EKP:n korkopäätös: Kitkerän makuisia talouskasvuennusteita
Tiivistelmä
- Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan, mutta päivitti talousennusteensa Iranin kriisin vaikutusten vuoksi.
- Inflaation kiihtyminen johtuu pääasiassa energian hinnasta, ja vaikutukset ulottuvat jopa vuosiin 2027-2028.
- Vuoden talouskasvuennuste on laskenut 0,9 %:iin, mutta Saksan julkiset investoinnit tarjoavat tukea kasvulle.
- EKP korostaa euroalueen herkkyyttä energiahintojen muutoksille ja valmiutta reagoida inflaatiopaineisiin, vaikka rahapolitiikan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Euroopan keskuspankki piti torstaina ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan. Mielenkiintoisinta antia tarjosivat ennusteet, jotka päivitettiin Iranin kriisin seurauksena tavallista myöhemmin, noin viikko sitten. Energiahintojen nousun talousvaikutukset ovat karua luettavaa kasvuoptimisteille.
Nykytilanteen hämyisyydestä kertoo se, että EKP tukeutui talousennusteissaan jälleen skenaarioajatteluun. Perusskenaarion mukaiset ennusteet on kerätty alla olevaan taulukkoon. Niistä näkee, että inflaation kiihtyminen on yksinomaan energian syytä, sillä pohjahinnoissa ei ole suuria ennuste-eroja. Vaikutukset ovat samalla yllättävän pitkäkestoisia, sillä nostoja nähtiin myös vuosille 2027-2028. Toinen olennainen asia on, että tämän vuoden talouskasvunäkymä hämärtyy selvästi: nyt odotuksissa on enää 0,9 %:n kasvu, jota kuitenkin tukevat mm. Saksan julkiset investoinnit.
| EKP:n päivitetyt ennusteet | ||||
| 2026 | 2027 | 2028 | ||
| BKT | ||||
| Maaliskuu | 0,9 % | 1,3 % | 1,4 % | |
| Joulukuu | 1,4 % | 1,2 % | 1,4 % | |
| Inflaatio | ||||
| Maaliskuu | 2,6 % | 2,0 % | 2,1 % | |
| Joulukuu | 2,1 % | 1,9 % | 1,8 % | |
| Pohjainflaatio | ||||
| Maaliskuu | 2,3 % | 2,2 % | 2,1 % | |
| Joulukuu | 2,4 % | 2,2 % | 1,9 % |
Lähde: LSEG
EKP:n ennusteista näkyy se, että euroalue on sensitiivisempi energiahintojen muutokselle kuin esim. Yhdysvallat. Siksi keskuspankki signaloi valmiudesta reagoida inflaatiopaineisiin. Tosiasia kuitenkin on, että rahapolitiikalla on hyvin rajatut mahdollisuudet vaikuttaa talouden tarjontapuoleen, keskuspankki kun ei voi öljytankkeriksi muuttua. Kokonaiskuvan kannalta luonnikkainta olisi odottaa.
