Tiistai oli merkittävä päivä eurotalouden kasvunäkymän kirkastumisen kannalta. Saksan liittopäivillä hyväksyttiin lakiesitys perustuslakiin kirjatun velkajarrun löysäämisestä. Samalla se mahdollistaa massiivisen, 500 miljardin euron, investointipaketin ja tarvittaessa reilun lisäyksen puolustusmenoihin.

Velkajarrusta luopuminen on selkeä suunnanmuutos Saksan talouspolitiikassa, joka on konservatiivisuudestaan tunnettu. Velkajarru on ennenkin ohitettu, nimittäin koronapandemian aikoihin, mutta tuolloin kyseessä oli väliaikainen toimi. Nyt investointisuunnitelmia tehdään vähintään seuraavalle 10 vuodelle. Tyypillisesti julkisen velkaantumisen kiihdyttäminen tällä tahdilla toisi mukanaan myös kritiikkiä, mutta Saksan tapauksessa siihen on kirjaimellisesti varaa. Euroalueen suurin talous on ollut pitkään tunnettu ”vyönkirityksestään” ja sen velkaantumistahti on ollut hyvinkin hidas muihin suurtalouksiin verrattuna.

Julkisten investointien lisäystä katsotaan siksikin myönteisesti, että 1) julkisten investointien lisäystä velkarahoituksella pidetään suhteellisen tehokkaana tapana talouskasvun pönkittämiseen (kerroin on selvästi yli 1) ja Saksan toimista odotetaan hyötyjä koko euroalueelle. Kerroin viime viikolla makrokatsauksessa Saksan suunnanmuutoksen potentiaalisista vaikutuksista ja niistä kertaus seuraavassa.

Investointipaketti infrastruktuuriin on kooltaan 500 miljardia euroa, ja sen vaikutukset Saksan talouteen (ja välillisesti muualle eurotalouteen) merkittäviä. Käytännössä tämä tarkoittaisi investointien kasvattamista 1 %:lla suhteessa BKT:hen seuraavan 10 vuoden ajan. Vielä tälle vuodelle vaikutuksia tuskin suuresti konkretisoituisi, sillä esimerkiksi investointien suunnittelu ottaa aikansa. Bloombergin mallinnuksen mukaan kasvu näkyisi ensi vuonna 1,35 %-yksikön lisäyksenä BKT:hen (julkisen talouden kerroin on tyypillisesti yli 1). Koko eurotalouden BKT:hen investointipaketti toisi laskelmien mukaan 0,4 %-yksikön lisäyksen 2026. Tästä eteenpäin vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, mihin investointeja kohdistetaan. Ja tämä on ainoastaan investointipaketin osuus.

Kuvio. Bloombergin mallinnus Saksan investointipaketin vaikutuksista.

Lähde: TS Lombard

Puolustusmenojen kasvattamisella, joka sekin on nyt Saksan talouspolitiikan keskiössä, olisi toinen ja potentiaalisesti suuri vaikutus talouteen. Kielin taloustutkimuslaitos estimoi, että konservatiivisessa estimaatissa eurotalouden tasolla BKT kasvaisi 0,9-1,5 %, jos puolustusmenoja kasvatettaisiin 2-3,5 %:iin BKT:sta. Vaikutus senkin osalta olisi suuri, joskin muuttuvia tekijöitäkin riittää aina menojen kohteesta tuotekehitysinvestointien tasoon ja oman teollisuuden kasvattamisen asteeseen. Joka tapauksessa em. laskelmat osoittavat, että potentiaali Saksan kokoisen maan talouspolitiikan suunnanmuutoksella on valtava ja voi osaltaan nostaa eurotalouden lähivuosina kituliaan kasvun alhosta. Merz on laittanut tuulemaan.