Saksa ja Ruotsi ovat suurimpia tullialtistujia EU:n sisällä

USA:n suurimmista kauppakumppaneista EU sai lopulta neuvoteltua suhteellisen matalat tullikorotukset. Suomen altistus USA:n tuontitulleille on puolestaan hieman EU:n keskitasoa matalampaa. Efektiiviset tullimaksut ovat nousseet huimasti täälläkin.

Euroopan komissio julkaisi maanantaina päivitetyn talousennusteensa, jonka luvut olivat hieman kevään ennustetta korkeampia. Tänä vuonna reaalinen BKT:n kasvu yltäisi euroalueella 1,3 %:iin, ensi vuonna 1,2 %:iin ja vuonna 2024 1,4 %:iin (maakohtaiset ennusteet alla). Kasvu menisi pitkälti julkisen talouden piikkiin, sillä julkinen velka kasvaisi lähivuosina selvästi.

EU:n komission maakohtaiset BKT-ennusteet, %

Lähde: Euroopan komissio

Mielenkiintoinen oli myös artikkeli tuontitullien suhteellisista tasoista eri maissa. EU ja Yhdysvallat pääsivät sopuun kauppasopimuksesta elokuussa, ja yleinen tullitaso asettui 15 %:iin lukuisia poikkeuksia (mm. alumiini, teräs, lääkkeet) lukuun ottamatta. EU sai neuvottelujen lopputuloksesta myös suhteellista etua, sillä tullitaso jäi matalammaksi kuin monella muulla Yhdysvaltain kauppakumppanilla, kuten Kiinalla, Intialla ja ASEAN-talouksilla. Tullitason tuomia hyötyjä kuitenkin heikentävät vahva euro ja vientimarkkinan hidas kasvu.

Efektiivinen tuontitullien taso, %

Lähde: Euroopan komissio

Vertailu EU:n jäsenmaiden välillä nostaa esiin eroja tullitasoissa. Yleinen lopputulema on, että kaikissa maissa tullit nousivat, mutta toisissa enemmän efektiivisellä tuontitullien tasolla (effective tariff rate, ETR) mitattuna. ETR-luvut lasketaan maittain kullekin viedylle hyödykkeelle asetetuista tuontitulleista painotettuna kyseisen hyödykkeen osuudella kokonaishyödykeviennistä Yhdysvaltoihin, joten se antaa melko täsmällisen kuvan tulleista viennin rakenne huomioiden. Komission laskemat jäsenvaltioiden ETR-luvut vaihtelevat Irlannin 3,2 %:sta Luxemburgin 29,5 %:iin, joten haitari on suuri. Maat, joiden päävientiartikkeleita ovat teräs, alumiini, rauta, keskiraskaat ja raskaat ajoneuvot sekä koneet, saavat korkeimmat ETR-luvut, kun taas maat, jotka vievät pääasiassa tuotteita, jotka on tällä hetkellä vapautettu Yhdysvaltojen tuontitulleista, kuten lentokoneet ja lääkkeet, ovat ETR-sijoituksen alapäässä. Suomen osalta nykyinen tullitaso on EU:n keskitasoa, mutta muutos kevääseen on toisaalta ollut monta muuta maata suurempi.

Altistus USA:n tuontitulleille

Lähde: Euroopan komissio

Komission toinen kuvio näyttää maiden todellisen altistuksen Yhdysvaltojen tuontitulleille. Se on laskettu kertomalla maan ETR sen BKT- osuudella Yhdysvaltoihin suuntautuvasta tavaraviennistä. Toisin sanoen, mittari skaalaa ETR:n Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin suhteelliseen merkitykseen taloudessa. Olettaen, että EU:n viennin määrä ja koostumus Yhdysvaltoihin pysyvät suunnilleen vuoden 2024 kaltaisina, nykyiset Yhdysvaltain tuontitullit vaikuttavat 0,3 %:iin EU:n BKT:stä.

Eniten alttiina ovat maat, joilla on sekä korkea efektiivinen tulliaste että Yhdysvallat tärkeänä vientimaana. Kuten kuviosta näkyy, Saksa, Slovakia, Kreikka, Itävalta, Italia ja Ruotsi ovat eniten alttiita, sillä niillä on korkeat ETR:t ja niiden taloudet ovat vahvasti riippuvaisia Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä. Jälleen Suomi on EU:n keskiarvon paikkeilla.

Komission analyysi näyttää, että EU on toistaiseksi selvinnyt tulleista suhteellisen vähin vaurioin, mutta keskimääräinen luku ei ole koko totuus. Erityisesti rasite tuntuu Saksassa ja Ruotsissa, ja Saksassa vielä vahva eurokin heikentää kansainvälistä vientikilpailukykyä.