Puolustus puhuttaa, ja EKP:sta se saattaa tehdä entistä elvytysmyönteisemmän

Euromaiden suunnitelmat puolustuksen lisäämiseksi ja Saksan investointisuunnitelmat ovat saaneet aikaan sysäyksen ylöspäin velkakirjakoroissa. Tämä on lisännyt epäilyjä euromaiden velkakestävyydestä. Sen osalta ei kuitenkaan ole välttämättä syytä huoleen, sillä talous on muuttunut velkakriisin jälkeen, samoin keskuspankki, josta on puheiden mukaan tullut elvytysmyönteisempi.

Vielä vuoden 2024 lopussa euromaiden ja Yhdysvaltain velkakirjakorot kulkivat suhteellisen samaan suuntaan, mutta Saksan talouspolitiikan u-käännös sai aikaan selvän suunnanmuutoksen. Etenkin puolustusmenojen lisäys on noussut tärkeäksi teemaksi julkisen talouden ja talousnäkymien kannalta. EU suunnittelee puolustus-NGEU-rahastoa, Saksan liittopäivät hyväksyivät puolustusmenojen reilun kasvattamisen velkajarrun kustannuksella, ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron vie eteenpäin maan NATO-menojen kasvattamiseksi nykyisestä 2,1 %:sta 3,5 %:ee suhteessa BKT:hen. Luonnollisesti menonlisäykset lisäävät painetta julkisten alijäämien kasvuun. Se ja kirkastuva talousnäkymä ovat aiheuttaneet korkojen nousun velkakirjamarkkinalla.

Ne, jotka muistavat vielä velkakriisin ajan, syystäkin varmasti miettivät, onko nyt syytä olla huolissaan. Moni asia on nyt kuitenkin toisin jo talouden rakenteissakin. Yli vuosikymmenen takaisen euroalueen velkakriisin malli ei enää välttämättä päde, sillä etenkin Etelä-Euroopan  makrotaloudellinen asema on muuttunut valtavasti sen jälkeen. Etelässä, esimerkiksi Espanjassa, nakutellaan kasvua, ja heikkous on itse asiassa ytimessä, kuten heikon kasvun ja teollisuuden ongelmien kanssa kamppailleessa Saksassa. Nämä muutokset vaikuttavat myös EKP:n reaktiofunktioon ja lisäävät todennäköisyyttä sille, että EKP:stä tulee todennäköisesti aiempaa interventionistisempi, etenkin jos markkinat muuttuvat rauhattomiksi. Tämä koskee erityisesti euroalueen ydinjäsenvaltioiden, kuten Ranskan, velkakirjamarkkinoita, sillä EKP voisi helposti käyttää tekosyynä sitä, että sen on säilytettävä "rahapolitiikan sujuva välittyminen".

Lähde: TS Lombard

Nyt EKP:n interventionismille on kuitenkin vielä vahvemmat perusteet, sillä puolustus on "yhteinen hyvä" ja Venäjän hyökkäyksen ja Yhdysvaltojen Euroopasta vetäytymisen aiheuttama uhka on yhteinen, eksogeeninen sokki. Itse asiassa EKP:n pankkiireilta on saatu jo merkkejä siitä, että kohdennetut omaisuuserien ostot voisivat tehdä varhaisen paluun. Viime viikolla Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann ehdotti, että vaikka EKP ei ole vielä virallisesti keskustellut suorasta rahallisesta tuesta Euroopan puolustusmenoille, se on hyvinkin mahdollista tulevaisuudessa. Tällainen kommentti ei todennäköisesti olisi mainitsemisen arvoinen, jos se tulisi kyyhkymäiseltä EKP:n virkamieheltä, mutta Holzmann on johdonmukaisesti ollut yksi omaisuuserien ostojen vankkumattomimmista vastustajista. Sen vuoksi myös "Puolustus-QE:n" mahdollisuus on otettava vakavasti.