Ranskan hallitus kaatui, poliittinen riski jälleen vahvasti läsnä marseljeesin tahdeissa
Tiivistelmä
- Ranskan parlamentti kaatoi pääministeri François Bayroun hallituksen epäluottamusäänestyksessä, mikä johtaa uuden pääministerin nimittämiseen tai mahdollisesti ennenaikaisiin vaaleihin.
- Poliittinen kriisi johtuu Ranskan julkisen talouden kasvavasta alijäämästä, jota on vaikea korjata budjettileikkauksilla tai veronkorotuksilla parlamentin vastustuksen vuoksi.
- Ranskan poliittinen epävarmuus on heijastunut velkakirjamarkkinoille, missä riskipreemio Saksaan verrattuna on kasvanut, ja tämä on osa laajempaa globaalia trendiä, jossa korkotason nousu nostaa julkisen talouden lainanhoitokustannuksia.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Ranskan parlamentti kaatoi maan istuvan hallituksen eilisessä epäluottamusäänestyksessä, mikä vie maan jälleen kerran poliittiseen kriisiin.
Pääministeri François Bayrou hävisi parlamentin luottamusäänestyksessä ja joutuu eroamaan. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että presidentti Emmanuel Macron nimeää uuden pääministerin lähipäivinä. Vaihtoehtoisesti Macron voisi myös hajottaa parlamentin ja määrätä ennenaikaiset vaalit, mutta sitä Ranskassa tuskin tapahtuu. Bayroun paikka oli tuulinen, ja edellisen kerran hallitus vaihtui viime joulukuussa. Kaiken kaikkiaan Macron on joutunut valitsemaan pääministeriä seitsemän kertaa tultuaan valituksi presidentiksi vuonna 2017.
Taustalla hallituskriisissä ovat etenkin Ranskan julkisen talouden kasvava alijäämä, johon on yritetty löytää tilkitsijää. Budjettileikkauksia ja veronkorotuksia, saati yrityksiä pidentää työaikaa on kuitenkin hyvin vaikea viedä läpi parlamentissa, kuten eilinen epäluottamusäänestys osoitti. Seuraavakin hallitus on todennäköisesti heikko vähemmistöhallitus, joka ei pysty korjaamaan tilannetta parempaan suuntaan. Poliittinen umpikuja siis jatkunee.
Ranskan umpikuja on näkynyt myös velkakirjamarkkinalla, jossa riskipreemio turvasatamana pidettyyn Saksaan on kasvanut. Maa ei kuitenkaan ole fiskaaliongelmiensa kanssa yksin, vaan noussut korkotaso on nostanut julkisen talouden lainanhoitokustannuksia ympäri maailman. WSJ:n mukaan hallitusten velkojen nettokorkomaksut nousivat viime vuonna maailmanlaajuisesti 11,2 % 2,72 biljoonaan dollariin. Ennusteiden mukaan raju nousu jatkuisi lähivuosinakin, paitsi velanoton kasvun, myös oletettavasti pysyvästi korkeamman korkotason myötä. Nollakorkoiloittelun jälkeen riski on palannut velkakirjamarkkinalle, ja sen saavat nyt poliittiset päättäjät tuta paitsi vaikeina leikkauspäätöksinä, myös kustannusten nousuna.
Kuvio. Julkisen velan korkomaksut. Lähde: WSJ.
Luetuimmat artikkelit
