”Pyörre on hirmuinen

Vahva sen voima on

Kurimus, kauhuinen

Voittamaton”

-CMX kappaleessa Palvelemaan konetta-

Olin pikkutyttö, kun Terminator 2 -elokuva julkaistiin, ja se jätti minuun syvän muistijäljen. Eräänä kauniina päivänä aloin elokuvaa katsoa isoveljeni videokasetilta, salaa tietenkin. Tulin ensimmäistä kertaa tietoiseksi maailmanlopun povaajien yhdestä suosikkiteemasta, eli koneiden hallitsemattomasta vallasta, ja tästä seurasi monta unetonta yötä. Edes Arnold Schwarzenegger ei sankarinviitallaan onnistunut ohjelmoimaan uhkakuvia pois mielestäni, mutta onneksi ne haihtuivat ajan saatossa.

En ole leffaa sen koomin katsonut, mutta se on tupsahtanut mieleeni tekoälyn noustessa uutisotsikoiden ykköseksi: suurin uhkakuvahan on juuri se, että tekoäly oppii itse tietoiseksi ja sitä kautta hallitsemaan ihmiskuntaa. Tässä makrokatsauksessa ei kuitenkaan näin mustalla pensselillä lähdetä tulevaisuuttamme värittämään, vaan luodaan katsaus tekoälyn mahdollisiin talousvaikutuksiin.

Kuviot. Google-haut eri hakusanoilla ja maininnat tekoälystä tuloskaudella (lähde: TS Lombard)

Tekoälyn (esim. ChatGPT) ympärillä on nyt suuri hype, mikä näkyy mm. sen tuottamissa Google-hauissa ja mainintoina tuloskaudella. Sen yleistyminen on toki ollut yleisessä tiedossa, mutta yllätyksenä on ollut teknologian yleistyminen näinkin pian. Tekoälyn kehityksessä ei puhuta vuosista tai vuosikymmenistä, vaan pikemminkin kuukausista.

Talousvaikutuksia tarkastellessa yksimielisyys on saavutettu lähinnä siinä, että tavalla tai toisella tekoäly parantaa tuottavuutta, tuota pitkän aikavälin talouskasvun peruspilaria. Tätä tukee myös tutkimustieto, sillä MIT:n tutkimuksen mukaan kirjoitustyössä tekoälyn (ChatGPT) avulla saavutettiin 40 %:n tuottavuuskasvu ja selvä parannus laadussa. Erityisesti ennalta alhaisen tuottavuuden töissä petraus oli suhteellisesti suurempi. Tietyillä sektoreilla ja manuaalisessa kirjoitustyössä tekoäly voi siis olla suuri apu ja työntekijät voivat keskittyä haastavampiin työtehtäviin.

Kuvio. Tekoälyn tuottavuusvaikutus kirjoitustyössä (lähde: MIT, TS Lombard)

Laajempien vaikutusten tarkastelu on vielä haastavaa, sillä kehitys on alussa ja täyttä potentiaalia sekä sovelluskohteita on vaikea tunnistaa. Tekoälyn, kuten muidenkin uusien teknologioiden, yhteydessä on myös usein mainittu uhkakuvana massiiviset työpaikkojen menetykset ja palkkojen lasku. Historiassa tähän on vaikea löytää todistusaineistoa: klassinen esimerkki löytyy pankkimaailmasta, sillä pankkiautomaattien yleistymisen uskottiin aikoinaan vievän työpaikat pankkivirkailijoilta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan virkailijat löysivät nopeasti itsensä muista työtehtävistä ja lähinnä työn luonne muuttui.

Kuvio. Työntekijöiden määrä eri ammattiryhmissä, miljoonaa työllistä (lähde: TS Lombard)

Kuvio. Työmarkkinan sopeutuminen automaatioon, miljoonaa työllistä (lähde: TS Lombard)

Tekoäly kuitenkin saattaa siinä mielessä mullistaa työmarkkinaa, että mikäli nykyiset rutiinityöt koneella pystytään ulkoistamaan sille, työntekijä voi joko erikoistumalla tai kouluttautumalla kehittyä työssään ”korkeammalle tasolle” ja sitä kautta lisätä innovaatioiden määrää. Toinen vaihtoehto on, että etenkin palvelualoilla suuntaudutaan töihin, joissa kone ei voi korvata ihmistä (esim. hoiva-ala). Todennäköistä on, että työmarkkinalla kehitys ei ole joko-tai-tyyppistä ja kokonaisia ammatteja ei heti vain katoa, vaan lähinnä osia työstä pystytään ulkoistamaan tekoälylle.

Entäpä sitten se tuottavuus? Koska tekoälyn kehitys vielä toistaiseksi on alkutekijöissään ja sillä on rajoituksensa, varsinaisesta tuottavuusloikasta ja uudesta taloudellisen kasvun aikakaudestakaan on vaikea vielä kovaan ääneen puhua. Toiveita on kuitenkin sen suhteen, että tekoäly voisi olla osaltaan tuottavuushyötyjen kautta auttamassa maailmantaloutta välttämään pelätyn stagflatorisen aikakauden, jolloin talouskasvu on hidasta, mutta deglobalisaatio, väestön ikääntyminen, geopoliittiset riskit ja ilmastonmuutos lisäävät inflaatiopaineita taloudessa. Kun työtehtäviä pystytään tekoälyn avulla järjestelemään tehokkaammin, ainakin pulaa työmarkkinalla voidaan taklata.

Kuvio. Tuottavuus Yhdysvalloissa, %, 10 vuoden liukuva keskiarvo

Kilpailu tekoälyn herruudesta on kiihtynyt globaalilla tasolla, ja sitä johtavat investointien määrällä mitattuna Yhdysvallat ja Kiina vieläpä reilulla kaulalla muihin maihin. Teknologisen potentiaalin ollessa valtava investointeja tullaan varmasti edelleen voimakkaasti kasvattamaan. Varjopuolena on, että tekoälystä saattaa vielä tavalla tai toisella tulla seuraava kauppapoliittinen lyömäase suurvaltojen välillä.

Kuvio. Investoinnit tekoälyyn maittain, mrd. $ (lähde: TS Lombard)