Olli Rehn väläytti keskuspankkielvytystä, korot jälleen uusiin pohjiin

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn nousi kansainvälisten talousuutisten otsikoihin eilen, kun hän kertoi Wall Street Journalin mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) suunnittelevan syyskuussa tukevan elvytyspaketin julkistamista. Rehnin mukaan paketin pitäisi sisältää merkittäviä arvopaperiostoja ja lisäksi ohjauskoron laskuja. Kaikki mahdollisuudet ovat haastattelussa pöydällä: osto-ohjelman sääntöjä voisi löysätä siten, että keskuspankkijärjestelmä voisi ostaa enemmän kuin 33 % yksittäisen euroalueen valtionlainoista ja osakkeiden ostojakaan ei suljeta pois. Tarpeen taustalla on euroalueen nopeasti heikentynyt taloustilanne ja poliittiset riskit aina kauppasodasta Brexitiin ja Italian poliittisiin jännitteisiin.

Rehnin kommentit noteerattiin erityisesti siksi, että odotukset EKP:n syyskuun kokouksen suhteen olivat melko maltillisia ja markkinoilla odotettiin ennen eilistä lähinnä pientä leikkausta talletuskorkoon syyskuussa. Lisäksi EKP:n keskuspankkiirit ovat pitäneet suhteellisen matalaa profiilia haastatteluissa koskien uusia mittavia elvytystoimia. Osakemarkkinan laskua uutinen ei onnistunut kääntämään, mutta odotukset uusista velkakirjaostoista lisäsivät kysyntää velkakirjamarkkinalla, mikä sai korot jälleen kovaan laskuun. Saksan 10-vuotinen korko painui ennätysalhaalle -0,7 %:iin, mutta selvästi suurin liike nähtiin Italian velkakirjoissa, joissa keskuspankkiuutiset ohittivat kotimaassa nousseet poliittiset uhat. Italian 10-vuotinen korko painui lähes 20 korkopistettä tasolle 1,328 ja kolmen vuoden pohjiin.

Liikkeet ovat jälleen osoitus markkinan keskuspankkiriippuvuudesta ja siitä, miten keskuspankit ovat vastoin tahtoaankin nousseet päärooliin sekö osake- että velkakirjamarkkinan tukipilarina. Mikäli elvytystoimet syyskuussa toteutuisivat, vahvistaisi se näkemystä keskuspankkien selvästä etunojasta elvytystoimien suhteen, mistä oli viitteitä jo Federal Reservenkin heinäkuisessa ohjauskoron laskussa. EKP:lla tilanne elvytyksen suhteen on tosin heikompi kuin Federal Reservellä. Korkotaso on jo nollassa ja talletuskorko negatiivinen, mikä rajoittaa mahdollisuuksia tuleviin leikkauksiin. Lisäksi herää kysymys siitä, että jos merkittäviin elvytystoimiin lähdetään tilanteessa, jossa euroalueen talouskasvu on vielä ainakin näennäisesti positiivista (vaikka lähentyykin nollaa), mitä työkalupakissa on jäljellä seuraavan kriisin tai laskukauden koittaessa. Tällöin työkalupakin pohja saattaa tulla nopeasti näkyviin ja rahapolitiikassa on mentävä yhä syvemmälle tuntemattomille vesille, mikä ei ole riskitöntä sekään.