän P/E-graafin laadittua.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?

Ihan valtavan monesta asiasta. Ensinnäkin Inderesin porukkaa tämän foorumin luomisesta ja aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun. Olette luoneet jotakin todella ainutlaatuista ymmärtääkseni jopa ihan koko maailman mittakaavassa. Kuten sanoin, on vaikea kuvitella enää arkea ilman Inderesin palveluja ja erityisesti ilman tätä foorumia.

Sitten teitä sijoittajakollegoja kiitän sisällön tuottamisesta, laadukkaasta analyysistä, kirjoitusteni kommentoinnista ja ihan vaan innostavan ja opettavaisen ilmapiirin luomisesta. Olen paitsi oppinut paljon, saanut myös valtavan monet naurut meemejä ja muuta hyväntahtoista sekoilua lukiessani. Ja ilman sijoittajakollegoja en varmasti olisi ollut näin aktiivinen foorumilla tai Twitterissä, ja samalla olisin varmasti myös päästänyt itseni helpommalla analyysissäni. Pieni julkinen paine ja sosiaalinen kontrolli pitää kirjoittelun terävänä.

Yhtiöedustajia haluan kiittää siitä, että tulevat foorumille viestimään sijoittajien kanssa ja ottavat riskin kipakallekin kritiikille altistumisesta. Ilman teitä olisi moni kysymys jäänyt ilman vastausta ja moni asia ymmärretty pahanpäiväisesti väärin.

Pitäkäämme yhdessä taso korkealla myös jatkossa. 🤝

 

Kiitos Mauri, olit todella paljon nähnyt vaivaa vastaamisessa! 🙏

Mauri on Mauri ja sanon tämän tietysti hyvällä. Hänen vastauksissa oli todella paljon erilaisia tärkeitä asioita, mitä kukin voi pohtia. Maurin juttuja lukiessa sitä väkisin miettii, että kannattaa perehtyä asioihin hyvin ja tutkia asioita laajasti, niin eiköhän sitten väkisinkin pitkässä juoksussa pärjää. Olen myös huomannut sen, että ihmiset kuten Mauri, jotka ovat empaattisia ja mukavia, niin nauttivat elämästään enemmän ja saavat elämältään enemmän.