Puuttuva palanen

Artikkeli on julkaistu alun perin alkuvuodesta 2023. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Jos eläkevaroille onnistuttaisiin saamaan nykyistä korkeampi tuotto, olisi se todellinen jättipotti paitsi suomalaiselle eläkejärjestelmälle myös kansantaloudelle.

Virinnyt keskustelu eläkejärjestelmän uudistamisesta sai alkunsa Helsingin Sanomien skuupista: Suomeen kaavaillaan taas uutta eläkeuudistusta. Se ei ole yllättävää, sillä tyypillisesti eläkeuudistukset ovat seuranneet toinen toistaan noin kymmenen vuoden välein. Viimeisin eläkeuudistus tuli voimaan vuonna 2017, mutta varsinaiset päätökset uudistuksen sisällöstä syntyivät muutamaa vuotta aiemmin työmarkkinapöydissä. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, lähivuosina eläkkeistä neuvotellaan jälleen.

Neuvottelut eronnevat aiemmista, sillä vanhuuseläkeikään tuskin tarvitsee tehdä muutoksia. Nykyisen mallin mukaan jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä, joka määräytyy elinajan odotteen mukaan. Tulevaisuuden 70-vuotias on tämän päivän 60-vuotias, tiivisti työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Ylen A-Talkissa.

Eläkejärjestelmä jatkuvasti muuttuva palapeli

Vaikka vanhuuseläkeiästä ei tarvitsisikaan neuvotella, neuvoteltavaa riittää. Mahdollisten uudistusten odotetaan liittyvän eläkevarojen sijoittamiseen, eläke-etuuksiin ja eläkemaksujen suuruuteen. Ja koska kyse eläkejärjestelmästä, kaikki nämä palaset liittyvät yhteen.

Valtaosa suomalaisten eläkeläisten työeläkkeistä katetaan nykyisiltä työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä eläkemaksuilla. Yksityisellä sektorilla eläkemaksu on keskimäärin noin 25 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Kyse on suuresta summasta sekä työntekijälle että työnantajalle, yrittäjien työeläkemaksusta puhumattakaan.

Eläkejärjestelmä on kuin yhtä suurta palapeliä. Kun vielä vuonna 2019 työeläkemaksuissa nähtiin merkittäviä korotuspaineita, Eläketurvakeskuksen uusimmissa laskelmissa arvioidaan, että maksut voidaan pitää lähes ennallaan aina 2050-luvulle saakka. Äkillisen muutoksen taustalla ovat sijoitustuotot, joiden ansiosta eläkerahastot ovat kasvaneet paljon odotuksia suuremmiksi.

Vuoden 2021 lopussa eläkevaroja oli enemmän kuin koskaan, mikä on sinällään yllättävää, sillä varoja on jo tarvittu useamman vuoden ajan kattamaan maksuun meneviä eläkkeitä. Viimeisen noin kymmenen vuoden ajalta eläkevarojen kasvu perustuu yksinomaan sijoitustuottoihin.

Kun oikein yksinkertaistetaan ETK:n uusimman arvion mukaan suomalaisten työeläkemaksut saadaan pidettyä nykytasollaan, kunhan eläkesijoitukset tuottavat vastedeskin. Muuttuvia palasia on kuitenkin paljon, kuten syntyvyys, joka vaikuttaa työikäisten määrään ja sitä kautta eläkejärjestelmän rahoitukseen noin 20 vuoden viiveellä.

Koska eläkejärjestelmällä ei pystytä vaikuttamaan sen enempää työllisyyteen tai syntyvyyteen, katse kääntyy sijoitustuottoihin: “Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen tekijä eläkkeiden rahoituksen kannalta on eläkevarojen tuotto. Sen merkitys on korostunut entisestään viime vuosina, kun eläkevarojen määrä on kasvanut poikkeuksellisen hyvien tuottojen takia”, ETK:n asiantuntijat kirjoittavat raportissaan.

Jättipotti

Jos eläkevaroille onnistuttaisiin saamaan nykyistä korkeampi tuotto, olisi se todellinen jättipotti paitsi suomalaiselle eläkejärjestelmälle myös kansantaloudelle. ETK:n “korkean tuoton vaihtoehdossa” sijoitusten reaalituotto-oletus on 1,2 prosenttiyksikköä odotettua tuottoa korkeampi. Tämä pieneltä vaikuttava lisätuotto mahdollistaisi työeläkemaksun tasaisen alentamisen lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2090 mennessä. Tällä olisi merkittävän positiivinen vaikutus Suomessa tehtävän työn hintaan.

Kolikolla on myös kääntöpuolensa. Eläkemaksuihin kohdistuisi merkittävät korotuspaineet, mikäli sijoitustuotot jäisivät 1,2 prosenttiyksikön verran oletettua heikommiksi.

Vaikka varsinaisia päätöksiä uudesta eläkeuudistuksesta saadaan odottaa luultavasti vielä pitkään, olisi yllättävää, ellei eläkevaroista yhä suurempaa osaa sallittaisi sijoitettavan osakemarkkinoille. Tunnettu tosiasia on, että osakkeet ovat tuottaneet historiassa selvästi korkoja eli velkakirjoja paremmin.

Osakemarkkinoilta saadut hyvät tuotot ovat yksi keskeisistä syistä siihen, miksi suomalainen eläkejärjestelmä on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vielä muutama vuosi sitten oletettiin.

Lue lisää: Eläkeyhtiöt jumiutuivat nollakorkoihin

Lue lisää: Eläkevaroja on sijoitettu laajalti Helsingin pörssiin

Katso: Talouden jäljillä: Pulmallinen sukupolvisopimus