Osa keskuspankkiireista uumoilee, että Euroopan keskuspankin maaliskuussa esittelemä perusskenaario talouskasvulle ja inflaatiolle osoittautuukin optimistiseksi skenaarioksi. 

EKP:n päätöksentekijöiden puheiden sävy on mennyt yhä huolestuneempaan suuntaan Lähi-idän kriisin jatkuessa. Keskuspankin päivitetyt ennusteet julkaistiin vain pari viikkoa sitten, mutta jo nyt osa päätöksentekijöistä uumoilee, että perusskenaariosta voikin tulla se paras skenaario. Esimerkiksi Slovenian keskuspankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Primoz Dolenc sanoi äskettäin Reutersin haastattelussa, että ”(Keskuspankin) perusskenaario näyttää olevan enemmänkin tulevaisuuden paras skenaario ja luultavasti nykyinen epäsuotuisa skenaario on todennäköisemmin seuraava perusskenaariomme”. Odotuksia on lyöty alas ennusteissa siis suhteellisen nopeasti viime aikoina.

Kerroin EKP:n maaliskuun korkopäätöskommentissa, kuinka keskuspankki joutui jälleen nojaamaan skenaarioajatteluun. Tyypillisesti julkaistavan perusskenaarion lisäksi EKP oli hahmotellut kaksi vaihtoehtoista skenaariota: epäsuotuisan ja vakavan, ja niiden vaikutukset näkyvät alla olevassa taulukossa. Epäsuotuisa (adverse) skenaario olettaa paljon jyrkemmän energian hintojen nousun. Siinä öljyn ja kaasun hintojen oletetaan nousevan huippuunsa 119 USD tynnyriltä ja 87 EUR/MWh toisella vuosineljänneksellä 2026, ennen kuin ne palaavat lähelle perusskenaarion oletuksia (öljyn hintaoletus km. 2026 81 $/bbl ja 2027 72 $/bbl) kolmannella vuosineljänneksellä 2027. Mikäli Dolencin näkemyksiin on uskominen, eurotalouden kasvu olisi selvästi heikompaa ja inflaatio korkeammalla kuin vielä pari viikkoa sitten ajateltiin.

Lähde: EKP

Markkinaodotuksissa keskuspankin odotetaan reagoivan kesäkuuhun mennessä muuttuneeseen tilanteeseen koronnostolla, ja odotuksissa on kuluvalle vuodelle 2-3 nostoa. Vaikka jotkut keskuspankkiirit, kuten Saksan Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel, ovat sanoneet koronnoston jo huhtikuussa olevan vaihtoehto, toiset – mukaan lukien EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel ja Kyproksen keskuspankin pääjohtaja Christodoulos Patsalides – ovat varoittaneet liian nopeasta toiminnasta. Huhtikuu tulee todennäköisesti liian äkisti koronnostopäätökselle ja hyvä niin; nykyisessä tilanteessa rahapolitiikan toimintamahdollisuudet ovat rajatut, eikä keskuspankki voi öljytankkeriksi muuttua.