Saksan vaalit: Mann gegen Mann

Sunnuntaina järjestettävissä Saksan liittopäivävaaleissa valitaan paitsi parlamentti seuraavalle neljälle vuodelle, hallitusneuvottelujen jälkeen myös uusi liittokansleri ja osaltaan suunta EU:n yhteisille velkalinjauksille. Etenkin viimeiset ovat isoja asioita, ja vaikuttavat paitsi mm. ulkopolitiikkaan ja yhteisiin sääntöihin, myös siihen, kuinka paljon Suomi yhtenä jäsenmaana saa tulevaisuudessa velkaantua. Kuten otsikkokin metalliyhtiö Rammsteinin kappaleen otsikkoa mukaillen kertoo, nyt vaaleissa on mies vastaan miestä (Mann gegen Mann), sillä Angela Merkel väistyy liittokanslerin paikalta pitkän uran jälkeen.

Mielipidetiedustelujen mukaan vahvimpana vaihtoehtona suurimmaksi puolueeksi olisi sosiaalidemokraatit johtajanaan nykyinen valtiovarainministeri Olaf Scholz. Pienen matkan päässä poliittisessa kamppailussa ovat kristillisdemokraatit kansleriehdokkaanaan Armin Laschet. Koko EU odottaa nyt Saksan vaaleja ja niiden tulosta, sillä jäsenvaltioiden pöydällä on isoja asioita, mm. yhteisten velkasääntöjen uudistaminen ja EU:n omien varojen kehitys, ja niistä ei voida päättää ennen uutta hallitusta. Kuten monissa muissa talouksissa, Saksankin talouspolitiikassa nähtiin koronapandemian aikaan suuri linjamuutos. Maa luopui määräajaksi velkajarrustaan, perustuslakiin kirjattuun sääntöön, jolla julkista budjettia tasapainotetaan. Etenkin henkisesti muutos oli suuri, sillä Saksa on aina tunnettu budjettikuristaan ja oli euroalueen velkakriisissä etunenässä vaatimassa tiukan linjan finanssipolitiikkaa, hyvässä ja pahassa. Kuitenkin Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron löysivät epäilyistä huolimatta yhteisen sävelen, ja veivät läpi EU:n elvytyspaketin ja vihreän siirtymän ajatuksen.

Velkalinjat kiinnostavat taloudessa

Nyt Saksan poliittisen johdon tehtävänä on päättää, minkä linjan maa valitsee tulevaisuudessa. Lehtitietojen ja -haastattelujen perusteella näyttää siltä, että sekä Scholz että Laschet ovat valmiita joustamaan EU:n nykyisistä velkasäännöistä, mutta pitävät niitä ja Saksan omaa velkajarruakin tarpeellisina. Kumpikaan tuskin lämpeää ajatukselle velkastandardeista, joilla mm. IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard ehdottaa numeeriset säännöt korvattavan (aihetta käsitelty täällä). Toisaalta Saksankin on joustettava nykysäännöistä, sillä julkisia investointeja tarvitaan maan oman vihreän siirtymän toteuttamiseen. On esitetty, että ne pitkän aikavälin talouskasvua ruokkivina suljetaan pois velkakestävyyslaskelmista, mikä toisi joustoa kriteereihin.

Liittokansleri on näkyvä hahmo EU-politiikassa, mutta vasta koalitiohallituksen kokoonpano kertoo, millaista talouspolitiikkaa Saksa tulee seuraavan 4-vuotiskauden ajan tekemään. Eniten velkakurin höllentäminen kannalla olisi vasemmistopainotteinen hallitus, jossa olisi mukana demarit, vihreät ja vasemmistolainen Linke. Toisaalta liberaalipuolue FDP:n tulo mukaan hallitukseen olisi velkakuria puoltava asia, sillä se haluaa velkajarrun takaisin. Toisella laidalla ovat Vihreät, jotka haluavat velkajarrun uudistuvan siten, että 500 miljardia voitaisiin kuluttaa seuraavan 10 vuoden aikana hiilineutraalisuuden saavuttamiseen. Vuosittain tämä vastaisi 1,5 % Saksan bkt:sta, joten merkittävistä summista on kyse.

Ohne dich, Angela

Angela Merkelin komea ura liittokanslerina kesti 16 vuotta ja voi kestää vielä kuukausia vaalien jälkeenkin, mikäli koalitiohallituksen muodostamisessa kestää. ”Muttin” kannattajien ei siis välttämättä vielä tarvitse laulaa riipaisevaa Rammsteinin Ohne Dich (Ilman sinua) -kappaletta, jossa linnut eivät laula ja ajankulukaan ei tunnu miltään: Ohne dich kann ich nicht sein. Merkelin pitkä kausi on tuonut jatkuvuutta ja näkyvyyttä EU-politiikkaan, ja vakautta odotetaan myös uudelta liittokanslerilta.

Ostopäällikköindekseissä huippu takana

Saksan vaalien ennakkotunnelmien lisäksi eilen julkaistiin myös makrolukuja. Teollisuuden ja palveluiden syyskuun alustavat ostopäällikköindeksit näyttivät, että talouskasvun huippu on takana kaikissa suurissa eurotalouksissa. Kuitenkin kasvu jatkuu edelleen suhteellisen reippaana, sillä indeksit pysyivät reilusti yli kasvun ja laskun erottavan 50:n lukeman (teollisuus 55,6 ja palvelut 56,3). Deltavariantti laski jonkin verran tulevaisuuden odotuksia, mutta teollisuudessa yritykset valittelivat edelleen toimitusvaikeuksia (raaka-ainepula, pidentyneet toimitusajat) ja kustannuspaineita, jotka nousivat indeksejä julkaisevan IHS Markitin mukaan nopeimmin 21 vuoteen. Korkeimmat kustannukset yleisesti siirrettiin asiakkaille, sillä myyntihintojen nousu kiihtyi sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Syyskuussa siis nähtiin hidastuvan kasvun ja nousevien hintojen epämiellyttävä yhdistelmä, joka saattaa jatkua loppuvuoden ajan. Tosin täytyy muistaa, että Q2 oli eurotaloudessa poikkeuksellisen vahva.