Pois elvytysloukusta, Federal Reserve

USA:ssa julkinen sektori on ottamassa suuren roolin talouden tukena. Vaikka inflaatiopaineista puhutaan ahkerasti, kritiikki elvytystä kohtaan on muuten jäänyt yllättävän vähäiseksi MMT-aaltojen selvästi rantauduttua talouteen. Toisaalta euroalueella on jo pitkään tuskailtu sitä, kuinka keskuspankki on joutunut ottamaan tahtomattaan pääosan näyttelijän paikan taloudessa päätöksenteon viivästyessä mm. elvytyspakettien osalta. USA:ssa tätä ongelmaa ei ole. Sen sijaan näyttää siltä, että talouspoliittinen tuki voi vapauttaa Federal Reserven nollakorkojen loukusta, ja se voi tapahtua piankin.

Valkoinen talo on valjastanut julkisen vallan tositoimiin. Kansalle on jaettu elvytyssekkejä ja viime viikolla uutisiin pääsi suunniteltu 6000 miljardin dollarin budjetti vuodelle 2022, joka vastaisi lähes 30 %:a USA:n vuoden 2020 bkt:sta. On selvää, että presidentti Joe Biden on politiikallaan kampeamassa USA:n taloutta uudelle kasvu-uralle. Talouspaketissa keskiössä ovat infrainvestoinnit ja keskiluokka, joihin liittyviä lupauksia nähtiin jo vaalien alla.

Iso hallitus, pienempi keskuspankki?

Iso hallitus mahdollistaa samalla pienemmän keskuspankin roolin. Esimerkiksi julkisen sektorin investointien lisäämisellä on väistämättä positiivisia työllisyysvaikutuksia, mikä poistaisi samalla Federal Reserven huolia koronan aiheuttamista työmarkkinavajeista. Lisäksi talouskasvun trendin kiriminen uusille urille tuottaisi talouteen pidemmälläkin aikavälillä pikemminkin inflaatio- kuin deflaatioriskejä. Keskuspankilla olisi siis syytäkin muuttaa rahapolitiikan linjaansa kiristävämpään suuntaan.

Viimeaikaisten markkinauutisten mukaan siihen lienee enenevissä määrin myös tarvetta. Federal Reserve on viime aikoina noteerannut, että arvostustasot ovat korkealla osakemarkkinalla, ja asuntojen hinnatkin ovat nousseet matalien korkojen myötä kovaa tahtia käsi kädessä Federal Reserven asuntovakuudellisten arvopapereiden ostojen kanssa (ks. kuvio). Toukokuun alussa julkaistussa rahoitusmarkkinan vakausraportissa suurimmiksi lyhyen aikavälin riskeiksi nostettiin virusmuunnokset, reaalikorkojen nousu ja inflaatio, mutta niiden tuntumassa oli myös riskisten omaisuusluokkien korjausliike. Keskuspankki ei ole myöntänyt, että varallisuushinnoissa olisi kuplan piirteitä, mutta kriitikot ovat jo varoitelleet ylikuumenevasta markkinasta. Tässä mielessä rahapolitiikan normalisoiminen olisi rahoitusriskien vähenemisen kannalta jopa tervetullut toimenpide. Reilusti negatiiviseksi painuneet reaalikorotkin antaisivat sille sijaa.

Kuvio: Federal Reserven MBS-omitukset ja asuntojen hinnat, lähde: Nordea.

Kuvio: Useimmin mainitut lyhyen aikavälin mahdolliset sokit rahoitusmarkkinalla (lähde täällä)

Kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa

Milloin korkojen nosto voisi tulla ajankohtaiseksi? Hintapaineet ovat kuumenneet jo taloudessa ja niiden pysyväksi muuttuminen pakottaisi Federal Reservenkin reagoimaan. Toisaalta työmarkkinan elpyminen on pahasti vaiheessa, mutta elvytys kannattelee ja nykyisillä talouskasvuennusteilla (Bloombergin konsensusennuste USA:n bkt:lle on tälle vuodelle 6,6 % ja ensi vuodelle 4,0 %) sen pitäisi olla vain ajan kysymys. Näillä oletuksilla mahdollista olisi, että arvopaperiostoja (nykyisellään 120 mrd. $/kuukausi) päästäisiin vähentämään vuodenvaihteen tienoilla. Jos ostoja leikattaisiin vaikkapa 10 mrd. $/kk -tahdilla, operaatioon menisi vuoden päivät ja korkojen nosto voisi tulla ensimmäistä kertaa ajankohtaiseksi vuodenvaihteessa 2022-2023. Nopeammalla velkakirjaostojen vähennyksillä aikataulu luonnollisesti kiristyisi. Toukokuussa kerätyssä Bloombergin ennusteessa ensimmäistä ohjauskoron nostoa ennakoitiin vasta loppuvuodelle 2023, joten mahdollisuus yllätyksiin on olemassa, varsinkin jos talousdata jatkaa vahvalla uralla.

Jos korkoja päästään nostamaan, on niitä joskus taas varaa laskeakin. Lisäksi nollakorkojen tuomassa elvytysloukussa eläminen ei ole aina auvoisaa ja sekin tiedetään, että elvytyspakettien teho laimenee ajan mittaan. Sijoittajalle korkojen nousu saattaa olla epämiellyttävä ajatus, mutta nykyisessä talousympäristössä sitä kompensoi odotettu talous- ja tuloskasvu, mikä tarkoittaa mukavaa toimintaympäristöä yrityksille. Kyllä silloin keskuspankin kurssin kääntö kestettäisiin.

Lähde: Refinitiv